Miten voi KUKAAN äiti tehdä näin?!!!

[järkyttynyt]

Kuulin tällä viikolla viimein uuden miesystäväni elämän suurimman trauman - joka sinänsä selittää aika pitkälti hänen mt-ongelmiaan, itsetuhoisuutta, masennusta, päihdeongelmia jne joiden vuoksi olen useamman kuin kerran ollut jo valmis katkaisemaan koko suhteen.

Niin. Mies kertoi, että hänen ollessaan 8-vuotias pieni koululainen, hän oli koulusta tullessaan löytänyt äitinsä hirttäytyneenä eteisen naulakkoon. Pikkusiskot olivat paikalla myös, likaisissa vaipoissa huusivat teljettynä vaatekomeroon, josta isoveli heidät löysi. Äiti oli aiemminkin uhkaillut itsemurhalla poikaansa sen jälkeen kun juoppo miehensä lähti ja jätti masentuneen äidin yksin neljän lapsen kanssa, joista miesystäväni vanhin.

Tuo on kamalinta mitä olen ikinä kuullut, ja nyt en tiedä yhtään mitä teen. En kyllä varmaan noin ongelmaisen ihmisen kanssa uskalla lapsista haaveilla (haluaisin perheen) mutta tuntuis niin pahalta hylätäkään tollaisia kauheuksia kokenut. Enpä kyllä tukeakaan taida osata.

 

[Phoebsi]

Ei hänen murheensa ja menneisyytensä ole sinun taakka, eikä sinun kuulu niistä murehtia. Haluat perheen, joten lähde, älä tee tästä sinun tragediaasi.

Mielenterveys- ja päihdeongelmainen ja itsetuhoinen ihminen ei voi olla hyvä vanhempi.

 

[löäölö]

Jos et jaksa hänen ongelmiaan,niin älä ole suhteessa. Tuollainen sairas ihminen on usein todella itsekäs. Ehkä hänen ongelmansa ovat perinnöllisiä, eli eivät niinkään siitä tietystä tapahtumasta johtuvia. Lapset jotka hankit hänen kanssaan, tuskin ovat kovin menestyviä. Ota mieluummin joku rikas mies.

 

["vieraana"]

Onko tämä miesystäväsi saanut mitään hoitoa/apua mt-ongelmiinsa?

Jos ei, niin voinet ainakin ohjata hänet sellaisen piiriin? Vaikka tk:n kautta jos ei muualta...

 

[vieraas]

Toivottavasti hän käsittelee asiaa ammattiauttajan kanssa ja siskojensa kanssa tietty kans. Miten siskot voivat? He eivät taida sillee asiaa ymmärtää kuin vanhin lapsista. Toivottavasti ei lapset olleet kauan kaapissa. Hyi hemmetti. Mutta toisaalta ymmärrän myös sairaitakin ihmisiä. Kaikki eivät voi teoilleen mitään, koska eivät tajua sitä. En silti tuollaisia hyväksy tietenkään.

 

[herää]

Toisen kanssa ei voi olla säälistä. Se ei kanna pitemmän päälle, vaan syö sinua. Et pysty auttamaan ja parantamaan miesystävääsi, se hänen täytyy tehdä ammattiauttajien avulla ihan itse. Menneisyyttä voi toki syyttää osastaan, mutta miesystäväsi on loppujen lopuksi itse vastuussa itsestään ja elämästään. Äläkä ainakaan sotke mitään lapsia suhteeseenne!

 

[vieras,]

Mielenterveys- ja päihdeongelmainen ja itsetuhoinen ihminen ei voi olla hyvä vanhempi.

Millä perusteella sanot noin?
Onko omakohtaista kokemusta

Jos kerran vanhempi on hoidon piirissä, niin mikä tekee hänen vanhemmuudesta huonon?

