Monta lasta ja sisäinen kauneus

[vieras]

Onko muita, jotka automaattisesti olettavat, että jos jollakin on paljon lapsia (yli 4), hän on lapsirakas, ystävällinen, kiltti kaikille, siis jotenkin äitimäinen?

Minä oletan näin. Siis jos joku tekee paljon lapsia, oletan, että hän on nöyrä ja mukava ja vaatimaton, kiltti, ystävällinen kaikille lapsille.

Usein näin onkin. Mutta pettymys on suuri, jos huomaa, että ison perheen äiti voi olla pahansuopa ja juoruileva ja jopa ilkeä.

Onko muilla tällaisia oletuksia?

 

[Aurinkokunta]

Miulla on käsitys, että minua monet pitävät lapsirakkaana, ystävällisenä, kilttinä, äitimäisenä. On sanottu, että mie oon nöyrä, mukava, vaatimaton, liiankin kiltti ja ystävällinen kaikille.

Nyt mie tunnen pistoksen sisimmässäni... Mitäs mie oon tänäänkään tehnyt, muuta kun mollannut miestäni :ashamed:
Siis olenko mie oikeesti pahansuopa ja juoruileva... ehkä ilkeäkin. :/

Mutta asiaan... siis lapsista pitämiseen: Vaikka on kuinka lapsirakas hyvänsä, niin siltikään ei kaikista lapsista tarvitse pitää. Tai sanotaanko niin, että joidenkin lasten käytös saa lapsen tuntumaan "vastenmieliseltä", ei siis inhoa itse lasta, vaan sitä lapsen käytöstä, jonka vuoksi mie en siis vaikka lapsirakas olenkin, niin en todellakaan pidä kaikista lapsista.

 

[Kreecher]

Minulla ei ole neljää lasta, mutta ainakin lapsettomat kaverini olettavat minun automaattisesti pitävän lapsista. Niin pidänkin, omistani!
Peesailen tässä Aurinkokuntaa: joskus toisten lasten käytös saa puistatuksia aikaan. Ja joskus noiden omienkin, ei sillä.

 

[lunacy sioux]

Mulla ei ole tollaisia oletuksia äitien suhteen. Ihmiset lissäntyvät kuka mistäkin syystä. Mutta harva sentään siksi että rakastavat kaikkia mailman lapsia. Ja löytyyhän nykyisinkin suurperheistä vielä niitä joiden on "pakko" lisääntyä ellei vaihtoehtona ole selibaatti.
Ihmisiä on niin moneen junaan. Mikään ei toimi niin huonosti kun yleistäminen.

 

[palmolive]

Mutta asiaan... siis lapsista pitämiseen: Vaikka on kuinka lapsirakas hyvänsä, niin siltikään ei kaikista lapsista tarvitse pitää. Tai sanotaanko niin, että joidenkin lasten käytös saa lapsen tuntumaan "vastenmieliseltä", ei siis inhoa itse lasta, vaan sitä lapsen käytöstä, jonka vuoksi mie en siis vaikka lapsirakas olenkin, niin en todellakaan pidä kaikista lapsista.

Sama juttu mulla.

 

[Malviina]

Olen kyllä erittäin lapsirakas ja yleensä pidän lapsista, mutta toki on niitäkin lapsia, joista en pidä, mutta ne ovat aika harvassa..
Mut oonko mä kiltti kaikille? En varmaan, vaikka perusluonteeltani olen varsin empaattinen ja sosiaalinen, mutta myös aika suorasukainen.
Mutta pahansuopa ja ilkeä en tunnusta olevani

 

[Viblsp]

Mulla on 4 lasta, mutta aika huonosti siedän toisten lapsia, etenkin sellaisia yli 3-4-vuotiaita.

 

[vicy]

no siis meillä on 3 lasta tällä hetkellä ja lisää on toiveissa jossain vaiheessa.. Mutta en todellakaan ole lapsirakas!!!! Rakastan omia lapsiani mutta siihen se jääkin...

 

[Levoton Strutsi]

tykkään lapsista ja niitä on mukava tehdä olen aina halunnut ison perheen mutta en mä siitä nöyryydestä ja kiltteydestä sit tiiäkään. Enkä mä todellakaan siedä kaikkia lapsia, lapsen käytös on se mikä ratkaisee. Omatkin käy hermoille jos vetävät esim. yhden päivän aikana kaikki mahdolliset ärsyttävät jutut esille ja käyttäytyvät kuin apinat :/ Ja välillä taas ihan muista syistä omatkin lapset ottaa päähän.
Mut voiko ihan oikeasti joku sanoa että elämä lasten kanssa on jokapäiväistä harmoniaa?
ja ei se mun mielestä sitä kato että jos haluaa ja toivoo paljon lapsia ympärilleen ettei sitten saisi mennä hermot ollenkaan?

 

[Aniida]

mun oletukset kilteistä suurperheen äideistä loppu kun seinään kun tapasin erään mieheni sukulaisen jolla neljä lasta.

kiroilee kun mikäkin, lapset saavat juosta vapaana kukaan ei katso perään, mitään rutiineja ei ole ja puhuu lapsilleen tosi rumasti. mietityttää että miks piti tehdä niin monta (vaikka tiedän vikan vahingoksi) kun ei sitten jaksa ja aina on kettuilemassa omille lapsilleen.

 

[Heili Karjalasta]

Ja minua pidetään lapsirakkaana ja äidillisenä naisena.. No jälkimmäistä voin olla, mutta monesti tuntuu vieraiden lasten kanssa, että olen ihan "hukassa".. En tiedä mistä se johtuu.

 

[huuhhaa]

Minulla 6 lasta ja todella olen lapsirakas. Olen töissä päiväkodissa, lähipiiriini kuuluu suurperheitä ehkä enemmän kuin 1-2 lapsisia perheitä.
Mielestäni en ole mitenkään super "nöyrä", kiltti ja tuskin olen mitenkään äitimäinen (siis ulkoisesti enemmistön mielestä ) .

En todellakaan tykkää kaikista lapsista on jopa päiviä milloin en jaksaisi omianikaan. Mutta tunteeni ovat aivan oikeutettuja sillä en ole mikään super emo vaan ihan tavallinen ihminen...

 

[o o]

Mulla on 4 lasta, mutta aika huonosti siedän toisten lapsia, etenkin sellaisia yli 3-4-vuotiaita.

mulla on 5, pidän lapsista yli 4v =) en välitä muiden vauvoista vaan oma.

 

[tipsukka]

no mulla on 4 lasta ja en ole mikään "perus" äiti tyyppi..en edes koskaan ole lapsista erityisemin pitäny..omiani tosin rakastan yli kaiken!en ala esittämäänkään kenenkään vuoksi mitään..olen sellanen ku olen.piste.