Hae Anna.fi-sivustolta

Miten tunnistaa narsistinen äiti?

Viestiketju osiossa 'Ihmissuhteet' , käynnistäjänä syväkuu, 31.07.2011.

  1. Lila Vierailija

    Niin, miksi pitäisi kuunnella toisten yksipuolista valitusta, josta tulee paha olo? En keksi yhtään hyvää syytä. Miten haluaisit heidän käyttäytyvän?
     
  2. vierailija Vierailija

    Kiitos Lila, olen ihan samaa mieltä! Kun kysytään kuulumisia siihen voi sanoa, että on tässä nyt sitkeää flunssaa pidelly. Ihan toteamus, ei perusteellinen kertominen.
    Puhutaan aiheista mistä minäkin osaan sanoa jotain, kuten koira, meille yhteiset aiheet (ja juu, kun sellaiseen päästään -pitää olla oikea tietty henkilö - meitä yhdistävä harrastus niin puhutaan peräkkäin ja lomittain ja välillä päällekkäin. :)
    Kyllä kuunnellaan toista silloin ja jää hyvä mieli. Ja mikä parasta minäkin saan kertoa ja sanoa asiani enkä ole mikään kunhan nyt joku on.

    Koirista kirjoittelen hyvän koiraihminen-ystävän kanssa ja aina tulee hyvä mieli.
    Erään toisen kanssa kirjoittelemme kun on sama sairaus, mutta siinäkin jaetaan hyviä vinkkejä tarvittaessa ja usein koirat on siinäkin pääasia, niin sekään ei pelota eikä ahdista.

    Joten on ihmissuhteita joissa pärjään ja pyydetään että nähdään, kerro kuulumisia. Niissä osaan enkä joudu olemaan vaan sen kippauksen kohteena mikä alkaa ahdistaa ja pelottaa. Ja voin sanoa että näissä hyvissä kontakteissa olen empaattinen enkä omissa ajatuksissani enkä edes haluaisi panna krviani kiinni tai juosta pois.
     
  3. vierailija Vierailija

    Ei sinun tarvitsekaan kuunnella ketään, itse valitset. Mutta se, että kuuntelet valitsevasti, saattaa olla se syy, miksi tyttäresi ei halua olla kanssasi tekemisissä. Omista ongelmistasi puhut mielellään, kuten olet sen täällä osoittanut, mutta et taida ottaa opiksesi kun neuvoja annetaan? Sama valitus vain jatkuu ja jatkuu...
     
  4. öööö11 Vierailija

    Minusta tässä pitäisi tehdä ero "turhanpäiväisen" valittelun ja toisen tukea kaipaavan valittelun välillä. Jotkut on sellaisia, että ne aina valittaa vain valittamisen vuoksi ja niille voi kääntää selkänsä. Mutta joskus joku kaipaa toisen tukea ja "valittaa" sitä saadakseen. Jos haluat vain kepeitä suhteita koirakeskusteluineen, niin suhteistasi tulee tosi pinnallisia. Jos itse haluat pysytellä tuolla tasolla, niin älä myöskään itse kerro toiselle mitään negatiivistä. Tällainen suhde toimii puolituttujen kanssa, mutta ei läheisissä ihmissuhteissa.
     
  5. vierailija Vierailija

    Olen täysin samaa mieltä. Ei hän selvästi kykene tiedostamaan tätä ja hyväksymään, että voisikin olla tässä todellinen oppimisen paikka.
     
  6. vierailija Vierailija

    Aivan totta kaikki. Vaikeus voi olla siinä, että joskus on hankala suorilta käsin sanoa tarvitseeko henkilö tukea ja kuuntelijaa vai onko esim. hyvin huomiohakuinen tyyppi, jolle valittamisesta on tullut elämäntapa. Toki kun tuntee ihmisen, niin hänen toimintatapansa voi olla jo niin tuttu, että tietää poistua kohteliaasti takavasemmalle sopivan tilaisuuden tullen ;)
     
  7. Lila Vierailija

    Kuten on aiemmin todettu, täällä sinua on kuunneltu. Olet saanut purkaa omaa pahaa oloasi ja olet saanut toisia näkökulmia, sinut on otettu tosissaan, eikä ole pidetty valittajana. On täysin kohtuullista odottaa, että se olisi vastavuoroista. Jos oikeasti luet toisten viestit ajatuksella, muistat mitä on sanottuja ja voit kommentoida niihin empaattisesti. Muuten sinusta tulee kippaaja.
     