:headwall:

 

[vieraas]

Ei hänen murheensa ja menneisyytensä ole sinun taakka, eikä sinun kuulu niistä murehtia. Haluat perheen, joten lähde, älä tee tästä sinun tragediaasi.

Mielenterveys- ja päihdeongelmainen ja itsetuhoinen ihminen ei voi olla hyvä vanhempi.

Etpä ole tainnut paljoakaan maailmaa nähdä. Katos ku ne ongelmat voivat alkaa vasta vaikka neljännen lapsen syntymän jälkeen. Eli siis silloin kun ne lapset on jo tehty. Ei niistä ongelmista tiedä etukäteen. Mt-ongelmat voivat iskee kehen vaan ja koska vaan. Et sä flunssaakaan saa estettyä.

 

[jjnkj]

Mäkin kehotan, että älä tee lapsia tuohon suhteeseen.

 

[Phoebsi]

Millä perusteella sanot noin?
Onko omakohtaista kokemusta

Jos kerran vanhempi on hoidon piirissä, niin mikä tekee hänen vanhemmuudesta huonon?

:headwall:

Kysytkö sinä ihan tosissasi? Luuletko, että alkoholisti on hyvä vanhempi? Ei ole. Luuletko, että masentunut ja itsetuhoinen ihminen on hyvä vanhempi? Ei ole.

Hoitoon ap:n miehen on hyvä mennä, ellei ole jo. Mutta jos on noiden mainittujen asioiden takia harkinnut eroakin, niin pitäisikö hänen sitten kuitenkin perhe perustaa tuon miehen kanssa? Ei.

 

[järkyttynyt]

Mies on käynyt jonkun sortin terapioissa, Kela olisi kustantanut psykoterapiankin hänelle osittain, muttei siihen halunnut sen sitovuuden vuoksi, ja siksi kun "haluan vaan unohtaa, en penkoa niitä asioita". Päihdeongelmansa kieltää itse, vaikka minusta se on aivan selkeä. Juo arkisinkin monta päivää putkeen, olen löytänyt pullokätköjä jne vaikka on luvannut mulle juomattoman viikonlopun yhdessä jne.

Siskot olivat tapauksen aikaan vasta 0-3-vuotiaita,eivät muista asiaa ja heidän elämänsä ainakin päällisin puolin mennyt ihan ok.Siis minun tietääkseni.

 

[Phoebsi]

Etpä ole tainnut paljoakaan maailmaa nähdä. Katos ku ne ongelmat voivat alkaa vasta vaikka neljännen lapsen syntymän jälkeen. Eli siis silloin kun ne lapset on jo tehty. Ei niistä ongelmista tiedä etukäteen. Mt-ongelmat voivat iskee kehen vaan ja koska vaan. Et sä flunssaakaan saa estettyä.

Huokaus. Ap miettii, että mitä tehdä kun haluaisi perheen mutta mies on tuollainen. Ja sillä ei ole mitään eroa huonoon vanhemmuuteen, koska sairastuu. Päihdeongelmainen on itsekäs ja vaarallinenkin, masentunut ja itsetuhoinen, no, tarviiko sitä erikseen vielä perustella?

 

[niinjust]

Mies on käynyt jonkun sortin terapioissa, Kela olisi kustantanut psykoterapiankin hänelle osittain, muttei siihen halunnut sen sitovuuden vuoksi, ja siksi kun "haluan vaan unohtaa, en penkoa niitä asioita". Päihdeongelmansa kieltää itse, vaikka minusta se on aivan selkeä. Juo arkisinkin monta päivää putkeen, olen löytänyt pullokätköjä jne vaikka on luvannut mulle juomattoman viikonlopun yhdessä jne.

Siskot olivat tapauksen aikaan vasta 0-3-vuotiaita,eivät muista asiaa ja heidän elämänsä ainakin päällisin puolin mennyt ihan ok.Siis minun tietääkseni.

Eli sä olet siis sellainen nainen, joka etsii itselleen aina uutta hoivattavaa ja parannettavaa?

 

[jbkjb]

Ja otsikkoon: miten voi äiti tehdä noin? Kun on tosi sairas, niin sit voi. Aivan kamalaahan se onkin.

 

[Phoebsi]

Ja otsikkoon: miten voi äiti tehdä noin? Kun on tosi sairas, niin sit voi. Aivan kamalaahan se onkin.

Niin. Ap:n miehen äiti oli mielenterveysongelmainen ja itsetuhoinen. Oliko hän hyvä vanhempi?

 

[järkyttynyt]

Eli sä olet siis sellainen nainen, joka etsii itselleen aina uutta hoivattavaa ja parannettavaa?

Tämä on ihan ensimmäinen suhteeni ihmisen kanssa, jolla on mt- ja päihdeongelmia (eivätkä ne heti näkyneet päälle, kun tutustuttiin). Aiemmat miesystävät olleet ihan "normaaleja", ja itsellä myös ihan tavis lapsuus. Siksi varmaan olenkin niin hukassa nyt sen suhteen, miten ja mitä tehdä. Tavallaan olisi ollut helpompi jättää mies, jos en ois kuullut tuota kauhutarinaa. Sääli kai sumentaa mun ajattelua sitten, kun mietin rakastani sinä päivänä hätääntyneenä pienenä poikana kotiin tultuaan..Itkettää vaan.

 

[vie-ras]

Niin. Ap:n miehen äiti oli mielenterveysongelmainen ja itsetuhoinen. Oliko hän hyvä vanhempi?

No en usko että hän on itselleen "toivonut" mt-ongelmia ennen lasten hankkimista. Mistä voi etukäteen tietää tuleeko esim.synnytyksenjälkeistä masennusta?

 

[Phoebsi]

No en usko että hän on itselleen "toivonut" mt-ongelmia ennen lasten hankkimista. Mistä voi etukäteen tietää tuleeko esim.synnytyksenjälkeistä masennusta?

Ei mistään. Mutta oletko sitä mieltä, että masentuneen, itsetuhoisen ja päihdeongelmaisen kannattaa ryhtyä vanhemmaksi? Minä olen sitä mieltä, että ei kannata. Iso harmihan se on, mutta ensin pitää hoitaa itsensä kuntoon, sitten vasta harkita lapsia.

Ei lapset mikään ihmisoikeus ole.

 

["vierailija"]

Pelkästään jo se päihdeongelma pitäisi riittää syyksi olla perustamatta mitään perhettä tai vakavampaa suhdetta ko.henkilön kanssa. Päihdeongelmien tapana on vain pahentua, et sinä miestä voi parantaa, eikä lapsetkaan voi. Nyt voi tuntua pieneltä asialta, mutta mieti mitä se tuleville lapsillesi tekee. Syytä itseäsi sitten vuosien päästä ellet usko.

 

[järkyttynyt]

[QUOTE="vierailija";29665867]Pelkästään jo se päihdeongelma pitäisi riittää syyksi olla perustamatta mitään perhettä tai vakavampaa suhdetta ko.henkilön kanssa. Päihdeongelmien tapana on vain pahentua, et sinä miestä voi parantaa, eikä lapsetkaan voi. Nyt voi tuntua pieneltä asialta, mutta mieti mitä se tuleville lapsillesi tekee. Syytä itseäsi sitten vuosien päästä ellet usko.[/QUOTE]

miesystäväni lisäksi painokkaasti kieltää sellainen olevansa - silti mitä nyt olen netistä googletellut aiheesta, merkit natsaa niin täysin.

Silti hän kirkkain silmin vannoo miten lopettaa vaikka ihan kokonaan (alkon käytön jota itse ei näe ongelmalliseksi nyt kun meillä ei vielä lapsia), ja miten olen kaikkea mitä hän on aina toivonut ja halunnut ja ei ikinä tarttis viinaa tai mitään muutakaan "korviketta tyhjyyteen" jos vaan menen hänen kanssa naimisiin ja perustan perheen - lapsilleen hän haluaa kaikkea samaa kuin minäkin, turvaa, rakkautta, normaalin arjen ja ehjän perheen.

