miten unohtaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Auttakaa mua pääsemään eroon tunteistani! Rakastuin jo vuosia sitten erääseen mieheen (olen naimisissa). Juttu olis pitkä mutta pääpiirteittäin se menee näin: olimme paljon yhdessä tämän toisen miehen kans ottaen huomioon että molemmat oli naimisissa. Siis yhdessäoloa ystäväpohjalta, koskaan ei seksiä tms.

Viime talvena mies sitten kertoi rakastuneensa minuun, itse en hänelle koskaan kertonut. Mies erosi vaimostaan pitkän liiton jälkeen ja tietysti on jo löytänyt uuden kaverin ja muutti kauaksi.

Itse en saa häntä mielestäni. Yhteydenpidon minuun hän lopetti. Kerran olen sattumalta nähnyt hänet niin että olemme puhuneet kunnolla. Ja ymmärsin ettei halua enempää elämäänsä sekoittaa. Lupasi soitella mutta mitään ei ole kuulunut.

Mietin vain koko ajan että miten joku voi tehdä noin? Oma elämäniloni on nollassa. Aivan sama mitä tapahtuu tai että elänkö edes enää huomenna. Ikäväni on aivan valtava. En ole roikkujatyyppi, joten jos toinen lupaa soitella niin itse en soittele enkä laita viestiä. Olisi luullut että edes jouluna olisi soittanut tai viestiä laittanut mutta ei.

Tiedän että pitäisi vain unohtaa mutta kun ei onnistu. Mies oli paras ystäväni. Joskus leikin ajatuksella että jos meidät on tarkoitettu yhteen niin jotenkin se tapahtuu. Kertokaa mitä mieltä olette!
 
Keskity omaan elämääsi. Ruoho ei ole koskaa vihreämpää aidan toisella puolella vaikka moni niin virheellisesti kuvitteleekin. Mies löysi oman onnensa, joten siksi viisaana ei pidä yhteyttä, koska ymmärtää, että se ei ole hyväksi.
 
Olet lapsellinen, kun haikailet mennyttä ja unelmoit jostakin yhteisestä tulevaisuudesta miehen kanssa, joka on omalla tahollaan. Elää siis omaa elämäänsä. Mielikuvituksessasi kaikki olisi tuon tyypin kanssa ihanaa...mutta totuus taitaa olla, että olet masentunut ja yrität haavekuvilla kompensoida elämääsi. Hae ulkopuolista keskusteluapua. Keskity todelliseen perheeseesi haavekuvien tilalta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja zxc:
Olet lapsellinen, kun haikailet mennyttä ja unelmoit jostakin yhteisestä tulevaisuudesta miehen kanssa, joka on omalla tahollaan. Elää siis omaa elämäänsä. Mielikuvituksessasi kaikki olisi tuon tyypin kanssa ihanaa...mutta totuus taitaa olla, että olet masentunut ja yrität haavekuvilla kompensoida elämääsi. Hae ulkopuolista keskusteluapua. Keskity todelliseen perheeseesi haavekuvien tilalta...

Kiva saada tälllainenkin näkökulma. Elän ihan täyttä, normaalia elämää mutta olen vain rakastunut toiseen. En mielestäni ole masentunut vaikka haikailenkin hänen perään.

Ihmettelen vain niin kovasti ja haluaisinkin saada erilaisia näkökulmia tilanteeseeni joten lukekaa ja kertokaa.

Eikö kellään ole koskaan ollut samantapaista tilannetta?
 

Similar threads

Yhteistyössä