Miten voisin auttaa pyöreää, tai oikeastaan jo lihavaa lastani?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiti kyselee
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äiti kyselee

Vieras
Meillä useampi lapsi ja tämä 8 v tytär alkaa olla huolestuttavassa kunnossa. Perusasiat on kunnossa ja muut lapset normaalipainoisia ja toinen tytär jopa huomattavan hoikka. Tämä pullea lapsi kärsii selvästikkiin olemuksestaan mutta äitinä en löydä keinoja miten auttaisin. Paino nousi vuodessa huomattavan paljon ja hän kävi jopa verikokeissa asian vuoksi, jos ois sieltä syytä löytynyt nopeaan painonnousuun mutta veriarvot oli kohillaan. Miten voisin auttaa tuota lasta.... ja olemalla kuitenki niin ettei hän tuntisi itseään muita huonommaksi. :(
 
No hankala asiahan tuo on, kun ei oikein voi puuttua siten ettei lasta rupea oma olemus enempää häiritsemään. Voisitteko lähteä yhdessä jumppaan, kävelyille, tai vastaavaan, keksikää kiinnostava liikunta harrastus! Ruokapuolen tarkistus ja annoskoot, ovatko kunnossa? Hyvä että on myös verikokeissa käynyt, otettiinko kilpirauhaskokeet? Kaikki lääkärit eivät vielä tänäkään päivänä osaa epäillä lapsilla kilpirauhassairauksia! Onnea teille, meillä vastaava tilanne 10v tytön kanssa. Hän löytänyt sählyn harrastukseksi, koiran lenkityskin on ruvennut kiinnostamaan ja herkkupäiviä viikossa vain yksi.
 
Mulle tuli ekana mieleen, että mistä 8-vuotias saa lihottavia herkkuja? Onko viikkoraha liian suuri? Voisiko viikkorahan laittaa säästöön ja ostaa lapselle karkkia vain karkkipäivänä? Jääkaapin, pakastimen ja ruokakomeroiden inventaario, keksit, pullat, sipsit, vanukkaat, sokeroidut jugurtit yms pois ja tilalle hedelmiä, makeuttamattomia rahkoja, leipää ja leikkeleitä, juureksia jne.
 
Meillä vähän sama ongelma, mutta poika ja 7v.
Kesällä otettujen verikokeiden perusteella ei löytynyt muuta kuin että nyt on sitten ehdoton laktoositon ruokavalio. Herkkupäivä on kerran viikossa eikä silloinkaan ylenmäärin syödä. Kaksi veljeään ovat hyvin hoikkia.
Lääkärin kanssa juttelin asiasta ja hän sanoi, että tavoitteena on nyt ettei paino nouse entisestään jolloin pituuskasvu sitten kompensoi tuota asiaa. Sanoi, että jos paino pysyisi parin vuoden aikana nyt noissa lukemissa, viimeistään kahden vuoden päästä meillä pitäisi olla sopusuhtainen poika. En tiedä...
 
Kiitos vastauksista! Meillä ei ole viikkorahaa ja karkkipäiväkin kerran viikossa. Aktiivisemmin pitäs saada tyttö liikkumaan ja se pitäs olla jotain semmosta liikuntaa mitä voi kotona harrastaa kun asutaan syrjemmässä. Kyllä hän liikkuukin ihan muiden lailla mutta ehkä se syöminen on loppujen lopuksi se juttu hänellä, hän on esim usein ottamassa ruokaa lisää ja jos kiellän niin hermostuu, täytyy mun alkaa pitää parempi "kuri" siinä hommassa. Sekin just että kun muut on hoikkia ja jos haluavat, annan ottaa lisää ruokaa niin miten voisin yhdeltä kieltää.
 
Meillä vähän sama ongelma, mutta poika ja 7v.
Kesällä otettujen verikokeiden perusteella ei löytynyt muuta kuin että nyt on sitten ehdoton laktoositon ruokavalio. Herkkupäivä on kerran viikossa eikä silloinkaan ylenmäärin syödä. Kaksi veljeään ovat hyvin hoikkia.
Lääkärin kanssa juttelin asiasta ja hän sanoi, että tavoitteena on nyt ettei paino nouse entisestään jolloin pituuskasvu sitten kompensoi tuota asiaa. Sanoi, että jos paino pysyisi parin vuoden aikana nyt noissa lukemissa, viimeistään kahden vuoden päästä meillä pitäisi olla sopusuhtainen poika. En tiedä...

