Miten tietää että tehdäkkö/yrittääkö vielä lisää lapsia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Mun pää halkee siis TODELLA! Meillä nyt kaksi lasta 2 ja 6v. Lapsiluvun piti olla täysi.... Mut, mut.... Muhun on iskenyt vauvakuume, tai niin mä ainakin luulen?
Millä "syillä" olette tehneet vielä sen "yhden"?

Olen miettinyt ovatko omat syyni itsekkäät siihen että haluaisin vielä yhden lapsen?
-haluaisin tytön( kun kaksi poikaa)
-haluaisin kokea onnistuneen imetyksen
-haluaisin päästä nauttimaan vauva-ajasta(jos vaikka sattuisi että lapsi olisi ns. helppovauva, eikä vaativa ja itkuinen)
-Saisin hetkeksi lisäaikaa miettiä mitä tehdä työn suhteen kun taas palaisin työelämään.
-olisi ihana olla koton alasten kanssa

Toisaalta tulee vastaan nää taloudelliset seikatkin. Onko meillä varaa kolmanteen?
Ja sitten jaksanko kolmatta jos hän onkin yhtä vaativa kuin veljensä?

Rinnassa puristaa ja sydänpakahtuu kun näen vauvoja! Mistä sen tietää onko meidän perheeseen tarkoitettu vielä yhtä pientä???
 
pistäs ihan kylmästi ajatukset plussa- ja miinuspinoihi paperille jos oot järkiratkasua ettimässä. Meilä on otettu realiteetit ja enempi vielä se tuntu ,ett joku puuttuu vielä meiän perheestä. :whistle:
 
No enemmän on voimia niillä äideillä, joilla on ihan pieniä lapsia. Jaksavat enemmän. väsymys tulee, kun pienin on noin 3v.

Mutta oletko lapsirakas? On kärsivällisyyttä ja jaksat vastata ja ihmetellä lasten kanssa. Minä en ole, joten meillä on se 2 lasta. Esikoinen jolle tehtiin lisäksi sisarus.
 
Luettelemasi syys eivät oikein vakuuta.
- voi tulla kolmas poika eikä tyttöä
- imetys voi olla onnistumatta, ja vaikka onnistuisikin, niin eihän se voi olla riittävä syy
- jos vauva-ajasta ei ole nauttinut kahden edellisen lapsen kanssa, niin todennäköisesti se ei ole kovin nauttivaa kolmannenkaan kanssa
- työt odottavat kolmannenkin lapsen jälkeen, sama ongelma edessä edelleen
- viimeisin syy: kotona olo lasten kanssa menettelee, mutta voihan sitä olla kotona kahden lapsenkin kanssa eli sen vuoksi kolmatta lasta ei tarvita
 
Kyllä sen vaan tietää.Mä koen että kolmessa on todellakin tarpeeksi meikälaiselle (periaatteessa kaksikin olisi riittänyt).Hermoja tarvitsee ja pitkää pinnaa....välillä raskasta koska omaa aikaa on vähän (ja aikaa parisuhteelle).
En ole "suurperhetyyppinen" (olipas hassusti sanottu) ja kaipaan usein rauhaa,tää on tällasta härdelliä....:) Ihania nuo tenavat on,mutta kannattaa miettiä asiaa monelta kantilta.Rahaa menee ihan eri tavalla,matkustaminen ym kaikki maksaa useamman lapsen kanssa.Kolmatta ei suunniteltu...
 
Esikoisesi lähtee kohta kouluun. Ajoita äitiyslomasi siihen aikaan, kun ensimmäinen lapsesi on ekaluokkalainen.

Jos haluat vielä lapsen, niin älä epäröi. Halu ei katoa minnekään, ja yhtäkkiä voit huomata olevasi kahden lapsen nelikymppinen äiti, joka katuu katkerasti, että jätti lapsiluvun vain kahteen.

Meillä kyllä kolmas lapsi oli sekä synnytyksessä, että muutenkin "vaikein", mutta nelonen taas ihan ok. Ja minäkin rakastan kotona olemista, vaikka olen ollut joka lapsen välissä töissä (viidettä odotan.)
 
Kyllä sen vain tietää. Itsellä viisi lasta ja vasta tämän viimeisen jälkeen vauvakuumeilu asettui jotenkin uomiinsa eli enää en kuolaa jokaisen pienen näkemäni nyytin perään ja ajattele, että jospa minäkin vielä. Ja siitä rahasta... eihän sitä lapsen hankkimista/hankkimattomuutta voi oikeasti rahalla mitata.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tirppis:
Esikoisesi lähtee kohta kouluun. Ajoita äitiyslomasi siihen aikaan, kun ensimmäinen lapsesi on ekaluokkalainen.

Jos haluat vielä lapsen, niin älä epäröi. Halu ei katoa minnekään, ja yhtäkkiä voit huomata olevasi kahden lapsen nelikymppinen äiti, joka katuu katkerasti, että jätti lapsiluvun vain kahteen.

