Hei, minullakin on tilanne missä tarvitsisin hieman neuvoa. Olen 4 vuotta ollut miehen kanssa joka on alusta asti Ollut erittäin omistushaluinen ja mustasukkainen. Varsinkin existäni tai ainakin yhdestä niistä. Hän alkoi "puuttumaan" laittautumiseeni, hän ei halunnut minun käyttävän hiustenpidennyksiä koska olin kauniimpi muka ilman niitä, idiootti uskoin kun totuus oli toinen. Hän etsi munua internetin kaikilta sivuilta jos löytää profiilin jostain mikä ei ole sovelias. Hetken päästä hän vaati että en saa olla tekemisissä hyvän melkein ainoan ystäväni kanssa koska oli exäni, ei vain millään lailla hänelle uhka vaan itsekin oli suhteessa. Sitten hän veti kunnon kännit muutaman kerran, haukkui ihan lyttyyn, huoraksi sun muuta. Paiskoi tavaroita, ja kerran kävi käsiksi jolloin raskaana juoksin lumihangessa ilman kenkiä naapurin luo karkuun. Hän jatkoi juomista seuraavana päivänä, piinasi puhelimitse kokoajan..keksi juttuja että lapsi ei olekkaan hänen. Seuraavana päivänä itkien aneli anteeksi ja minä tyhmä annoin. Hän lopetti juomisen vaatiessani sitä. Tämän jälkeen hän halusi minun poistavan oman facebook profiilin turhien epäilyiden takia. Poistin ja lapsemme syntymän jälkeen ehdotti yhteistä profiilia, johon sain lisätä kavereiksi perheen jäseneni sekä muutaman hyvänystävän. Hän jatkoi kyttäämistäni, puuttui ulkonäkööni, aluksi mies oli ihana ja valloitti minut kehumalla kokoajan ja olemalla mitä hurmaavin. Yhdesdävaiheessa hän sai itsetuntoni niin alas kehumalla siskoni ulkonäköä ja välillä haukkuen minua. Hän muutti sohvalle nukkumaan 1,5 vuodeksi lapsemme syntymän jälkeen, koska oli väsynyt eikä jaksanut vauvan huutoa vaikka oli työttömänä 2 vuoden ajan. En sairaalasta tullessanikaan saanut levätä. Minä hoidin kaikki, häntä ei paljoa kiinnostanut lapsen kanssa ulkoilu sun muukaan. Hänen mielestään kukaan ei oikeen ollut oikeaa seuraa minulle. Hän epäili jatkuvasti tekemisiäni ja töihin mentyään asensi jopa tallentavan videojutun tallentamaan koneenkäyttöäni. Hankimme toisenkin lapsen kun meni paremmin.... meillä meni sen jälkeen helvetti on ollut irti.. olen ollut masentunut, syön masennuslääkkeitä. Mieheni harvoin auttaa minua missään, on hermot riekaleina ja huutelee lapsille välillä tosi rumasti idiootiksi, huoraksi (kuulemma vitsi), vitun apinaksi jos he huutelevat. Vauvan hoitoa eikä huutelua jaksa yhtään vaikka itse ehdotti sen hankkimista. Raskausaikana tämän toisen kanssa meinasi lapsi syntyä ennen aikaisesti koska stressasin ja tein liian fyysisesti kaikkea. Jouduin vuodelepoon sairaalaan. Jouduin kotona tekemään kaiken, mies auttoi hetken kun lääkärit tätä vaativat. Synnytyksen jälkeen esikoinen meni vanhemmille sairala ajaksi hoitoon koska miehen täytyi saada levätä. Minun ja vauvan tullessa kotiin jatkui homma niinkuin ennenkin kotityöt, lapset vastuullani. Ei hhtään yösyöttöä ole hoitanut..kääntää kylkeä ja tokaisee "vittu mikä kusipää ku huutaa vaan". Ja en ole saanut levätä hetkeäkään, jos yritn levätä ollessani kipeä tai väsynyt..tulee mies perässä "noniin ylös ny, täällä muutkaan saa päikläreitä nukkua". ja kaikki kuulemma miten kohtelee johtuu minusta. Hänessä ei koskaan ole mitään vikaa vaan minä saan hänet tälläiseksi olemalla niin kauhea ihminen mutta silti kuulemma rakastaa minua enemmän kuin voin ikinä uskoa. Hän ei tee lasten kanssa mitään, ei halua puistoon tai muualle koska ei jaksa kanssani mennä ja ei oikeen oo sen juttu ja aina joku tekosyy. Hän myös seksin aikana teki jotain mikä sattui ja ilmoitin sen hänelle kuudesti, mutta hän vain nauroi että rentoudu nyt vaan. Sekä lisäksi vihjaili paikkojeni löystyneen synnytysten jälkeen ("oho, onpas täällä iso hole, pannaankonyrkki sinne..kyllä mahtuis). Kauppaan mennessäni hän huutaa perään "käyttädy ny sit" tultuaan töistä "noo otkos osannu käyttäytyä ku olin poissa". Puhuin työelämään paluusta niin "joo no osaisikko käyttäytyä työpaikalla?".Hän epäilee minua kaikesta, kaikkia puheluitani, tekemisiäni ja pelkää kokoajan täysin aiheetta minua pettämisestä. Pelkää kenet löytää minut kuulemma joskus kotoa. Mustasukkainen jopa julkisuuden henkilöistä jotka mielestäni hyvännäköisiä, hän vittuilee niistä kokooajan. Hänellä myös suuret velat, joille ei tee mitään..ei kiinnosta. Emme saahänen velkojen takia edes asuntoa koskaan mistään.Hukassa mitä tehdä? Mielipiteitä?