Mua ärsyttää tuhlata rahaa miehen sisarenlapseen!!

[Kurja tilanne, minussako vika]

Jotenkin en osaa olla ostamattakaan, koska aiemmin ollaan jokaiset joulut ja synttärit häntä muistettu. Itse rahanmeno ei haittaa, mutta ärsyttää, että sieltäpäin ei pidetä meihin mitään yhteyttä...

Ei kiitosta, ei lapsen kuulumisia, ei vaikkapa tekstaria "hyvää joulua teillekin", kun olen jouluisin antanut miehen sisarelle ja miehelleen myös joulumuistamisen.

En odota heiltä lahjoja meille, mutta edes jotain yhteydenpitoa, jotain kohteliasta elettä takaisin. Oma olo on niin tyhmä, kun tuntuu että ollaan jotain lahja-automaatteja (HUOM. SITÄHÄN MEILTÄ EI OLE _VAADITTU_!), mutta jos lopettaisimme lahjojen laittamisen, pelkään, että siitä alkaisi pahat puheet.

 

[yksin]

Jos lähetät vaan kortin tänä vuonna, niin mäkin aion siskoni perheelle joista en oo kuullut aikoihin. Miks pitää väkisin välejä lahjomalla?

 

[häh]

annan lahjani ainakin hyvästä sydämmestä.. lopeta ihmeessä..

 

[Kurja tilanne, minussako vika]

Jos lähetät vaan kortin tänä vuonna, niin mäkin aion siskoni perheelle joista en oo kuullut aikoihin. Miks pitää väkisin välejä lahjomalla?

Niin, näin taidan tehdä! Kiitos ideasta

 

[Kurja tilanne, minussako vika]

annan lahjani ainakin hyvästä sydämmestä.. lopeta ihmeessä..

Näin olikin alussa. Kunnes havahduin siihen, että vaikka ko. lapsi on miehen sukulainen, se ei tee hänestä rakasta eikä varsinkaan (valitettavasti) läheistä. Hän on melkein kuin tuntematon ihminen, koska vanhempansa eivät kai halua olla tekemisissä kanssamme. Siksi rassaa.

 

[Snoopy]

Minua itseä ahdistaa jo ajatuksena se, että aikuisille pitää (taas) tänä jouluna kuskata jos jonkinmoista muistamista. Lapsia lähipiirissä on kymmenkunta, joille pitää enemmän tai vähemmän arvokasta lahjaa hankkia. Lapsiperheessä olisi sitä menoerää muutenkin... :/

Sinuna jättäisin suosiolla nuo aikuisten lahjat ja muistamiset antamatta.

 

[Ap]

Minua itseä ahdistaa jo ajatuksena se, että aikuisille pitää (taas) tänä jouluna kuskata jos jonkinmoista muistamista. Lapsia lähipiirissä on kymmenkunta, joille pitää enemmän tai vähemmän arvokasta lahjaa hankkia. Lapsiperheessä olisi sitä menoerää muutenkin... :/

Sinuna jättäisin suosiolla nuo aikuisten lahjat ja muistamiset antamatta.

Siis muistaminen usein esimerkiksi vain itse tehty kortti. Mutta osoitus näille miehen sisarelle ja miehelleen, että ovat ajatuksissamme.

 

[Tinii harmaana]

Meillä lahjotaan miehen siskon kolme lasta sekä jotain pientä vanhemmille. Yhteensä näihin lahjoihin meni n.150eur ja kyllähän se kirpasee kotihoidontuella MUTTA ei harmita!
Lahjat annetaan koska halutaan tuoda hyvää mieltä, ei velvollisuuden tunteesta tms.

 

[heili]

annan lahjani ainakin hyvästä sydämmestä.. lopeta ihmeessä..

Näin olikin alussa. Kunnes havahduin siihen, että vaikka ko. lapsi on miehen sukulainen, se ei tee hänestä rakasta eikä varsinkaan (valitettavasti) läheistä. Hän on melkein kuin tuntematon ihminen, koska vanhempansa eivät kai halua olla tekemisissä kanssamme. Siksi rassaa.

Ehkä oiski sun jo aika tajuta ettei teitä haluta heijän lähipiiriinsä? Kaverinsa voi valita, sukulaisia ei, eikä kumpienkaan kanssa tarvii olla tekemisissä jos ei halua.

 

[vieras]

Vaikkei haluais lähipiiriinsä, niin kyllä minustaki pitäis osata kuitenkin kiittää.Tai sit se hyvän joulun toivotus... Niin se tuskin on ylivoimaisen vaikea toivotus, kuitenki jos sukulaiset kyseessä, vaikkei haluaiskaan siihen "lähipiiriinsä".