Moni ihmettelee miksi tuo nuorempi lapsi ei ole koskaan isällään ja oikeastaan minä en olisi edes valmis antamaan sinne

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mitäs mieltä olette
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mitäs mieltä olette

Vieras
Siskoni taas yhtenä päivänä kysyi, että millos tuo nuorempi menee isälleen ja totesin vaan, että enpä tiedä, tuskin vielä pitkään aikaan. Minulla itselläni ei ole mitään hinkua asian kanssa, joten en ole exälle mitään asiasta maininnut, minusta ajatuksen pitää lähteä exältä itseltään ja toisekseen minusta tuo 1,5v on vielä liian pieni menemään sinne 2 viikoksi, etenkin kun ei edes isäänsä tunne, on varmaan koko elämänsä aikana nähnyt isää alta viikon verran, jos kaikki tunnit lasketaan yhteen.

Mitä mieltä muut ovat, pitäisikö minun vain ilmoittaa exälle, että otapas tuo nuorempikin välillä luoksesi. Meillä muutenkin tällä hetkellä hieman vierastetaan ja isäänsä tuo todellakin vierastaa. Isä ei ole ollut tuon nuoremman lapset elämässä koskaan mukana, erottiin jo odotusvaiheessa.

Toi isompi on isällään n. 3 kuukauden välein pari viikkoa kerrallaan, edellisestä kerrasta on jo 2 kuukautta.
 
Ei kai sitä kannata sinne väkisin viedä. Haluuko isä sitä lasta sinne? Minkä ikäinen isompi lapsesi on, meneekö mielellään isän luo?

Isä ei ole asiasta sanonut mitään, tosin en minäkään ole mitään kysynyt, mutta ei isää näytä yhtään kiinnostavan nuorempi lapsi. Vanhempi menee kyllä mielellään isälleen, on sen verran vanhempi, kun ikää on jo melkein 4 vuotta. Isä asui eron jälkeen ekan vuoden tällä samalla paikkakunnalla ja oli enemmän tuon vanhemman kanssa silloin alkuun, mutta kun muutti toiselle puolelle Suomea, niin tapaamisetkin ovat harventuneet. Ja sillä välillä kun lapset ovat minulle, ei isä koskaan soittele tai muutenkaan kysele miten lapset voivat tai muutakaa.
 
Se on tuollaista kun vieraannutetaan ne muksut toisesta vanhemmasta, ja sitten ulistaan kätevästi että ei niitä lapsukaisia voi toiselle vanhemmalle antaa kun eivät he ole olleet edes missään tekemisissä aikoihin. Huoh..

Miten niin vieraannutetaan, ihan itse exä on vieraannuttanut itsensä, minä en ole mitään estellyt, kun ei ole mitän kyseltykään. Alkuun tietysti oli aivan mahdotonta edes ajatella, että nuorempi isälleen menisi, kun oli imetyksellä ja ei exä pientä vauvaa olisi luokseen kyllä ottanutkaan, eikä siis ole koskaan kysellytkään.
 
Miten niin vieraannutetaan, ihan itse exä on vieraannuttanut itsensä, minä en ole mitään estellyt, kun ei ole mitän kyseltykään. Alkuun tietysti oli aivan mahdotonta edes ajatella, että nuorempi isälleen menisi, kun oli imetyksellä ja ei exä pientä vauvaa olisi luokseen kyllä ottanutkaan, eikä siis ole koskaan kysellytkään.

Sinusta siis muksujen ja isän suhde on ihan hälläväliä-asia? Kyllä ne tapaamiset järjestyvät jos vain on halua järjestää, myös vauvan osalta. Kyse on lasten ja toisen vanhemman suhteesta, ei vanhempien.
 
Sinusta siis muksujen ja isän suhde on ihan hälläväliä-asia? Kyllä ne tapaamiset järjestyvät jos vain on halua järjestää, myös vauvan osalta. Kyse on lasten ja toisen vanhemman suhteesta, ei vanhempien.