Meillä kyllä kolmas lapsi oli sekä synnytyksessä, että muutenkin "vaikein", mutta nelonen taas ihan ok. Ja minäkin rakastan kotona olemista, vaikka olen ollut joka lapsen välissä töissä (viidettä odotan.)

Minä taas en haluaisi aloittaa taas kaikkea alusta esikoisen ollessa jo koulussa.Mutta kukin tyylillään.
 
Raha ei tietenkään ole se tärkein asia mutta on sekin hyvä ottaa huomioon.Lapsi kasvaa ja kuluttaa.On sanomattakin selvää että matkustaminen 2 tenavan kanssa on paljon helpompaa/halvempaa kuin 5,puhumattakaan harrastuksista.
 
Minulla on ristiriitaisia tunteita, haluan, en halua, haluan.......HArkitsen uudellleen kun esikoinen menee kouluun tai pikkusen ennen...Toisaalta ikäkin sitten jo painaa ja jaksanko sittenkään. En osaa päättää menenkö töihin vai en..jos saisin vauvelin vielä, voisin olla 3v kotona...jaksanko jos vaativa, tuskin ....helppoja molemmat jo nyt.. Täytyy haudata mahdoton ajatus,mutta välillä vauvakuume valtaa :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja August:
Minulla on ristiriitaisia tunteita, haluan, en halua, haluan.......HArkitsen uudellleen kun esikoinen menee kouluun tai pikkusen ennen...Toisaalta ikäkin sitten jo painaa ja jaksanko sittenkään. En osaa päättää menenkö töihin vai en..jos saisin vauvelin vielä, voisin olla 3v kotona...jaksanko jos vaativa, tuskin ....helppoja molemmat jo nyt.. Täytyy haudata mahdoton ajatus,mutta välillä vauvakuume valtaa :)


ap.vastaa... Just näin minäkin asiaa kokoajan vatvon! Olen tahkonut asiaa nyt reilun puolivuotta. Meillä mies on kanssa kahdenvaiheilla. Häntä nyt enempikin pelottaa minun jaksamiseni jos kolmas olisi huutaja... Olen nyt 30v. ja tiedän etten todellakaan jaksa enkä haluakaan vauvaa enää lähempänä 40v. Plääh... tää on niin tuskaa, niin tuskaa, oikeesti! Ja kun mainitsin alussa et olisi ihana se tyttö, niin toki ottaisin kolmannenpojun ilolla vastaan:). Mutta kertokaa nyt kauan tän asian kanssa kandee vatvoa? meniskö "kuume" ohi jossainvaiheessa? Sitten suoraan sanoen mua ärsyttää jo valmiiksi et jos kolmannen saisimme, niin mitä mun oma äiti tuumais asiasta.... Olisin sen mielestä täys kahjo! Kun se heti panikois et miten kävis talolainojen maksut yms. miten jaksaisin pälä pälä.... Äääh, miks kolmekymppinen on vielä näin "kiinni" omassa mutsissaan et kaikki mitä hän sanoo tai ei sano satuttaa:(!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja no siitä:
Sen tietää, että vaan haluaa. saattaa kuullostaa tyhmältä, mutta näin se on.

Mut kumpi voittaa? järki vai tunteet? miten teillä?


On se enemmän tunne asia. Toki voi olla tietyt järkisyyt, että puhuu puolesta tai vastaan. Mutta toisaalta jos pelkällä järjellä ajattelee, niin eihän kenenkään kannattaisi tehdä ainuttakaan lasta.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Tirppis:
Esikoisesi lähtee kohta kouluun. Ajoita äitiyslomasi siihen aikaan, kun ensimmäinen lapsesi on ekaluokkalainen.

Jos haluat vielä lapsen, niin älä epäröi. Halu ei katoa minnekään, ja yhtäkkiä voit huomata olevasi kahden lapsen nelikymppinen äiti, joka katuu katkerasti, että jätti lapsiluvun vain kahteen.

Meillä kyllä kolmas lapsi oli sekä synnytyksessä, että muutenkin "vaikein", mutta nelonen taas ihan ok. Ja minäkin rakastan kotona olemista, vaikka olen ollut joka lapsen välissä töissä (viidettä odotan.)

Minä taas en haluaisi aloittaa taas kaikkea alusta esikoisen ollessa jo koulussa.Mutta kukin tyylillään.
Mä taas ehdottomasti haluan. Ihanaa olla vauvan kanssa nyt kun esikko on jo viisi, ja sitten taas vauvan kanssa kun esikko on koulussa ja tämä natiainen jonkun pari, kolme.. :D
Tai jos ollaan ihan tarkkoja, niin mä en edes koe että aloittaisin "kaikkea alusta" vaan jatkan pyrkimistä jonnekin, mihin haaveilen.
 

Yhteistyössä