M
minä vain
Vieras
Meidän esikoinen on ollut tosi huono syömään koko ikänsä. Poika on nyt 4v. Mikään ruoka, paitsi spagetti ja kastike, ei kelpaa. Aina sanoo "yök en syö" ja ryntää toiseen huoneeseen, mitä tahansa tarjoan. Huuto alkaa joka kerta. Poika on todella päättäväinen luonteeltaan asiassa kuin asiassa. Lopulta hirveän väännön, keskutelun, taivuttelun, lahjonnan, uhkailunkin (esim. ei ohjelmaa, jos et syö jne) kanssa saan pojan syömään sen verran ruokaa että elää. Myöskään aamu ja iltapalat eivät kelpaa. Ainut, mikä kelpaisi, on juotava jugurtti. Hmm, todella terveellistä.
Olen selittänyt, miten me ihmiset tarvitsemme erilaisia ruokia jne. että meistä kasvaisi vahvoja ja viisaita jne. Poika pystyy olemaan syömättä niin kauan että koti pyörii tai maha sattuu. Siksi en enää aio kokeilla "lautanen pois kun ei syö, syököön seuraavan kerran kun on ruokaa tarjolla" keinoa (pari kertaa kokeiltu). Poika on tosi hoikka. Ruoka-ajat on säännölliset. Joskus on pieni välipala kiitokseksi jos on syönyt hänen tapoihinsa nähden reippaasti. Välipala on ihan pieni, että ruokahalua olis varsinaiseen ruokaan. Jos jätän välipalan kokonaan pois, on pahalla tuulella kun verensokeri laskee.
Alkaa jotenkin voimat loppua, kun tietää mitä on tulossa aina kun on
ruoka-aika. Miten te muut jaksatte? Ja mitä niksejä käytätte?
Kaipailen vertaistukea. En sitä, että käydään kirjoittamassa miten meillä syödään hienosti kun äiti sanoo että NYT SYÖDÄÄN.
Olen selittänyt, miten me ihmiset tarvitsemme erilaisia ruokia jne. että meistä kasvaisi vahvoja ja viisaita jne. Poika pystyy olemaan syömättä niin kauan että koti pyörii tai maha sattuu. Siksi en enää aio kokeilla "lautanen pois kun ei syö, syököön seuraavan kerran kun on ruokaa tarjolla" keinoa (pari kertaa kokeiltu). Poika on tosi hoikka. Ruoka-ajat on säännölliset. Joskus on pieni välipala kiitokseksi jos on syönyt hänen tapoihinsa nähden reippaasti. Välipala on ihan pieni, että ruokahalua olis varsinaiseen ruokaan. Jos jätän välipalan kokonaan pois, on pahalla tuulella kun verensokeri laskee.
Alkaa jotenkin voimat loppua, kun tietää mitä on tulossa aina kun on
ruoka-aika. Miten te muut jaksatte? Ja mitä niksejä käytätte?
Kaipailen vertaistukea. En sitä, että käydään kirjoittamassa miten meillä syödään hienosti kun äiti sanoo että NYT SYÖDÄÄN.