No jos isää ei itseään kiinnosta solmia suhdetta vauvan kanssa. Ja tuo n. 500km välimatka kyllä vaikeuttaa asioita aika paljonkin. Exä on yhtä poikkeusta lukuunottamatta saanut vanhemman luokseen kun on halunnut, että minä en ole kapuloita rattaisiin yhtään tunkenut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mitäs mieltä olette;26554621:
Minulla itselläni ei ole mitään hinkua asian kanssa, joten en ole exälle mitään asiasta maininnut, minusta ajatuksen pitää lähteä exältä itseltään ja toisekseen minusta tuo 1,5v on vielä liian pieni menemään sinne 2 viikoksi, etenkin kun ei edes isäänsä tunne, on varmaan koko elämänsä aikana nähnyt isää alta viikon verran, jos kaikki tunnit lasketaan yhteen.

Mitä mieltä muut ovat, pitäisikö minun vain ilmoittaa exälle, että otapas tuo nuorempikin välillä luoksesi. Meillä muutenkin tällä hetkellä hieman vierastetaan ja isäänsä tuo todellakin vierastaa.

Ja miten se lapsi ja isä toisiaan oppisivat edes tuntemaan jos eivät koskaan pääse tutustumaan? Tuolla ajattelutavalla eivät koskaan. Se on pois niin lapselta kuin isältä. Mitä enemmän lapsella on ympärillä aikuisia tukemassa kasvua, sen parempi.
 
aika hankala tilanne, tosi ikävää nuoremmalle lapselle sitten kun on sen verran isompi että tajuaa jo. isompi menee isälleen ja puuhaavat yhdessä, nuorempi ei mene tai jos meneekin niin on tuntematon ja varmaan siten vähän 'vähemmän tärkeä' siellä.

oma mielipiteeni on, että isän (ja sinun) olisi syytä järjestää tapaamisia nuoremman kanssa niin, että lapselle olisi pehmeä lasku siihen hommaan. eli ei mitään tiputusta kahdeksi viikoksi vieraaseen maailmaan, vaan lyhkäsiä tapaamisia tihein välein ensin.

toki ymmärrän, että se 500km tuo vanhemmille ongelmia, mutta silti lapsella pitäisi olla tähän oikeus.
 
Isä ei voi vierailla sinun luonasi tapaamassa vauvaa?

Silloin kun tuo nuorempi oli vielä vauva ja isä asui tällä samalla paikkakunnalla niin sai käydä niin paljon kuin halusi mun luona vauvaa tapaamassa ja jonkin verran kävikin, tosin ei vauvaa tapaamassa, vaan joko istui tietokoneella tai sitten touhusi tuon vanhemman kanssa, vaikka itse yritin olla mahdollisimman paljon taka-alalla niinä hetkinä. Että siitä ei ole kyse.
Nyt kun exä hakee ja tuo tuon nuoremman, niin yleensä nykyinen emäntä istuu autossa, joten nuo hakemiset ja tuomiset on todella nopeita tapahtumia, hyvä että itse tajuan, että tässä pyörähti. Viimeksi jouduin muistuttamaan, että ottaa isomman vaatekassinkin mukaan, kun olivat jo menossa samantien kun ovesta sisään tuli.

Itse tässä tietysti toivoisin, että isä jollain tavalla olisi kiinnostunut lapsesta, mutta olen tullut siihen tulokseen, että minä en pakota, se on lähdettävä isästä itsestään se halu tutustua lapseen. Lapsi ei jää paitsi aikuisista kontakteista, miespuolisia sukulaisia on paljonkin noiden lasten elämässä mukana.
 
Niin ja lisättäkööt tähän se, että isä kävi laitoksella kerran katsomassa lastaan, kun lapsi oli päivän vanha ja totesi mulle, siinä että en kait minä kuvittele, että hänellä olis mitään tunnesidettä tuohon lapseen.
 
Itse tässä tietysti toivoisin, että isä jollain tavalla olisi kiinnostunut lapsesta, mutta olen tullut siihen tulokseen, että minä en pakota, se on lähdettävä isästä itsestään se halu tutustua lapseen. Lapsi ei jää paitsi aikuisista kontakteista, miespuolisia sukulaisia on paljonkin noiden lasten elämässä mukana.

Kyllä sinuna patistaisin hieman enemmän. Lapsi isompana kyllä miettii, että miksi veli(?) pääsee isälleen, mutta hän ei. Ikävää lapsen kannalta.
 
Kuulostaapa reilulta nuorempaa lastasi kohtaan. Isoveljellä on isä, mutta hänellä ei käytännössä ole. Kuulostaapa jokseenkin sairaalta. Ei käy kateeksi.

Eihän se reilulta kuulosta, tosin eipähän tuo isä paljoa tuon vanhemmankaan elämässä ole, kun näkevät nykyään n. 3 kuukauden välein ja nuo tapaamisvälit tuntuvat koko ajan pidentyvän ja pidentyvän.
 
Niin, mä ymmärrän sen että et halua tyrkyttää ja ottaa päähänkin kun isä ei ole oma-aloitteisempi. Se on kuitenkin kaikesta huolimatta niin, ja ihan lakiin kirjoitettu, että se on lähivanhemman tehtävä huolehtia lapsen ja etävanhemman tapaamisten mahdollistamisesta. Ei, se ei tarkoita et väkisin ja vasten lapsen etua, vaan sitä, että aktiivisempi osapuoli on lähivanhempi. Sun täytyy siis lapsen puolesta, koska lapsen oikeushan se on pitää yhteyttä toiseen vanhempaansa, vähintäänkin tarjota sitä vaihtoehtoa, ottaa se puheeksi.
 
Niin ja lisättäkööt tähän se, että isä kävi laitoksella kerran katsomassa lastaan, kun lapsi oli päivän vanha ja totesi mulle, siinä että en kait minä kuvittele, että hänellä olis mitään tunnesidettä tuohon lapseen.

Miehillä se tunneside lapsiin muodostuu erilailla kuin naisilla. Naisilla ymmärrettävästi jo raskausaikana, miehille vasta lapsen synnyttyä arkea eläen. Kun pienempi ei ole isänsä kanssa koskaan elänyt saman katon alla, niin ei sitä sidettäkään ole syntynyt, kun ei ole edes yritetty
 
[QUOTE="vieras";26558337]Niin, mä ymmärrän sen että et halua tyrkyttää ja ottaa päähänkin kun isä ei ole oma-aloitteisempi. Se on kuitenkin kaikesta huolimatta niin, ja ihan lakiin kirjoitettu, että se on lähivanhemman tehtävä huolehtia lapsen ja etävanhemman tapaamisten mahdollistamisesta. Ei, se ei tarkoita et väkisin ja vasten lapsen etua, vaan sitä, että aktiivisempi osapuoli on lähivanhempi. Sun täytyy siis lapsen puolesta, koska lapsen oikeushan se on pitää yhteyttä toiseen vanhempaansa, vähintäänkin tarjota sitä vaihtoehtoa, ottaa se puheeksi.[/QUOTE]

Sä nyt kyllä luet jotain ihan omaa lakia, tuollaista pykälää ei laista löydy.

FINLEX
 
[QUOTE="vieras";26558337]Niin, mä ymmärrän sen että et halua tyrkyttää ja ottaa päähänkin kun isä ei ole oma-aloitteisempi. Se on kuitenkin kaikesta huolimatta niin, ja ihan lakiin kirjoitettu, että se on lähivanhemman tehtävä huolehtia lapsen ja etävanhemman tapaamisten mahdollistamisesta. Ei, se ei tarkoita et väkisin ja vasten lapsen etua, vaan sitä, että aktiivisempi osapuoli on lähivanhempi. Sun täytyy siis lapsen puolesta, koska lapsen oikeushan se on pitää yhteyttä toiseen vanhempaansa, vähintäänkin tarjota sitä vaihtoehtoa, ottaa se puheeksi.[/QUOTE]

Joo olet oikeassa en halua tyrkyttää, koska en halua exän kanssa tapella ja tiedän, että jos tyrkytän, niin se ärsyyntyy ja sitten ei kenelläkään ole kivaa. Me ollaan exän kanssa ihan ok väleissä, kunhan meidän ei tartte a) nähdä toisiamme juurikaan ja b) ei tartte puhua toistemme kanssa. Tai no minä voisin puhua sille, mutta kun se ei nykyään oikein suostu puhumaan mulle tai kertomaan yhtään mitään, koska asiathan ei mulle kuulu.
Esikoinenkaan ei oikeastaan kaipaa isää, ei juurikaan isästä puhu, mutta menee sinne kyllä mielellään kun sen aika tulee.

Niin ja tuosta, että mun on mahdollistettava exän ja lasten tapaamiset, niin en minä niitä kielläkään, mutta ei todellakaan missään laissa sanota, että mun olisi vaadittava niitä. Minä en ole koskaan kieltänyt exää tapaamasta lapsiaan.
 

Yhteistyössä