  8. jjjjjjjjj Vierailija

    Se on sitten siinä että haluaako rehellisiä vastauksia, uusia näkökantoja, kritiikkiäkin ja kipeitä vastauksia, vai haluaako että oltais vain samaa mieltä. Vertaustuki on OK, mutta jos haluaa muuttua, niin ehkä tarvitaan myös rehellisiä, kipeetä tekeviä vastauksia.
     
  9. vierailija Vierailija

    Hyvä viesti, Lila. Olen samaa mieltä. Voi myös miettiä, että kyseessä on kuitenkin tärkeä vertaistukipalsta narsististen vanhempien aikuisille lapsille, jotka ovat usein traumatisoituneet jo varhaislapsuudessaan henkisen ja/tai fyysisen väkivallan ja kaltoinkohtelun seurauksena. Täällä on selvästi ihania kypsiä, ajattelevia ja myötätuntoisia aikuisia lapsia, jotka kerta toisensa jälkeen kuuntelevat ja selittävät ja pysyvät rauhallisella linjalla provosoivista kommenteista huolimatta. Toivon, että tämä turvapaikkamme pysyisi meillä eikä kippauspaikkana turhautuneelle vanhemmalle aina muutaman viikon/kuukauden välein. Mielestäni kaikki on jo sanottu ja neuvottu ja herätelty moneen kertaan ja loppu on vaan saman toistoa. Ikävä kyllä.
     
  10. Lila Vierailija

    Olet oikeassa. :(
     
  11. vierailija Vierailija

    Nyt osui ja upposi. En ole tähän mennessä kertonut kellekään ystäville mitään negatiivista, koska en haluakaan puhua mistään syvällisistä. Mieluimmin puhun asiat asioina ja puhun järkeviä keskusteluja, ei mitään tunneasioita, ei psykologisia tms.
    Ei sellaista mitä joutuu miettimään ja märehtimään jälkeenpäin, vaan mistä tulee hyvä mieli. Ei avautumisia eikä vuodatuksia. Kun itsellä on useampi pitkäaikainen sairaus niin niitten vastapainoksi mukavia puheenaiheita - niinhän täällä on neuvottu tekemäänkin, sellaista mikä on kivaa ja mistä tykkään. Jos joku kysyy jotain sairaudesta vastaan nopeasti jotain ja vaihdan puheenaihetta.

    Miten se voi olla niin suuri virhe ja kaiken syy että olen tälläinen järki-ihminen mikä en halua vatvoa? Minulle on sanottu että minulla on insinöörin aivot, jos minulle kerrotaan ongelma menee heti päälle moodi että se ongelma pitää nyt ratkaista ja koska tuo ei sitä pysty ratkaisemaan siihen pitää minun keksiä ratkaisu.
     
  12. vierailija Vierailija

    Bänks hyvä. Ole ystävällinen ja lue edelliset kommentit. Ei jatketa tätä keskustelua enää, ok? Tämä ei johda mihinkään
     
  13. vierailija Vierailija

    ... Jatkan vielä että tämä on oma tulkinta itsestäni ja tästä tilanteesta, mutta jos tyttäreni kirjoittaisi tänne ja kertoisi omat ajatuksensa, niin vasta hänen ja minun vastauksistani yhteensä saisi oikean kokonaiskuvan asioita ja voisi alkaa miettiä missä on vika ja miten se ratkaistaan. Iso kuva ei rakennu yksipuolisesta kertomuksesta, vaan vaatiia aina sen toisenkin osapuolen kokemuksen, koska muuten se on -no- yksipuolinen.
     
