Miten tuntuu näin pahalle antaa lapset isälleen kun siellä on uusi kumppani?

[veras]

Tuntuu jotenkin tosi pahalle, kun siellä leikitään pikku perhettä lapsillani... Lasten isä on varmaan aivan lääpällään tähän naiseen ja palvoo jalkoja hänen allaan, ja huomaa miten loukkaa mua jatkuvasti sanomisillaan yms. Naisella itselläänkin on lapsia mutta ei ole vielä lapset tavanneet toisiaan. Tuntuu että tän naisen myötä kokoajan lapsille luvataan kaikkea kivaa, ja lapset tietty innoissaan, tuo vaan aika paljon lisähaastetta arjen pyörittämiseen itselle kun ei pysty tuota kaikkea kivaa tarjoamaan ja lapset ruinaa jatkuvasti isällensä, varsinkin jos vähänkin komennan on nyt niin paha mieli kaiken takia. Kertokaahan onko kokemuksia vastaavasta tilanteesta ja miten on jatkunut?

 

[endie2]

inhimillistä uskoisin.
aika auttaa varmasti. :hug:

 

["noh"]

No sitähän ne tekevät aikuisuuteensa asti. Aina kun kotona on tiukkaa, alkaa ruinuu etävanhemman luo.
Ja päinvastoin...

Aika auttaa, ja asenne joka lujittuu vain ajan kanssa. Ja sitä vaan on oltava se tylsä aikuinen ihminen lapsen arjessa sirkusmarketin sijasta. Se on oleellista.

 

["kirsi"]

On kokemuksia. Itse olen se uusi kumppani, ja miehen eksä on aivan mahdoton. Heti kun sai tietää että olemme yhdessä alkoi se kiukuttelu ja jokaikisen asian hankaloittaminen. Itse yritän olla todella mukava myös tätä eksää kohtaan eikä mulla ole mitään häntä vastaan, harmittaa kun hän on niin ilkeä.
Mun miehellä on lapset jokatoinen viikonloppu vaan luonaan, joskus hakee viikolla illaksi, mutta tietenkin yritämme sillon kun lapsiaan näkee niin tehdä kaikkea mukavaa, mitä ehkä kotona ei jokapäivä siinä arjessa tehdä.. Nainen itse ei halunnut antaa meille lapsia enempää heti sen jälkeen kun minä tulin kuvioihin mikä oli todella surullista. Minä yritän kuulemma vain mielistellä lapsia, sanoi kerran kun olimme yhdessä lasten kanssa maalanneet vesiväreillä ja askarrelleet. Wtf.

 

["juu"]

Kyllä se on minustakin aivan kamalaa, että lasteni läsnä on jokin ihan uppo outo ihminen ihmeellisine arvomaailmoineen. Täytyy vaan panna kädet ristiin ja toivoa, että oma kasvatus on niin hyvää, että lapset osaavat ajatella omilla aivoillaan nyt ja aina. Se on sama tunne kuin se, kun panin lapseni päiväkotiin. Olin kateellinen ja harmitti, että tätit saa olla MINUN lapseni kanssa enkä minä.

Minä en yritä olla kiva miehen exälle. Sillä ei saavuta mitään. Exät on aina perseestä, myös minä itse, vaikka olen lähipiirini kypsimpiä erojajia henkisesti, siis tasapainoisin.

Erot on aina hankalia. Eroperheet ja uusperheet on kamalia. Vaikka kuin näyttää hyvin menevän, ongelmia on. Se joka muuta väittää, kieltää faktat.

 

[lkgalkjhya]

Älä pahoita mieltäsi, vaan ole onnellinen lastesi puolesta jos miehesi uusi kumppani näkee vaivaa lastenne eteen ja on mahdollisesti hyvä äitipuoli! Tähän maailmaan mahtuu nykyään kaikkea pahaa ihan tarpeeksi, joten ole vain onnellinen. Ymmärrän tunteesi kyllä, ajattelisin varmaan samoin kuin sinä. Lapsillesi sinä tulet olemaan kuitenkin aina ÄITI, eikä kukaan voi ottaa sitä sinulta pois, ei millään. Usko pois, olet varmasti ilman sirkustemppujakin parasta lapsillesi ja nauti elämästäsi silloinkin kun lapset ovat miehelläsi sillä ovat varmaan ihan hyvissä käsissä ilmeisesti! Lapset kyllä ymmärtävät ajan mittaan viimeistään sen että olet heitä varten ja korvaamaton!