Mutta minäkö siis en voi, en saa uskoa?

 

["asdf"]

Ei hänen murheensa ja menneisyytensä ole sinun taakka, eikä sinun kuulu niistä murehtia. Haluat perheen, joten lähde, älä tee tästä sinun tragediaasi.

Mielenterveys- ja päihdeongelmainen ja itsetuhoinen ihminen ei voi olla hyvä vanhempi.

Peesi. Ystävä voit aloittaja olla ja ohjata hoitoon, mutta älä hyvä ihminen pilaa omaa (ja tulevien lastesi) elämää jäämällä tuohon suhteeseen.

 

["asdf"]

Etpä ole tainnut paljoakaan maailmaa nähdä. Katos ku ne ongelmat voivat alkaa vasta vaikka neljännen lapsen syntymän jälkeen. Eli siis silloin kun ne lapset on jo tehty. Ei niistä ongelmista tiedä etukäteen. Mt-ongelmat voivat iskee kehen vaan ja koska vaan. Et sä flunssaakaan saa estettyä.

Tuollaisessakin tilanteessa kyllä kehottaisin eroamaan. Lasten tehtävä ei ole pilata elämäänsä mt-ongelmaisen, päihderiippuvaisen ja itsetuhoisen vanhemman seurassa.

 

[Ken guru]

Se on kyllä kummallista mitä kaikkea vanhemmat lapsilleen voivat tehdäkin. Aivan käsittämättömän tuskallista ajatellakaan.

Asioita pahentaa vielä se, että pahat teot muokkaavat lasta ja hänen persoonaansa, usein epämiellyttäväksi, eikä halukkaita tai osaaviakaan auttajia ole, vaan lyötyä lyödään ja selkä käännetään uudestaan ja uudestaan.

Todella surullista!!

 

[vieraas]

Mutta kun ne lapset ON JO OLEMASSA, eihän siinä vaiheessa enää voi miettiä vanhemmaksi ryhtymistä...

 

[Ihmisrauniosta äidiksi]

Mielenterveys- ja päihdeongelmainen ja itsetuhoinen ihminen ei voi olla hyvä vanhempi.

Ottamatta kantaa ap.n tilanteeseen, haluaisin sinulle kertoa että itse olen ollut mielenterveysongelmainen, itsetuhoinen ja päihdeongelmainen. Lopetin päihteiden käytön, viiltelyn ja muun sekoilun heti tultuani (vahingossa) raskaaksi. Masennusta olen hoitanut lääkityksellä ja psykologien avulla lapsesta asti, ja nykytilanne on muutaman vuoden takaiseen erittäin hyvä.

Ei ole mitään syytä minkä vuoksi minua voisi kutsua huonoksi vanhemmaksi. Koen ja ajattelen että lapsen saaminen on suurin siunaus joka minun elämääni on sattunut, ja tunnen pelastuneeni omilta ongelmiltani kun on lapsi jonka vuoksi elää, josta huolehtia. Ja olen erittäin ylpeä itsessäni tapahtuneesta muutoksesta, masennus on enää muisto vain ja elämä lapsen kanssa on ihanaa. Lapsi on tuonut ihan uudenlaista sisältöä ja iloa elämään, olen palannut opiskelemaan kesken jääneitä opintojani ja valmistun pian. Teen keikkatöitä.

Alkoholia toki käytän vielä satunnaisesti, mutta se rajoittuu lähinnä saunakaljaan silloin tällöin. Ei koskaan lapsen läsnäollessa, ja viihteelläkin käyn harvemmin kuin kerran kuukaudessa, eikä silloinkaan tule nautittua muutamaa enempää.