  14. vierailija Vierailija

    Juu, lopetetaan vaan tähän. Olen teiltä oppinut monta asiaa mitkä olen pystynyt sisäistämään ja tästä on ollut minulle apua. Itsellenikin on parempi jäädä täältä pois koska tämä sitoo aina ajatuksia tähän samaan asiaan mihin haluan välimatkaa.
    Vilpittömästi ja sydämestäni pyydän anteeksi jos olen jotain loukannut, tarkoitus se ei ole ollut.
     
  15. Lila Vierailija

    Siinä onkin ollut työsarkaa ja on edelleen, että miten niitä läheisiä ihmissuhteita luodaan, kun ei ole siitä mallia. Ensisijaista mielestäni on, että se syvällinen suhde on omaan itseen ja että on itselleen läsnä ja myötätuntoinen. Sitähän se rakkaus on toistakin kohtaan.
     
  16. vierailija Vierailija

    Olen samaa mieltä. Rakkaus, myötätunto ja itsensä hyväksyminen niin onnistumisissa kuin epäonnistumisissakin on varmasti avain hyviin ihmissuhteisiin. Mitä osaa hyväksyä itsessä, osaa hyväksyä sen saman toisessa ilman että olisi esim. tarvetta tuomita.
     
  17. vierailija Vierailija

    Minua jotenkin kosketti syvästi miten me vedettiin yhtä köyttä tuon vanhemman edessä. Lempeästi, myötätuntoisesti, mutta jämäkästi rajoja asettaen. Me olimme ikään kuin vanhemman roolissa ja hän kapinoivan lapsen. Jouduin menneisyydessäni kohtaamaan aina ainoana lapsena yksin vanhempieni vallankäyttöä. Nyt tuntui kuin olisin ollut tässä yhdessä sielunsisarusten kanssa. Yhtäkkiä en ollutkaan yksin, vaan me kaikki oltiin siellä taistelutantereella yhdessä.

    Täytyy sanoa, että triggeroiduin välillä kovastikin niistä erittäin tutunoloisista kommenteista, joita häneltä tuli. Mutta auttamisen halu ja kai myös osittain halu saada kerrankin joku vanhempi oikeasti näkemään ja tulemaan tietoiseksi asioista ja haitallisesta käyttäytymisestään, sai jatkamaan ”pelastamisyritystä”. Harmi kaikkien osapuolten takia, ettei se oikein onnistunut. Mutta se antoi ajattelemisen aihetta kyllä.
     
  18. vierailija Vierailija

    ...Harmi kaikkien osapuolten takia, ettei se oikein onnistunut. Mutta se antoi ajattelemisen aihetta kyllä.

    Harmi tosiaan kaikkien osapuolten kannalta jos ajattelet ettei se oikein onnistunut.
    Mistä tiedät miten paljon olen loppujenlopuksi itse tästä oppinut ja saanut ajattelemisen aihetta? Pitkä prosessi, ei iso laiva hetkessä käänny, mutta jossain kohtaa se _alkaa_ sen kääntymisen.
     
  19. vierailija Vierailija

    Hyvä Bänks, tuo kommentti ei ollut tarkoitettu sinulle. Ei jatketa tätä, ole ystävällinen.
     
  20. Lila Vierailija

    Kauniisti muotoiltu. Ymmärrän mitä tarkoitat. Sitä vasten näkee kuinka paljon olemme itse kasvaneet ja oppineet ja siitä voi olla ylpeä. Minulle on harvinaista herkkua, että on ihmisiä, jotka ovat kanssani samaa mieltä. Yhteisöllisyys on jotain, mitä olen kaivannut jo lapsesta, että kuuluu johonkin.
    Huomasin, että minussa aktivoitui vanha kela eli se, miten saisin äidin ymmärtämään. Olin aikoinaan valmis yrittämään sitä loputtomiin, en olisi halunnut millään luovuttaa. Sitten oli vain pakko oman itseni vuoksi. Koen, että tässäkin keississä oli vahvasti kysymys siitä, että täytyy saada ”äiti” tajuamaan. Olisihan se ollut varmaankin jonkinasteista kompensaatiota. Uskon, että joudumme välillä testiin, jossa mitataan, olemmeko todella sisäistäneet oppimaamme. Ilokseni huomasin, että en hermostunut tutun asenteen äärellä.
     