Noinhan se menee, toiset keräävät massaa ja kun pituusåyrähdys tulee, ovatkin jänteviä hoikkia, ei mitään rimpuloita. Syömiset tosiaan täytyy tehdä sopiviksi, ettei niistä liho. Kasvavan nuoren on kuitenkin syötävä monipuolisesti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti kyselee;22256918:
Kiitos vastauksista! Meillä ei ole viikkorahaa ja karkkipäiväkin kerran viikossa. Aktiivisemmin pitäs saada tyttö liikkumaan ja se pitäs olla jotain semmosta liikuntaa mitä voi kotona harrastaa kun asutaan syrjemmässä. Kyllä hän liikkuukin ihan muiden lailla mutta ehkä se syöminen on loppujen lopuksi se juttu hänellä, hän on esim usein ottamassa ruokaa lisää ja jos kiellän niin hermostuu, täytyy mun alkaa pitää parempi "kuri" siinä hommassa. Sekin just että kun muut on hoikkia ja jos haluavat, annan ottaa lisää ruokaa niin miten voisin yhdeltä kieltää.

Onko teillä tavallista kotiruokaa, vai kermaa höystettyjä tai muuten vain rasvaisia eineksiä?
 
Minkälaista ravintoa ja miten paljon tyttö syö? Pitäkää pari viikkoa ruokapäiväkirjaa ja siitä näkyy sitten totuus mikä häntä lihottaa. Monet ruoat mitä mielletään terveellisiksi/kevyiksi ei niitä kuitenkaan ole, esim. sokerijogurtit.
 
[QUOTE="vieras";22256965]Onko teillä tavallista kotiruokaa, vai kermaa höystettyjä tai muuten vain rasvaisia eineksiä?[/QUOTE]

Tavallista kotiruokaa. Sunnuntaisin yleensä jotain parempaa ja semmosta missä esim ruokakermaa. Leipänä useinmiten ruisleipä. Maito rasvatonta, ei mehuja eikä limuja.
 
Minkälaista ravintoa ja miten paljon tyttö syö? Pitäkää pari viikkoa ruokapäiväkirjaa ja siitä näkyy sitten totuus mikä häntä lihottaa. Monet ruoat mitä mielletään terveellisiksi/kevyiksi ei niitä kuitenkaan ole, esim. sokerijogurtit.

tuo olis mielenkiintoinen tehdä, ruokapäiväkirja siis. noista jogurteista yms niin niitäkään ei juuru syö. Siis se on mun mielestä kummallista että syö samaa mitä muutkin mutta on huomattavasti pullukka ja muut normaaleja. Voiskohan joku aineenvaihdunta juttu vaikuttaa paljon painon kertymiseen...
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti kyselee;22257001:
Siis se on mun mielestä kummallista että syö samaa mitä muutkin mutta on huomattavasti pullukka ja muut normaaleja.

Tätä minäkin ihmettelen, eikä kukaan ammattilainen osaa antaa mitään vastausta! :O
 
Mun mielestä paras ois lisätä joku kodin ulkopuolinen liikuntaharrastus: tanssia, jumppaa, fudista, uintia tms. ihan mitä tyttö haluaisi vaan kokeilla tai voi kokeilla useampaakin, että löytyisi se mieleinen.
 
Keskiviikkona viimeeksi kuulin lääkärin suusta että tytön 6v (joulukuussa 7v) painoa on tarkkailtava.

Kulkee koulumatkat pääsääntöiseti kävellen, 2* viikossa liikuntaharrastus, rakastaa hedelmiä ja kasviksia. Mutta painon nousu vain liian rajua, pitäisi saada pysähtymään, kun nyt vaan joku viisas osaisi kertoa kuinka?

Karkkipäivä kerran viikossa.

Varmaan pidettävä sitä ruokapäiväkirjaa...
 
Keskiviikkona viimeeksi kuulin lääkärin suusta että tytön 6v (joulukuussa 7v) painoa on tarkkailtava.

