miten toimit jos lapsi saa hirveän raivarin kaupassa?

[aargh]

Meidän 3vee poika on ihan kamala nykyään kaupassa.. jos ei saa esim jotain tahtomaansa lelua rupeaa juoksentelemaan ja huutamaan voimasanoja, heittäytyy velttona lattialle, potkii, märisee ja huutaa ja lyö meitä vanhempia ja heittää kengät jaloistaan..

en tiedä miten siinä pitäisi toimia! koitan puhua ja rauhoitella mutta se ei auta. jos mies on mukana se ottaa pojan kainaloon ja kantaa autoon..mutta kun olen yksin hänen kanssaan saattaa mennä tuntikin siinä rauhoittelussa että päästään kaupasta ulos :/
ja tietty kaikki ihmiset kattoo nenänvartta pitkin tai naureskelee vieressä..

 

[v]

Meillä kävi vain kerran noin ja jatkoin ostoksiani "huomaamatta" mitä lapsi teki. Tuli pian perässä kiltisti kun raivari ei mennyt läpi.

 

[hghg]

meillä on kerran tyttö tehnyt noin ja kannoin hänet kainalossa ulos kaupasta. Sen jälkeen ei ole enää kaupassa temppuillut. Poika ei ole temppuillut koskaan. Tietävät, että kun sanon ei, niin se on ei. Turha vängätä.

 

[pu5t]

Noin rajussa raivarissa ottaisin kainaloon ja veisin autoon. Ei olisi kauppaan asiaa vähään aikaan.

 

[vicy]

Jos olen yksin liikkeellä niin silloin ostan vaan pakolliset ja otan lapsen kainaloon ja poistun kaupasta. Jos olen miehen kanssa liikkeellä niin mies kantaa sätkivän lapsen autoon rauhoittumaan.

 

[novaiks]

Yksin ollessas jätät ostokset siihen ja viet sen lapsen autoon. Ja ehkä tämä npahimman uhman ajan voisit käydä kaupassa ilman sitä lasta... (nimim. ei jaksa lasten karjuntaa kaupassa...)

 

[vierass]

Mä yritän yleensä olla huomioimatta noita raivareita. Eli toisin sanoen hoidan omat asiani ja siinäs raivoaa, yleensä loppuu aika äkkiä. Vihoviiminen virhe mun mielestä on ruveta sitä lasta siinä maanittelemaan, kun siitä se "raivo" vaan lisääntyy.

 

["minä"]

ei mitään tuntien maanitteluja, vaan mukula kainaloon ja ulos!

 

["vieras"]

otat mukaan rattaat, joissa on 5-pistevyöt, joita lapsi ei saa itse auki. Laitat vekaran rattaisiin ja vyöt kiinni ja teet ostokset loppuun. Antaa huutaa.

Ainakin jos mä kuulen tai näen huutoraivarin kaupassa, ajattelen vain, että onneksi meillä on tuo aika jo ohi... (kunnes se taas teni-iässä alkaa uudestaan)

 

["mii"]

muksu kainaloon ja ulos

 

[Madicken04]

Pakolliset ostokset nopeasti ja ulos kaupasta. Joskus olen jopa jättänyt otokset sikseen ja lähtenyt lapsen kanssa heti kotiin (jos olen nähnyt että on pitkät jonot). Olen sitten myöhemmin mennyt yksin kauppaan.

 

["vieras"]

Mies lähtee lapsen kanssa ulos kaupasta. Me tosin emme kovin usein käy koko perheen voimin kaupassa, koska lapsi (3 vuotta) saa raivarit oikeastaan joka kerta kaupassa ollessa. Tällaistä meillä on ollut liki koko lapsen elämän ajan. Kyse ei ole edes siitä, että hän tahtoisi jotakin, mitä ei saa. Raivokohtaus tulee milloin mistäkin.

