Toggle sidebar

Miten toimitte sairaalassa vauvan kanssa jos halusitte lähteä kanttiiniin, ulkona käymään tms

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja gsf
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
G

gsf

Vieras
Jätittekö vauvan sinne hoitajille?

Ihmetyttää vain tupakoiva kaverini joka jätti vauvan vähän väliä hoitajille, tai itseasiassa siihen käytävälle ja kävi vain hihkaisemassa hoitajille et jätän tän tähän hetkeks.

Itselleni ei tullut mieleenkään poistua osastolta, vauvaa ei ilmeisesti saa viedä sieltä pois ennen kotiutumista
 
jätä vaan tai niin lapsen äiti teki. mä lähin kolmen päivän ja yön jälkeen kotiin suihkuun ja kävin vetäse,mäs pitsan ja oluen. äiti kävi syömäs kanttiinis ja hetken rauhas tekee hyvää vaik tuntukin vähän syylliseltä. niin mee vaan kanttiiniin ne on mukavia tätei siellä ja ymmärtää hetken levähdyksen.
 
esikoisen kanssa jouduttiin olemaan melkein viikko sairaalassa, ja silloin kyllä tuli lapsen nukkuessa kärrättyä se pariin otteeseen sinne toimistoon tätien luo kun itse kävin käpsehtimässä ja kahvilassa.. en tiedä olisiko sitä vauvaa voinut ottaa mukaan sinne kahvioon. en olisi varmaan vienyt vaikka olisi saanutkin. aika pian sieltä tuli kuitenkin kiirehdittyä sen vaavin luo takaisin. vauvallahan oli kaikki tietysti hyvin, äiti itse vaan jo hätää kärsimässä :) .. sitten taas tuijotin lasta haltioituneena.. muiden kanssa ollaankin sitten kotiuduttu järjestään jo seuraavana päivänä niin ei ole tarvinnut miettiä moisia. kotona on voinu kulkea sitten miten haluaa. vauvat kylläkin kaikki alkuun nukkuneet kehdossa jossa pyörät alla ja niitä on melko uskollisesti kärrätty sitten sinne missä itsekin on ollut.
 
No en jättänyt hetkeksikään vaikka olis ehkä voinut. Vauva oli levotonta sorttia alusta saakka niin hyvä kun ehdin ruoat hakea huoneeseen ennenkuin taas heräsi. Suihkussa ja vessassa kävin vasn pikaisesti. Esikoisen kanssa ei tullut mieleenkään että olis voinut jättää vauvan jonnekin.
 
Me otettiin mukaan kanttiiniin, en tienny kyl ettei ois saanu eikä kukaa sanonu. Happihyppely suoritettiin parvekkeella jollon koppa oli siinä sisäpuolella kokoajan. Sillon jätin hoitajille kun kävin esim haavahoidossa ja pesulla samalla eikä isä ollu paikalla. Oli se sen verra valvova ja itkunen että tarvi jatkuvasti hoivaa.
 
Ekasta olin sairaalassa viikon ja toisesta kolme päivää. Ainoastaan esikoisen aikana kävin jossain jumpassa tunnin verran. Muuten en jättänyt vauvoja, en käyny kahvilassa (tarjottu ruoka riitti ja ruokahalu mennyttä kuitenkin) enkä tupakoi ja molempien syntymän aikaan oli paskat räntäkelit muutenkin. Esikoisen hoitajat kerran yöllä vei sen kummemmin multa kyselemättä kun en ollut nukkunut 1½ vuorokauteen kunnolla ja vauva vaan imi eikä huolinut tuttia. Maito oli jo hyvin noussut että nälkäinen hän ei varsinaisesti ollut.
 
Otin kummatkin vauvat mukaan sairaalan kahvilaan (NKL). Sektio oli kummallakin kerralla kyseessä, joten ei siellä kahvilassa kauaa pystynyt olemaan. Kaveri tuli käymään vierailuajan ulkopuolella, joten siksi ei voinut osastolla olla.

Toka vauva oli kerran hoitajilla kun mies oli kotona käymässä esikoisen luona, ja kävin muistaakseni suihkussa (tai vaan vessassa ekan kerran katetrin poiston jälkeen). Silloinkin kyllä sydäntä raastoi antaa vauva "hoitoon". Mutta olenkin vähän yli tunteellinen ja ehkä vähän yli tarkka lapsistani :D.

Muuten oli tuokin vauva sitten kahvilassa kerran mukana kun mieheni kanssa siellä piipahdettiin kun haluttiin vähän päästä osaston seinien ulkopuolelle.

Ekan kerran sairaalassaolo kesti viikon, toisella kerralla 2vrk.
 
Seinäjoella ei vauvaa saanut lastenhoitajille juuri millään. Kovat neuvottelut piti käydä, että sain sen edes siksi ajaksi, kun kävin kerran suihkussa. Ja sittenkin sanottiin, että käy sitten nopeasti. Eikä se niin nopeasti onnistunut, kun sektio oli tehty, Hb matalalla ja huimasi.
 
Mä oon jättänyt hoitajille vatsa pulleena tyytyväisenä nukkuvan vauvan. Molemmilla kerroilla ilman suurempia tunnontuskia. Mun oli ihan pakko saada munkkia ja suklaata kanttiinista. Jos en olisi saanut niitä hakea, niin MURR...olisi ollut kiukkunen äiti ;D
 
Mun kokemus oli kyllä että hoitajilla oli niin kiire ettei niille voinut vauvaa jättää. Mun sektiohaava oli jostain syystä tosi kipeä pitkään, niin korkeintaan pyysin apua lapsen siirtelyyn. Ekaan suihkuunkaan en saanut apua, 2 hoitajaa odotteli oven ulkopuolella. Toiseen suihkuun sain ihanan hoitajan auttamaan pesuissa. Ei olisi tullut mieleenkään jättää vauvaa, en käynyt kanttiinissa enkä tupakalla. Suihkun otin kun vauva nukahti.

Monet sanoo että sektiosta toipuu pian, mutta itse olin tosi kipuinen pitkään. Olisin toivonut enemmän apua. Hoitajissakin isoja eroja, on työtään rakastavia ja sitten kiireestä aina marisevia joita ei huvita tulla edes suihkuun auttamaan sektiopotilasta.
 
Mä kävin aikanaan ihan kysymään hoitsuilta, että voinko mennä kanttiiniin vauvan kanssa. Eivät suositelleet, silloin oli influenssaa tai jotain (en muista) niin paljon liikkeellä että sanoivat etteivät halua tartuntaa osastolle. Eivätkä myöskään halunneet ottaa lasta hoitoon siksi aikaa joten enpä sitten käynyt kanttiinissa.

Suihkun ajaksi ottivat kyllä hoitoon, alussa kun olin verenhukan vuoksi heikossa kunnossa ja pelkäsin pyörtyväni. Suihkussa meni pitkä aika, kun oli pakko välillä vaan istua ja huilata. Hoitsut kävivät välillä kyselemässä että olenko tajuissani, ja hoitivat vauvan ilman nurinoita. Myöhemmin sitten kun olin jo paremmassa kunnossa, pidin vauvan omassa huoneessa suihkun ajan.
 
Vein vauvan hoitajille kansliaan.

Oltiin 10 päivää sairaalassa kun poika sai suonensisäisesti antibioottia korkean crp-arvon takia. Asutaan noin 500m:n päässä sairaalasta, ja hoitajat itse patistivat mua lähtemään välillä ulos ja kanttiiniin ja käymään kotona. Käytiin myös miehen kanssa kaupungilla syömässä ja sillä aikaa vauva oli hoitajien kanssa.
Muutoin olisi aika tullut erittäin pitkäksi jos en välillä olisi käynyt kotona/ulkona. Suihkussa kun kävin niin yleensä mies oli vauvan kanssa.
Ja yhtenä yönä kun vauva vain huusi enkä saanut itse nukuttua, hoitajat ottivat pojan kansliaan pariksi tunniksi että sain itse nukuttua, ja siellä poikakin oli nukahtanut. Eikä ollut ainoa vauva kuulemma silloinkaan hoitajien hoivassa, vaan oli "vauvakavereita".