Kulkee koulumatkat pääsääntöiseti kävellen, 2* viikossa liikuntaharrastus, rakastaa hedelmiä ja kasviksia. Mutta painon nousu vain liian rajua, pitäisi saada pysähtymään, kun nyt vaan joku viisas osaisi kertoa kuinka?

Karkkipäivä kerran viikossa.

Varmaan pidettävä sitä ruokapäiväkirjaa...

Meille koulunterkka sanoi, että hedelmissäkin on paljon sokeria esim viinirypäleet kerryttää helposti painoa.
 
Minun pojalleni sanoi aikanaan koululääkäri suoraan että: "nyt alkaa näköjään kertymään liikaa painoa ja voidaanko sopia ettet ota aterioilla lisää ruokaa..." Olin siinä hetken suu auki, koska mielestäni poika ei ollut missään tapauksessa ylipainoinen, jos nyt sitten ei kuitenkaan sellainen kukkakeppi kuin useimmat kaverinsa ja pari vuotta vanhempi siskonsa. Näin jälkeenpäin luulen kuitenkin että lääkärin suora tokaisu toimi ainakin meidän kohdallamme vain ja ainoastaan positiiivisesti.
Poistettiin herkut kotoolta kaapeista kokonaan, vain 1 krt/vko ostettiin ja syötiin jotain herkkua. Fudista jo pelasikin ja oli liikkuvaa laatua ja siinä kävi kuten arvelinkin, murrosiän ja pituuskasvun myötä tuli pojasta oikein raamikas hoikka nuorimies.
Vaikeaahan tuossa on myös se miten sen painon tarkkailun hoitaa niin ettei vahingoita lapsen itsetuntoa, mutta myös niin että lapsi itsekin ymmärtää ottaa hieman vastuuta syömisistään.
 
Viinirypäleet ei oo tytön suosikkeja, tiedän toki että hedelmissäkin on sokereia, mutta ei tyttö hedelmiäkään syö mahdottomia määriä päivässä, 1-3 riippuen vähän mitä hedelmiä on.

Meillä ei valitettavasti herkut säily kotona, ei todellakaan tytön ansiosta vaan äidin takia. Joten kaapissa ei ole koskaan mitään ylimääräistä herkkua. Tyttö ei käy omin päin edes kaapilla, koulun jälkeen ottaa jääkaapista välipalan - mutta ei muuten.

Annoskokoa voisi pienentää, mutta mistä tietää mikä on sopiva annos lapselle?
 
[QUOTE="Mintus";22259439]
Vaikeaahan tuossa on myös se miten sen painon tarkkailun hoitaa niin ettei vahingoita lapsen itsetuntoa, mutta myös niin että lapsi itsekin ymmärtää ottaa hieman vastuuta syömisistään.[/QUOTE]

Tää on kyllä vaikea juttu :/
Kun puuttua pitäis, mutta niin hienovaraisesti ettei kasvava itsetunto saa pahoja kolhuja. Meidän pojalla se ei muutenkaan ole järin hyvä johtuen siitä, että hänen kehityksessään on viiveitä tietyillä osa-alueilla ja rassukka tiedostaa itsekin sen, että hieman erilainen kuin toiset.
 
Älä kiinnitä mitään huomiota syömiseen, äläkä kiellä ottamasta lisää. Tästä seuraa syömishäiriöitä ja lapsi lihoo takuulla ja kamppailee asian kanssa loppuelämänsä. Hoikat ihmiset ei mieti syömisiään, eikä painoaan. Tarkkaile mitä tarjoat ja anna lapselle muita virikkeitä, taustalla voi olla tylsistymistä, koulukiusaamista, vaikka mitä.
 
Älä tee ruokaa niin paljon että sitä voi ottaa lisää, jaa kaikille annokset lautaselle ja thatsit. Jos jää nälkä voi syödä hedelmiä. Jotain asialle on tehtävä, yksi pahimmista asioista mitä vanhemmat voivat lapselleen tehdä on lihottaa, se huonontaa loppuelämän elämänlaatua, ja tämä ei millään pahalla!
 