 

["Mamma"]

Meidän 3vee poika on ihan kamala nykyään kaupassa.. jos ei saa esim jotain tahtomaansa lelua rupeaa juoksentelemaan ja huutamaan voimasanoja, heittäytyy velttona lattialle, potkii, märisee ja huutaa ja lyö meitä vanhempia ja heittää kengät jaloistaan..

en tiedä miten siinä pitäisi toimia! koitan puhua ja rauhoitella mutta se ei auta. jos mies on mukana se ottaa pojan kainaloon ja kantaa autoon..mutta kun olen yksin hänen kanssaan saattaa mennä tuntikin siinä rauhoittelussa että päästään kaupasta ulos :/
ja tietty kaikki ihmiset kattoo nenänvartta pitkin tai naureskelee vieressä..

Tossahan se vitsi piileekin, kun yrität rauhoitella....
Eli lyhyesti ja ytimekkäästi, lapsi kainaloon ja autoon rauhoittumaan.

 

[hehalooo]

Novaiks vois vähän miettiä! MINÄ ensimerkiksi olen yksinhuoltaja! Ei kukaan auttamassa, pakko ottaa lapsi aina mukaan kauppaan! Melkein joka kertaa vetää kauheat kilarit jostain! EI siinä auta kuin ostokset tehdä "huomaamatta" lapsen raivoamista! (tosin itseäni se huvittaa joka kerta niin paljon, että työntelen kärryä/rattaita ja naureskelen siinä itsekseni)

 

[kfkfkf]

Mun poika oli pienempänä sellainen, et veti ittensä ihan löysäks ja makas maassa, nostele sellaista sit...
vähän vanhempana iski jarrut pohjaan ja jäi siihen, ellei saanut haluamaansa. Sanoin vain useasti, että heippa, mä meen jo kassalle. Kyllä se sieltä sit lähti itekseen tulemaan, mut käveli paljon mun perässä. Tietysti vilkuilin et näen että se tosiaan tulee sieltä.
Ja IKINÄ en ostanut sille kaupasta mitään tolla systeemillä, kumma juttu että silti aina jaksoi yrittää. Etäisä ehkä sit osti, mut luulis että poika tajuais kuitenkin et nyt ollaan äidin kanssa.

 

[Kaiutin]

En tiedä. Sen näkee jos joskus kävisi niin. Lapseni eivät ole todellakaan niin rauhallisia, että luonteen puolesta näiltä oltaisiin vältytty vaan onnekkaita olemme siksi, että kauppa-asiat on hoidettu pääsääntöisesti ilman lapsia.

 

[kfkfkf]

Mä jouduin yksinhuoltajana käymään kaupassa kahden pienen kanssa aina. Vanhempi lapsi oli onneks sellainen, et se ei IKINÄ pyytänyt kaupassa mitään mankumalla. Joskus saattoi kysyä, et ostettaisko tällainen, jos sanoin et ei osteta ni vastas vaan et "ei sitte" mut tuo nuorempi sit pistiki aina kunnon shown pystyyn.

 

["joku"]

Pihalle kannan. Ihan pieninä on joskus joutunut kantamaan, mutta ei sen jälkeen. Meillä ei ole yleensäkään tapana ostaa leluja kauppareissulla, jos ei ole etukäteen sovittu. Karkkia on nuorin välillä yrittänyt kinuta, mutta hyväksynyt vastaukseksi ettei ole karkkipäivä.

 

[Tír na nÓg]

Viimeksi istuin sipsihyllyn edessä lattialla lapsi sylissä. Siinä kiukkusi, itki ja lopulta rauhoittui ja päästiin jatkamaan, aikaa ei kyllä mennyt kovin kauaa. Kyllähän siinä jokunen ohikulkija katseli mutta siinähän kattelevat.

Siitä nuo ei saa raivareita etteivät saisi karkkia tai lelua kaupasta, enemmän tulee siitä kävelläänkö oikealle, suoraan, istuuko kyydissä, sylissä vai kulkeeko omin jaloin etc.

 

[hallittu kaaos]

Istutan kärryihin jos ei niissä ole jo ja jatkan ostoksia kuin mitään ei tapahtuisikaan. Ei jaksa kauaa huutaa kun ei sillä mitään aikaiseksi saa.

 

["vieras"]

Kerään nopsaan ostokset karjuvan lapsen kanssa..