Ja välillä kun kävin suihkussakin niin jätin pojan kansliaan. Meillä vauvan sai vain lykätä sinne siinä omassa pienessä sängyssään ja sanoa että jätän hetkeksi hoitoon.

Niin ja meillä ei ainakaan osastolta saanut edes poistua vauvan kanssa kanttiiniin, ettei tule mitään tartuntatauteja tms, kun vastasyntyneillä ei ole vastustuskykyä. Eli sairaalan osaston ovista ei saanut mennä edes vauvan kanssa siihen osaston ulkopuolella olevaan aulaan istuskelemaan. Sairaala KPSHP.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
mielestäni olis hyvä, (vaikka tekeekin hyvää molemmille,että lapsi on äidin lähellä paljon) että hoitajat ottaisivat pikkuisia sinne vauvallahan hoitoon, että äiti saa / malttaa nukkua. joskus on näitä, että on valvottu jo kolmatta tai neljättä vuorokautta, vaikea synnytys, ja sitten kovasti itkuinen ja levoton vauva. siihen kun lisää rättipoikki väsyneen äidin, hormoonimyrskyn, paineen maidonnlususta, huolen lapsen itkuisuudesta ynnämuuta - on katastrofin ainekset jo hyvin kasassa. monesti helpottaa kovin, kun taitava kätilö/ hoitaja laittaa vauvan napakkaan kapaloon ja vie vähän neutraalimpaan tilaan, vauva nukkuu ja äiti nukkuu tai ainakin lepää. se voi tuntua pahalta, mutta lopulta kaikki on paremmin ja on edes hieman virkistyneenä helpompi jatkaa tutustumista uuteen lähimmäiseen.
 
Ja minä en tajua mitä varten ne hoitsut siellä on, jos eivät voi yhtään vauvojen perään katsoa niin että äiti pääsee nyt edes suihkuun tai saa sen pari tuntia lepoa jos vauva itkee yöt väärällään.

Mutta siis omani jätin sänkyyn nukkumaan massu pulleana, jos lähdin suihkuun, vessaan tms. Ja kun tuli vieraita jotka ei saaneet tulla osastolle, niin kyllä minä vauvan ihan siihen ovien taakse aulaan kärräsin. Sairaalana TYKS.
 
[QUOTE="...";30669805]Ja minä en tajua mitä varten ne hoitsut siellä on, jos eivät voi yhtään vauvojen perään katsoa niin että äiti pääsee nyt edes suihkuun tai saa sen pari tuntia lepoa jos vauva itkee yöt väärällään.

Mutta siis omani jätin sänkyyn nukkumaan massu pulleana, jos lähdin suihkuun, vessaan tms. Ja kun tuli vieraita jotka ei saaneet tulla osastolle, niin kyllä minä vauvan ihan siihen ovien taakse aulaan kärräsin. Sairaalana TYKS.[/QUOTE]

Kyllähän ne varmaan katsovat perään jos on aikaa. Mutta ainakin silloin kun olin itse osastolla, se oli tupaten täynnä ja synnyttäjiä tuli ovista ja ikkunoista. Kaipa hoitajien on tulloin pakko priorisoida ja siinä vaiheessa kanttiinikäynnit ja rauhalliset suihkut tippuu listan loppupäähän. Ihan ymmärrettävää, vaikka itsekin olisin kyllä todella kaivannut hetken hengähdystaukoa ja varsinkin unta.
 