Minä oli samanlainen lapsena. Perheessäni oli viisi lasta, ja kuulemma söimme kaikki samanlailla, eli peruskotiruokaa, karkipäivä kerran viikossa. Minä olin ainoa pullukka, muut lapset normaalipainoisia. Äidilläni oli raskausajan diapetes kun hän odotti minua. Sitä ei silloin havaittu, eikä siis hoidettukaan mitenkään. Tuo ilmeisesti vaikutti jotenkin aineenvaihduntaani, tai ainakin äitini päätteli näin.
Minun kanssani asiasta puhuttin aivan avoimesti ja muistn, että piirsimme jotakin painokäppyrää äidin kanssa kun oli 7-vuotias, sain myös jonkun himoitsemani barbien, jos tavoitet saavutetiin. En mitenkään ahdistunut asiasta, vaan innostuin asiasta. Annoskokoihin kiinnitettiin huomiota, mutta mitään varsinaista laihista ei tietenkään voi lapselle laittaa. Asia saatiin hallintaan jollain tapaa, pysyin kyllä pullukkana, mutten lihonut kovin paljoa. Olen kuitenkin koko ikäni saanut taistella painoni kanssa, ja niin se kai meneekin, että jos jo lapsena lihoo, niin on hyvin vaikea päästä koskaan normaalipainoon.
Koittakaa siis tehä kaikkenne, että lapsenne pysyvät nomaalipainoisina. Oikein pahaa tekee, kun näkee sellaisia mac-perheitä, joissa kaikki ovat ylipainoisia. Ja siis aloittajaa en lue tähän sarjaan.
 
Tuli vielä mieleen, että onko lapsen elämässä tapahtunut muutoksia viimeisen vuoden aikana? Itselleni kävi niin, että perheemme muutti uuten kaupunkiin kun olin 6-vuotias. Olin siis jo aiemmin ollut pullukka, mutta reagoin muuttoon syömällä. Muistot ajalta ovat hieman epäselvät, mutta muistan ottaneeni raskaasti sen, että kaverit jäivät. Valokuvista sitten huomaakin tuon huikean muutoksen, mikä vuodessa tapahtui.
 
Saanko vastata tähän ns. entisenä pullukka lapsena?? Mulla on kolme sisarusta ja he kaikki hoikkia. Meillä kanssa normaali kotiruoka, ei herkkuja viikolla kuin yhtenä päivänä..mut silti olin lihava muihin verrattuna. Mun mielestä teidän kannttaisi kannustaa tyttöä liikkumaan vaikkakin joutuisitte kulettamaan häntä vähän kauemmaksikin harrastamaan ja ruokavaliota voisitte iha terveydenhoitaja kanssa yhdessä suunnitella tai sitten aluksi pitäisitte ihan rehellisesti ruokapäiväkirjaa jonka voi sitten tarkistuttaa ihan ammattilaisella jos itse ei siitä vikaa löydä.Mutta muitakaa kehua lastanne kauniiksi vaikka hän olisikin pyöreä nuoren tytön mieli kun on herkkä.Vasta aikuisena olen saanut painoni kuriin, liikunta ja vähähiilihydraattinen ruokavalio on auttanut minua nyt aikuisena pääsemään eroon kiloistani nyt olen normaalipainoinen.
 
Meidän kuopus on rotevampi ja pyöreämpi kuin muut kolme kukkakeppiä, on ollut syntymästään lähtien. Syö samaa kuin veljensä joka on selvästi alipainoinen, mutta kaikki syöty näyttää tarttuvan. Tyttö on bmi:n normaalirajoissa mutta selvästi hieman pyöreä.
Poika 13 v. on noin 145 pitkä ja painaa 30 kg, tyttö yhtä pitkä ja 40 kg. Harrastaa tanssia ja uintia, pyöräilee kouluun, liikkuu pihalla muden lasten kanssa.
Ongelmaksi meillä on koitunut miten lihottaa kukkakeppi ja saada kukan paino pysymään aisoissa.

Tyttöä katsoessa tulee mieleeni äitini joka oli minua muutama sentti lyhempi (olen 161 lyhyt ) ja kuulemma painoi 18 vuotiaana 80 kiloa.

Herkkuja meillä ei ole usein, viikkorahaa emme anna enää koska ne kannettiin suoraan kioskille.
 

Yhteistyössä