 

[creme b]

Minulla on myös kokemusta uuden kumppanin näkökulmasta. Voin kertoa, ettei meillä ainakaan leikitä mitään pikkuperhettä vaan koitetaan parhaamme mukaan ottaa lapset mukaan juttuihin ja osaksi arkea. En ole "viemässä" lapsia enkä uhkaa lasten äidin äitiyttä ja toivoisin, että hän voisi tämän ymmärtää. Koita säkin ajatella positiivisesti, että hyvä, kun lapsilla on toisessa paikassa mukavaa. Toinen ääripää olis, että uutta kumppania v*tuttais nuo lapset suunnattomasti ja yrittäis hankaloittaa kaikkea. Sillon ei ois lapsillakaan enää hyvä olla..
Alkuaikoina mäkin piirsin, maalasin ja leikin miehen lasten kanssa, en sen enempää miellyttääkseni vaan siksi, että se oli mun mielestä mukavaa yhdessäoloa lasten kanssa. Lasten äiti tästä kettuili miehelle usein.

 

["vieras"]

Onko kellään siitä kokemusta kun lapset eivät halua isällensä vaikka siel just yritetään kaikkea kivaa uuden naisystävän ja tämän lapsien kanssa? ihmettelen kun omani eivät halua mennä vaikka on samanikäiset lapset tällä naisella ja aina olis jotain kivaa tiedossa.

 

["vieras"]

nostan

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";23059471]Onko kellään siitä kokemusta kun lapset eivät halua isällensä vaikka siel just yritetään kaikkea kivaa uuden naisystävän ja tämän lapsien kanssa? ihmettelen kun omani eivät halua mennä vaikka on samanikäiset lapset tällä naisella ja aina olis jotain kivaa tiedossa.[/QUOTE]
No ei varsinaisesti, mutta jossain vaiheessa kuopus halusi usein mieluummin olla omien kavereidensa kanssa kuin mennä isälleen. Vaikka siis sielläkin oli kuopusta pari vuotta nuorempi poika.

 

[Best Regards]

Kai tuo on inhimillistä, vaikka en sitä oikein ymmärräkään. Aivan kuin toivoisit lapsille pahaa, kun et salli mukavaa elämää heille isällään. Eihän se sinulta ole pois.

Itse toivoisin, että tekisivät enemmän mukavia asioita, ettei lapsi vieraantuisi isästään ja menisi sinne mielellään. Valitettavasti vaan taitaa käydä toisin. Eniten pelkään että lapsi kadottaa yhteyden siskopuoleensa.

 

[veras]

Kai tuo on inhimillistä, vaikka en sitä oikein ymmärräkään. Aivan kuin toivoisit lapsille pahaa, kun et salli mukavaa elämää heille isällään. Eihän se sinulta ole pois.

Itse toivoisin, että tekisivät enemmän mukavia asioita, ettei lapsi vieraantuisi isästään ja menisi sinne mielellään. Valitettavasti vaan taitaa käydä toisin. Eniten pelkään että lapsi kadottaa yhteyden siskopuoleensa.

En missään nimessä pahaa toivo ja tiedän että se olisi pahempi tilanne jos lapset isästänsä vieraantuisi, sitä en halua. Olis vaan mukava jos hekin vois välillä viettää ihan normaalia aikaa kotona lasten kanssa, niinkun teki ennen tätä naista.

 

[Keittiönoita]

En missään nimessä pahaa toivo ja tiedän että se olisi pahempi tilanne jos lapset isästänsä vieraantuisi, sitä en halua. Olis vaan mukava jos hekin vois välillä viettää ihan normaalia aikaa kotona lasten kanssa, niinkun teki ennen tätä naista.

Anna ajan kulua. Luultavasti heillekin tulee aika, jolloin ei jaksa joka kerta keksiä mitään extrahauskaa vaan eletään tavallista arkea.

 

["akka"]

Meillä lapset olisivat halunneet viettää aikaa joskus isin kanssa keskenään ilman sen uutta naista ja viittä lasta muttei se koskaan käynyt.
Minä itse alkuun sanoin mun uudelle miehelle että viettävät aikaa hänen lasten kanssa ilman minua ja mun lapsia välillä ja muutamia kertoja niin kävikin mutta sen jälkeen mies ei ole halunnut eikä hänen lapsetkaan ole halunneet.Tosin meillä on aika isot lapset jo molemmilla,nuorimmatkin murkkuikäisiä.

 

["vieras"]

Tuo on tosiaan varsin inhimillistä. Erityisen vaikea tilanne on silloin, jos miehen uusi kumppani on nuorempi, nätimpi ja hoikempi. Vielä jos on muutenkin fiksu ja mukava lapsia kohtaan, niin tilanteesta tulee aika hankala.