  21. naapuri Vierailija

    Niin, ymmärsit että ehkä tyttäresi vetäytyminen johtuu siitä, että haluat pitää häneen samantapaisia välejä kuin naapureihin, eikä läheisempiä? Sinulle riittää kepeistä asioista puhuminen, joista tulee hyvä mieli ja välttelet raskaammilta tuntuvia asioita. Oletan, että tyttäresi odotti suhteeltanne jotain muuta, paljon syvämpää. Häntä saattaa loukata se, että pidät häntä tunnetasolla vain hyvänä naapurina. Vetäytymällä hän osoittaa ettei tarvitse äitiä, jolle on kuin naapuri. Kaikki me haluamme eri asioita eri ihmissuhteilta, aina ei käy siten että haluaisimme samaa. Te ette halunneet.
     
  22. vierailija Vierailija

    Totta. Lisäksi tällä on helposti niinkin syvällisiä vaikutuksia, että tulee ohitetuksi tulemisen tunne ja kokemus ettei ole tärkeä ja arvokas.
     
  23. vierailija Vierailija

    Ihana kirjoitus. Minustakin on niin hieno nähdä miten on itse ja me kaikki kypsytty ja kehitytty eikä toisteta sitä vanhempien perintöä. Yhteisöllisyyttä olen minäkin aina kaivannut. Täällä on varmasti paljon meitä, jotka ovat kanssasi samaa mieltä.

    Kai se on sitä ns. vanhemmmanpelastamisfantasiaa. Tietyt henkilöt ja olosuhteet vetävät puoleensa ja sitä pelastamista ja korjaamista yritetään niin kauan kunnes se trauma on käsitelty ja tämä ns. toistopakko katoaa. Itsekin huomasin itsessäni viitteitä siitä, mutta yllättävän nopeasti tajusin saman kuin vanhempieni kanssa jo vuosia sitten, että aivan turhaa. Sitten minulle nousi myös sellainen ärtymys ja viha, että ei, meille ei enää saa tehdä näin.
     
  24. Lila Vierailija

    Naulan kantaan! Tuolta juuri minusta on tuntunut, en vain ole osannut sanoittaa sitä. Siksi on jäänyt nälkä syvempiin ihmissuhteisiin. Lamppu syttyi pääni päällä. Kiitos.
     
  25. Äiditön Vierailija

    Tämä ketju on ollut pitkään hiljainen, mutta tuo viimeisin keskustelu kyllä auttoi minua paljon.

    Ja tänään puhelimessa äitini kanssa (ja pitkään jo surutyötä tehneenä) ymmärsin lopullisesti, että minulla ei koskaan ole ollut äitiä, pelkkä huoltaja vain. Ja vaikka hän vielä elää, on hän minulle jo ikään kuin kuollut.

    Odotin vain puhelun loppua, että pääsen taas pois äitini fiktiivisestä näytelmästä, jossa on hän pääosassa rakastavana äitinä. Tämän ketjun ansiosta olin kuitenkin vahvempi lopettamaan puhelun silloin kuin itse halusin, enkä jäänyt enää kuuntelemaan loputtomia jaarituksia. Välimatkaa on onneksi useampi sata kilometriä.

    Taustatietoja mm. se, että äitini on mahdollistanut minun joutumiseni seksuaalisesti hyväksikäytetyksi (tuo pahin hänen tempuistaan), koska näitä ketjuja lukevat aina epäilijät, joiden mielestä äitimme eivät ole narsisteja.

    T.äiditön
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti