Miten teidän perheessä isompien lasten täytyy huomioida pienempiä?

["vieras"]

Meillä poika 7v, tyttö 6v ja nuorempi tyttö 3v. Isommat lapset leikkivät keskenään pojan huoneessa eikä huoli pienempää mukaan, joka sitten leikkii aina yksinään. Se ei tunnu mun mielestä oikealta, mutta en osaa keksiä mitään ratkaisua joka miellyttäisi kaikkia.

Lisäksi pojan huone on yhdistetty miehen työhuoneeseen, joten mieskin siellä useimmiten istuu tietokoneensa äärellä tai puuhastelee isompien kanssa jotain, jolloin tuntuu vielä epäreilummalta ettei pienempää tyttöä päästetä isän luokse vaan jo ovelta huudetaan, että "mene pois!"

 

[Bonaire]

12 v huomioi 11 kk siskoaan ihan omasta tahdostaan, leikkii hänen kanssa ja päästää omaan huoneeseen myös.Tietysti joskus esikoinen haluaa omaa rauhaa ja se hänelle suotakoon, silloin hänen huoneensa ovi on kiinni.

 

["alkup."]

Pitäiskö mun määrätä, et isommat ottais 3-vuotiaan mukaan leikkiin?

 

[halipupu harmaana]

Kannattaa järjestää tilanteita, joissa toinen vanhemmista lähtee isoimman lapsen kanssa vaikka uimaan, luistelemaan, leffaan tms. ja silloin kaksi pienempää voivat leikkiä keskenään. Kun kaikki lapset ovat kotona ja pienin jää paitisoon, niin on vanhemman tehtävä ottaa kuopus auttamaan omissa hommissaan tai leikkiä hänen kanssaa.

 

[5+2+lemmikit]

Mun mielestä ei voi jatkuvasti määrätä että 3v saa olla mukana, jos esim. rakentavat legoja ja pienin ne hajottaa, mutta leikit missä pienin ei sotke/riko niin olisihan se sillon suotavaa.

Meillä lapsia on kahdessa erässä yläastelaiset ja alle kouluikäiset. Mutta kaikilla on siis "pari" ettei ole yhtä "yksinäistä" joten ihan tuollaisia tilanteita ei ole tullut. Meillä koko koti on yhteinen, kaikki saa mennä kaikkiin huoneisiin ja tavarat ja lelut on yhteisiä, mutta tietysti pienet ei voi näprätä isojen puhelimia ilman lupaa jne.

En muista että oikein koskaan olis tarvinnut asioista keskutella, varmaan isommat on olleet joustavia ja pienet on olleet kilttejä ja rauhallisia. Uskon että aikakin helpottaa kun tuo 3v on parin vuoden päästä jo paljon järkevämpi ja kelpaa mukaan leikkeihin ja puuhiin, eipä se kyllä nyt paljon hyödytä, mutta...

Ehdottaisin siis että olisi leikkejä johon pienikin pääsisi mukaan, ja jos tekevät jotain mitä pieni voi rikkoa niin sillon tekevät pöydän äärellä tai ovi voi olla kiinni, mutta pääosin niin että ovet on auki ja mukaan pääsee. Tällöin pienikin todennäköisesti aina nopeasti vaihtelisi paikkoja, sun luota lasten luo ja sitten taas leikkimään omiaan ja takaisin jne.

 

[random gye]

no vittu kinosti ofc

 

[meillä]

Isot saavat tehtäväksi opettaa pientä leikkimään. Isot on siinä hommassa paljon parempia kuin aikuiset. Sitten isoveli voisi joskus tehdä jotain kivaa ihan vain pienemmän kanssa. Silloin 6v. saisi tuta miltä tuntuu kun jää ulkopuolelle.

 

["vieras"]

Isot saavat tehtäväksi opettaa pientä leikkimään. Isot on siinä hommassa paljon parempia kuin aikuiset. Sitten isoveli voisi joskus tehdä jotain kivaa ihan vain pienemmän kanssa. Silloin 6v. saisi tuta miltä tuntuu kun jää ulkopuolelle.

Saisi tuta? Eikö 3 v. voi olla myös omia kavereita, vai pitääkö isojen sisrusten toimia lastenvahtina? 6-7 v. ikäisten leikit ovat kuitenkin aika erilaisia kuin 3 v.

 

[melkein sama]

[QUOTE="alkup.";27905832]Pitäiskö mun määrätä, et isommat ottais 3-vuotiaan mukaan leikkiin?[/QUOTE]

Meillä 9-v tyttö, 7-v poika ja 3-v tyttö leikkivät yhdessä useimmiten. Tuleehan siinä välillä kinastelua kun pienin ei vielä kaikkea ymmärrä ja jakaminen on mitä on. Siinähän oppivat tulemaan toimeen ja pitää siinä välillä aikuisen olla toppuuttelemassa ja sopimassa pelisääntöjä. Mutta ihana seurata kun useimmiten tulevat ihanasti juttuun ja pienin on mukana täysillä. Meillä on opetettu kyllä että pieninkin otetaan leikkiin mukaan, että kyllä sä voit ihan hyvin "pakottaa" ne isommat huomioimaan pienimmän. Kurjaahan se on jos pienin jätetään aina ulkopuolelle. Ihminen se on siinä missä muutkin. Ei tietenkään AINA tarvii olla mukana mutta mä kieltäisin tuollaisen "mee pois"-sanomisen heti alkuunsa!

Ja vielä sellainen että kyllä sen isänkin kuuluisi olla mukana kasvatuksessa, yhteiset pelisäännöt ja vahtimista miten lapset tulevat keskenään toimeen!

 

[no tuota]

Meillä on lapsilla yhteisiä leikkejä ja touhuja ja sitten erillisiä. Yksinkertaista! Jos yksi jää ilman kaveria, niin äiti tai iskä voi tehdä sen kans superkivaa ja sitten alkaa valumaan paikalle kyllä muitakin kiinnostuneita

 

["alkup."]

Nämä lapset leikkiessään yhdessä eivät KOSKAAN ota 3-vuotiasta mukaan. Kerrottakoon vielä, että vanhin ei ole biologisesti sukua kahden nuorimman kanssa eikä näin ollen koe velvollisuutta huomioida 3-vuotiasta.

 

["vieras"]

[QUOTE="alkup.";27907076]Nämä lapset leikkiessään yhdessä eivät KOSKAAN ota 3-vuotiasta mukaan. Kerrottakoon vielä, että vanhin ei ole biologisesti sukua kahden nuorimman kanssa eikä näin ollen koe velvollisuutta huomioida 3-vuotiasta.[/QUOTE]

Teillä ei ole yhteisiä lapsia ollenkaan?

 

["alkup."]

[QUOTE="vieras";27907134]Teillä ei ole yhteisiä lapsia ollenkaan?[/QUOTE]

Meillä on vauva.

 

[Yhteistä tekemistä]

Itse yrittäisin parantaa sisarusten välisiä suhteita aluksi yhteisellä tekemisellä. Tyyliin lähdetään kaikki porukalla luistelemaan/uimaan/pulkkailemaan/hop lopiin. Vanhemmat myös mukaan ja tehdään porukalla asioita. Myös esimerkiksi leipominen voisi olla hyvä. Jokainen saa oman tärkeän tehtävän, jota ilman leipominen ei onnistu (tyyliin yksi mittaa aineita, yksi kaataa, yksi sekoittaa). Lähtisin itse mukaan leikkimään ja pelailemaan, opettaisin siinä samalla vanhemmille lapsille, miten pienemmän kanssa voi leikkiä.