Lasten äiti tuntee ihan luonnollisista syistä negatiivisesti tuota uutta naista kohtaan. Mutta jos hänestä ei löydy mitään vikaa, niin negatiivisia tunteita on vaikea kanavoida oikein. Moni valitsee sen tekniikan, että keksii niitä vikoja, sekin auttaa usein. On sekin parempi keino, kuin vain katkeroitua itseensä.

 

["vieras"]

Jaksamista sinulle uuteen tilanteeseen! Oma kolmivuotiaani on joka viikko muuttamassa isälleen kun esim. komennan jostain asiasta Ja varmasti näin tulee jossain määrin olemaan että isäviikonloput ovat lapselle kohokohtia ja arki äidin kanssa tylsää, kärjistettynä

 

["vieras"]

Mun vanhemmat oli eronneet ja isällä oli uusi puoliso. Me tehtiin siellä kaikenlaista kivaa, mm. retkiä, käytiin tapahtumissa, leivottiin, ja elettiin myös ihan tavallista arkea jossa oli "vanhempien roolimalli" (vaikkei siis äitipuoli oikea äiti ollutkaan, eikä sitä yrittänytkään korvata). Luulen että itse sain juuri tuosta kuviosta tällaisen normaalielämän mallin, jota en olisi voinut saada pelkästään äitini kanssa asuessa! Kyllä me äidinkin kanssa tehtiin kaikenlaista kivaa, mutta olihan se hauskaa kun sitä kivaa riitti jatkuvasti vähän siellä ja täällä

Muistan että mun äiti oli alkamaisillaan itkeä kun isä haki meitä sillon sen uuden suhteen alkuaikoina, ja varmaan jäkin itkemään, ja se oli musta surullista koska kuitenkin rakastin tietysti eniten omaa äitiä. Kuitenkin näin aikuisena taaksepäin katsottuna tilanteessa ei ollut mitään pahaa eikä kiintymystä uhkaavaa, vaikka sinänsä onkin kurja että vanhemmat joutui eroamaan.

 

["vieras"]

Ja jos ne lapset ei ole muuttamassa iskälle kun niitä komentaa jostain, niin sitten ne on muuttamassa mummolaan tai kaverille

 

[h.]

ei siellä varmaan leikitään happy familyä lapsillasi vaan ne kuuluu siihen perheeseen, mikä on hieno asia. oisko parempi jo sen naisen lapset olisi korkeammassa asemassa kuin sun? koita nyt vaan päästä tosta katkeruudesta yli. kai se helpottaa sitten kun sinäkin joskus löydät jonkun.

 

["äite"]

Onko pakko luovuttaa lapsia esim. exäni uudelle naisystävlle kun tulevat hakemaan viikonlopuksi lapsia? Minun mielestäni olisi kohtuullista se, että jos isä haluaa lapset luokseen, niin tulee itse hakemaan ja palauttaa myös....

 

[kottari]

[QUOTE="äite";23147031]Onko pakko luovuttaa lapsia esim. exäni uudelle naisystävlle kun tulevat hakemaan viikonlopuksi lapsia? Minun mielestäni olisi kohtuullista se, että jos isä haluaa lapset luokseen, niin tulee itse hakemaan ja palauttaa myös....[/QUOTE]

Ei ole pakko.Mutta älä katkeruudesta tee asioita hankalaksi,ethän?
Tiedän kokemuksesta,että on vaikeaa,mutta asiat ja tunteet helpottuu!Lapsien kustannuksella ei kannata alkaa tappelemaan.

 

["lilja"]

Mä en ymmärrä näitä ex-muijia!!! Miksi sitten erota, jos ollaan siitä miehestä vielä niin mustiksia, ettei miehen nyxät saa olla läsnä?!? Omien kokemusten ja ystävien kokemusten yhteisenä piirteinä ovat olleet se, että muija on pettänyt ja jättänyt. Silti niillä on joku helvetin tarve yrittää pitää sitä exää talutushihnassa ja määräillä omien tarpeiden ja halujen mukaan. Paras heitto olikin nyt omalla kohdalla, kun tämä ex-narttu yritti vielä sälyttää sen nykyisen miehen (siis jonka kanssa aikoinaan petti ja jonka takia jätti) kakaran mieheni lasten kanssa mukaan, kun sitä olisi pitänyt kyyditä jonnekin. Ilmoitin kyllä ja niin myös mieheni, että sitä ei kyllä sitten aleta höösäämään. Itse on mies päästetty vapaalle, joten tuollainen mustasukkaisuus on typerää. Mitä teki aikoinaan lapsia, petti ja jätti.

 

[Nou hätä]

Luulenpa, että ne tekee siellä isällä nyt kaikkea erikoiskivaa siksi, että lasten on sitä kautta helpompi tutustua uuteen ihmiseen.
Kyllä se arki siihenkin suhteeseen astuu!