Vein suihkun tai kanttiinireissun ajaksi hoitajille. Koskaan ei sanoneet pahasti. Esikoisen aikaan ottivat oma-aloitteisesti vauvan ekana yönä hoitoonsa, kun olin valvonut koko edellisen yön. Käyttivät vaan yöllä rinnalla. Sairaala KAKS
 
[QUOTE="Lissu";30669822]Kyllähän ne varmaan katsovat perään jos on aikaa. Mutta ainakin silloin kun olin itse osastolla, se oli tupaten täynnä ja synnyttäjiä tuli ovista ja ikkunoista. Kaipa hoitajien on tulloin pakko priorisoida ja siinä vaiheessa kanttiinikäynnit ja rauhalliset suihkut tippuu listan loppupäähän. Ihan ymmärrettävää, vaikka itsekin olisin kyllä todella kaivannut hetken hengähdystaukoa ja varsinkin unta.[/QUOTE]

No en puhunut kyllä nyt kanttiinikäynneistä tai rauhallisista suihkutteluhetkistä, vaan ihan niistä suihkuista jotka kuuluu ihmisen inhimilliseen hoitoon. Kiva että pääsee suihkuun vain, jos omin jaloin sinne sattuu pääsemään, muuten ei pääse. Tai jos olet ensin pari vuorokautta synnyttänyt ja sitten valvonut vauvan kanssa vielä koko yön niin on se kumma jos ei apua saa.

Ja totuus on sekin että tuolle alallekkin vaan mahtuu niitä kyrpääntyneitä hoitajia, joita nyt vaan _ei kiinnosta_. Ei ole aina kiireestä kysymys vaan ihan asenteesta.

Ja minä pääsin omin avuin suihkuun ja loppuviimein sain sen huutavan vauvankin kanssa apua, mutta moni muu ei. Ja huomasin kyllä että monesti se apu oli ihan vain pärstälukemasta kiinni... siinä missä toinen oli ihan loistava tuki ja auttoi jopa pyytämättä, niin toinen taas oli täysin jäätävä..
 
Hoitajat hoiti vauvan ekan päivän osastolla, kun mä nukuin kuin tukki. Olin valvonut kaksi vuorokautta putkeen siinä vaiheessa kun vauva syntyi ja hemoglobiini alle 80. Enhän mä ekana päivänä pystyny edes nousemaan sängystä kun taju meinas lähteä. Seuraavana päivänä helpotti kun sain pari pussia verta. Vauva oli hoitajien hoivissa myös suihkussa käynnin ajan.

Toisen jätin kansliaan hoitoon kun kävin kiipeämässä rappusia ylös alas kun selkä meni hutiin laitetusta epiduraalista niin jumiin.
 
Jep minäkin synnytin TYKSissä ja voin sanoa että seuraava lapsi syntyy pohjoisemmassa... Itse olin viikon sairaalareissun jälkeen ihankuin kännissä, hoidin vauvan yksin vaikka synnytys oli pitkä ja vaikea päätyen hätäsektioon. En saanut nukkua siellä ja vaikka kehottivat jäämään niin koin että jopa kotona yksin pärjäisin paremmin. Liian kiire siellä, liekö tuo on Suomen terveydenhuollon tulevaisuus. Vaikka mahasi on auki niin itse hoidat vauvasi alusta loppuun...
 
[QUOTE="Lissu";30669822]Kyllähän ne varmaan katsovat perään jos on aikaa. Mutta ainakin silloin kun olin itse osastolla, se oli tupaten täynnä ja synnyttäjiä tuli ovista ja ikkunoista. Kaipa hoitajien on tulloin pakko priorisoida ja siinä vaiheessa kanttiinikäynnit ja rauhalliset suihkut tippuu listan loppupäähän. Ihan ymmärrettävää, vaikka itsekin olisin kyllä todella kaivannut hetken hengähdystaukoa ja varsinkin unta.[/QUOTE]

Sektion jälkeen rauhalliset suihkut on tärkeitä haavan paranemisen takia. Ohjeistus oli vähintään 15min suihkutella haavaa päivittäin.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa