montako kummilasta ja mitä olet tehnyt kummilastesi kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kummit
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mulla on 4 kummilasta, pienintä (1v) näen lähes viikottain kun asutaan lähekkäin ja vanhemmat on meidän pienimmän kummeja. Sit olen kummina veljen molemmille lapsille (7v ja 14v) joiden kanssa nähdään muutaman kerran vuodessa kun asuvat kauempana. Lisäksi on vielä yksi 9v kummilapsi johon on kyllä luvattoman vähiin jäänyt yhteydenpito kun ei tule vanhempienkaan kansa pidettyä yhteyttä. Minun vika, tunnustan. Lähinnä harrastan kummilasten kanssa samaa olemista kuin omienkin lasten kanssa, en sen kummempia ole tullut tehtyä.
 
Minulla on kaksi kummilasta, molemmat ala-asteikäisiä. Kun lapset olivat pienempiä hoidin heitä usein, nyt meillä on kaksi pientä lasta kotona ja kummihommat ovat enemmän sellaisia vierailuja ja satunnaisia eläintarharetkiä.
Toinen kummilapsista harrastaa jalkapalloa ja käymme välillä katsomassa hänen pelejään. Toinen kummilapsista on usein (lähes aina) mukanamme mökillä ja vieraileekin meillä pari kertaa kuussa auttamassa lastenhoidossa. Kummatkin lapset ovat sukulaisiamme, joten olemme muutenkin paljon tekemisissä, vähintään kerran viikossa puhumme puhelimessa.
 
2 kummilasta, toinen jo isompi, jonka kanssa pidetään yhteyttä facebookissa.

pienemmän kanssa käymme leikkipuistoissa, antaen samalla äidille omaa aikaa :)

Kaksi, isompi aloittaa syksyllä koulun ja pienempi vuoden. Isompi ollut meillä yökylässä, kylässä ja kerran viety teatteriin ja huomioin aina kun näen. Joulut ja synttärit muistetaan.
Pienempää paijataan kun nähdään, muistetaan myös juhlapäivät.

VOISIN tehdä paljon enemmänkin kummilasten kanssa, mutta noita omiakin on siunaantunut riittävästi niin siksi ei aikaa/rahaa/kiinnostusta ole puuhata ihan hurjasti.
 
Kohta kolme. En ole tehnyt yhtään mitään. Nuorempi on vielä alle puolivuotias joten kauheasti en voisikaan tehdä ja heillä kun on tukijoukkoja muutenkin, niin eivät kaipaa lastenhoitoapuakaan. Isompi, kouluikäinen, taas asuu niin kaukana, ettemme näe edes joka vuosi. Se harmittaa vietävästi, mutta minkäs teet. Lähettelen kortteja ja paketteja kuitenkin, muulloinkin kuin jouluna ja synttärinä. Lapsi on niin ujo, että puhelimessa puhuminen ei oikein suju ja tekstiviesteihinkin vastaa yksisanaisesti.
 
2 joista vanhempi pääsi juuri ripille.
Hänen kanssaan olen ollut vähemmän tekemisissä, välimatkaa on jonkunverran ja jostain syystä he eivät koskaan vieraile luonani- ei silloinkaan kun vielä olin kummisedän kanssa yksissä.
Mutta tämän lapsosen kanssa facessa nykyään pidämme aika lailla yhteyttä ja synttäri ja joululahjoiksi käymme nykyisin yhdessä shoppailemassa.

Nuorempi on 6 vuotias, viety sirkukseen ja muutenkin nähdään aika usein, asuvat naapurissa.
Ujo lapsonen, pikkuhiljaa rohkeammaksi alkanut muuttua, joten ehkä sitä puhettakin kummeille(kin) alkaa pikkuhiljaa tulla enempi.... :D
 
Niin outoa kuin se itsestäni onkin niin ei yhtään. Minä olen kuitenkin se joka ystäväpiirissäni hoidan lapsia että vanhemmat pääsee omille menoilleen,minä hoidan myös sisarusteni lapsia jos heillä on menoa.Vietän paljon aikaa lasten kanssa,muistan aina merkkipäivinä,jouluna ja pidämme lettukestejä,puistopäiviä eväiden kanssa,vuorotellen pyydän lapsia myös reissuun mukaan,jos menemme esim laivalle niin pyydän aina pari lasta mukaan.Itsellä on kolme lasta ja sisaruksilla yhteensä kolme,lähimmillä ystävilläni 8 lasta eikä kukaan ole kuitenkaan pyytänyt yhdenkään lapsen kummiksi. Harmittaa hieman että minua ei ole "uskottu" kummiksi mutta yhtä tärkeitä ja rakkaita ne kaikki silti minulle on.
 

Yhteistyössä