Miten synnytys alkanut?

[Jonsku]

Moikka!
Mulla on tänään LA, ja olo alkaa oleen tosi tukala, esikoista muuten odottelen!! Siltikään ei mitään merkkejä synnytyksestä, ei ole edes oikeastaan supistellut koko odotusaikana..Ja vielä viikko sitten paikat oli kiinni ja ja epäkypsät. Tuntuu ettei tämä edisty mihinkään suuntaan! Niin olisko muilla samankaltaisia kokemuksia? ja miten se synnytys sit lähti käyntiin?Ja onko monilla ihan yhtäkkiä lähtenyt ilman merkkejä?
Kiitti! Hauskaa odotusta!

 

[Äippä82]

Mulla kun esikoista odotin, ei ollut supistuksia muulloin kuin jos kovaa käveli. Ja olimme vielä veljeni synttäreillä edellisenä iltana, ja tuona samana yönä lähdimme sairaalaan. Äitini sanoi vielä, ettei se nyt ainakaan viikkoon vielä synny, mutta toisin kävi.

Eli puolenyön aikaan olin käymässä nukkumaan, mutta sopivaa asentoa ei tahtonut löytyä. Tulin sohvalle, mutta ei. Oli tuossa alhaalla sellainen jännä painon tunne. Sanoin miehelle, että mennään käymään ja jos laittavat kotiin niin laittakoon. No eivät laittaneet. Kohdunsuu oli silloin yöllä vain auki 1cm ja tarkkailuhuoneessa odottolelimme. Klo10 aamulla siirryimme sitten synnytyssaliin ja poika syntyi vasta kuitenkin hieman yli klo17.

Mutta mulla oli sama tilanne, eli paikat oli kiinni ja synnytyksestä ei tietoakaan. Mutta kyllä sen lähdön hetken jotenki vain tietää. Mulle tuli vahvana tunne että mennään edes käymään. Poika synty rv39+5.

Tsemppiä synnytykseen kyllä on maailman ihanin hetki saada oma lapsi syliin =)

 

[ninz]

mulla on la vielä pari viikkoa aikaa mutta oon ruvennu miettimään jo samaa asiaa, että millonhan se lähtö tulee... supistellu on välillä mutta ei säännöllisesti. Kyllähän se h-hetken sitten varmaan tietää tulleen kun se tulee mutta kyllä tätä jo miettii valmiiks ja että mitä oireita on odotettavissa ennen lähtöä. toivottavasti saat kohta oman vauvan =) minäki tahtosin jo omani...

 

[Mollamaija]

Joo mulla ei ollu mitään muuta kuin vähän vuosin verta yhdynnän jälkeen. Mentiin tarkistuttamaan tilanne sairaalaan. tunnin olin sydänkäyrässä kun ykskaks rupesi sattumaan valtavasti. Itkin vaan kun en tiennyt mikä oli, lääkäri sit tutki ja sano et oot 7cm auki ja synnytät nyt!
Puolesta välistä raskautta oli supistellut koko ajan n.15-20min välein.
Synnytystä edeltävänä viikonloppuna oli supistellut vähän kivuliaammin, mut siihen se jäikin. Nousin vielä portaatkin ylös neljänteen kerrokseen vain vähän yli kolme tuntia ennen kuin vauva oli maailmassa. Eli lääkärin tarkistuksen jälkeen vähän yli kaksi tuntia ja kuulimme ensi rääkäisyn. =) Vikkoja tuolloin oli 40+1

 

[Jonsku]

Nosto

 

[Äitee30]

Esikoisen kanssa kävin laskettuna päivänä nukkumaan yhdentoista aikaan ja heräsin vähän ennen kahtatoista kun alkoi vatsassa kiertää ja päätin lähteä vessaan, kävelin kohti vessaa ja keittiössä holahti vedet lattialle, siitä sitten soittamaan äitipolille ja automatkalla alkoi supistukset jotka kovenivat ja luulin jo ettei keretä sairaalaan asti (matkaa 50km) mutta kerettiin kyllä=).

Uskokaa pois, kyllä sen sitten tietää kun lähdön hetki on ja se todellakin voi tulla ihan yllättäen..

 

[Cecilia]

Minulla oli noin kolme viikkoa ennen laskettu aikaa sellaista, että aika paljon tuli ennakoivia supistuksia. Joskus kivuliaitakin, mutta ne aina loppuivat noin puolen tunnin jälkeen.

Lopulta oli mennyt 7 päivää lasketusta ajasta, kun iltapäivällä tuli muutama aika kivulias supistus. Ne oli jo sellaisia, että piti vaan nojata esim. vessassa pesukoneeseen ja ""puhallella"". No ne sitten kuitenkin taas loppuivat, ja poljin jo kiukkuisena jalkaa että eikö vieläkään. Ja päätin, että kyllä se nyt saa luvan tulla. Juoksin pariin kertaan meidän 7-kerroksisen talon raput ylös, imuroin huushollin ja leivoin pari peltiä sämpylöitä. Supistukset pysyi kuitenkin poissa.

Illalla jo luovutin, ja aloimme katsomaan su-illan elokuvaa. Siinä istuessa sitten tulikin äkkilähtö sohvalta: APUA, lapsivedet tulee! Vettä ei tuulut kuitenkaan kuin ehkä desi tai vähän yli. Soitto synnärille, johon käskettiin ainakin näytille. Siellä käyrällä sain kuulla, että kyllä mulla supistuksia on, ja olen 2-3 cm auki. Pian meni loputkin vedet ja supistukset alkoi sen jälkeen olla taas kivuliaita. Terve poika syntyi sitten aamulla. Ihan mukava muisto jäi synnytyksestä, ei tarvinnutkaan yhtään ihmetellä, että ""joko nyt on lähdön aika"", ja kyllä se yleensä niin kai menee että sen vaan tietää, kun on mentävä .