K
koulua
Vieras
tehdä omia juttujaan kotonaan vai onko sinulla tietyt rytmit koululaisellekin?
Monasti pysähdyn miettimään, että elääkö isompi muksu (10v) täällä kotonaan, kuin ns. pellossa (liiankin vapaasti).
Esim; arkipäivät menevät näin. Lapsi tulee koulusta ja menee huoneeseensa rakentelemaan legoilla. Sitä hän tekee iltaan asti, kunnes alkaa jotain mielenkiintoista ohjelmaa telkkarissa. Tulee katsomaan telkkaria kanssamme. Syö jotain pientä iltapalaa ja menee yhdeksän - kymmenen maissa nukkumaan. Hampaanpesu tuottaa haasteita aika useina iltoina, mutta pestävä ne silti on.
( Läksyt lapsi tekee jossakin vaiheessa iltaa, aika useasti useiden käskyjen jälkeen. Iltaruoan annan lapselle noin neljän - viiden maissa. Usein käy kuitenkin niin, että suurin osa jää ruoasta syömättä, koska vien ruoan lapsen huoneeseen. On niin työlästä aina "sen sata" kertaa komentaa pöydän ääreen. Mieluummin vien ruoan hänen huoneeseensa, niin sopu pysyy yllä. )
Viikonloput kuluvat samalla kaaviolla, silloin tosin lapsi ährää huoneessa legoillaan aamusta iltaan asti. Tosin saattaa jossain välissä päivää piipahtaa ulkona leikkimässä tai saattaa käydä muutaman kerran päivän mittaan täältä koneelta katsomassa legojen rakennusohjeita. Viikonloppuisin lapsen on päiväruoalle tultava ruokapöydän ääreen syömään. Silloin syödään koko perhe yhtä aikaa. Ja muut ruoka-ajat ovat samat, kuin arkisin.
Vielä mitä vapauteen tulee, niin mietin, että eipähän meitä aikuisiakaan kukaan ohjaa ja komentele kotona. Itse itsellemme päivärutiinit ja -rytmit luomme. Kai sitä koululainenkin voi hiljalleen alkaa itselleen ylläpitämään. Että nyt teen tätä ja kohta taas tuota.
Monasti pysähdyn miettimään, että elääkö isompi muksu (10v) täällä kotonaan, kuin ns. pellossa (liiankin vapaasti).
Esim; arkipäivät menevät näin. Lapsi tulee koulusta ja menee huoneeseensa rakentelemaan legoilla. Sitä hän tekee iltaan asti, kunnes alkaa jotain mielenkiintoista ohjelmaa telkkarissa. Tulee katsomaan telkkaria kanssamme. Syö jotain pientä iltapalaa ja menee yhdeksän - kymmenen maissa nukkumaan. Hampaanpesu tuottaa haasteita aika useina iltoina, mutta pestävä ne silti on.
( Läksyt lapsi tekee jossakin vaiheessa iltaa, aika useasti useiden käskyjen jälkeen. Iltaruoan annan lapselle noin neljän - viiden maissa. Usein käy kuitenkin niin, että suurin osa jää ruoasta syömättä, koska vien ruoan lapsen huoneeseen. On niin työlästä aina "sen sata" kertaa komentaa pöydän ääreen. Mieluummin vien ruoan hänen huoneeseensa, niin sopu pysyy yllä. )
Viikonloput kuluvat samalla kaaviolla, silloin tosin lapsi ährää huoneessa legoillaan aamusta iltaan asti. Tosin saattaa jossain välissä päivää piipahtaa ulkona leikkimässä tai saattaa käydä muutaman kerran päivän mittaan täältä koneelta katsomassa legojen rakennusohjeita. Viikonloppuisin lapsen on päiväruoalle tultava ruokapöydän ääreen syömään. Silloin syödään koko perhe yhtä aikaa. Ja muut ruoka-ajat ovat samat, kuin arkisin.
Vielä mitä vapauteen tulee, niin mietin, että eipähän meitä aikuisiakaan kukaan ohjaa ja komentele kotona. Itse itsellemme päivärutiinit ja -rytmit luomme. Kai sitä koululainenkin voi hiljalleen alkaa itselleen ylläpitämään. Että nyt teen tätä ja kohta taas tuota.