Mua itkettää; lapsihaaveet karkasivat taas vuoden kauemmaksi!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Elissa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

Elissa

Vieras
Eli en päässyt taaskaan opiskelemaan, ja olen asettanut itselleni ehdon: ensin opiskelupaikka, sitten lapsi - että olisi jotain pysyvääkin elämässä ennen lasta. Eli haluan lapsen kyllä opiskelujen keskelle, mutta en sellaiseen elämäntilanteeseen, ettei mulla ole vielä opiskelupaikkaa - se on paljon vaikeampi saada sitten kun vauva jo on ja tarvitsee huolenpitoa (syö pääsykokeisiin lukemisia).

Mua itkettää ihan hirveästi. Haluan lapsen, mutta en menesty ikinä tarpeeksi hyvin pääsykokeissa. Taas vauvahaaveet lykkääntyivät vuodella... :'( Ei musta oo mihinkään.
 
Tai sitten haet taas paikka ja jos vauva on syntynyt niin siirrät aloitusta, ei kai se sen kummempi ole taaskaan tämäkään asia.
Oma valintas, ja ei auta valittaa.
 
No toi nyt on älytöntä. Siinä lykkäät ja lykkäät tietämättä, että koska saat sen opiskelupaikan. Ja jos ja kun saat sen niin tuletko raskaaksi missä ajassa?

Aina on syitä lykätä lapsentekoa, jos niitä vaan haluaa etsiä. Itse antaisin lapsen tulla ja koittaisin opiskelemaan myöhemmin.
 
"Omapa on valintas" - se, etten päässyt yliopistoon, ei todellakaan ollut oma valintani. Se epäonnistuminen tässä eniten jäytää. Se, että haluan yrittää lasta vasta sitten kun opiskelupaikka on jo valmiina, on mielestäni täysin järkevää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Elissa:
"Omapa on valintas" - se, etten päässyt yliopistoon, ei todellakaan ollut oma valintani. Se epäonnistuminen tässä eniten jäytää. Se, että haluan yrittää lasta vasta sitten kun opiskelupaikka on jo valmiina, on mielestäni täysin järkevää.

Lasten saamisessa järjellä harvoin on mitään tekemistä. Raskaaksi kun ei tule järkeä käyttämällä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Elissa:
"Omapa on valintas" - se, etten päässyt yliopistoon, ei todellakaan ollut oma valintani. Se epäonnistuminen tässä eniten jäytää. Se, että haluan yrittää lasta vasta sitten kun opiskelupaikka on jo valmiina, on mielestäni täysin järkevää.

Minkä ikäinen olet?
Jos lykkäät monta vuotta, raskautuminen on vain hankalampaa :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No toi nyt on älytöntä. Siinä lykkäät ja lykkäät tietämättä, että koska saat sen opiskelupaikan. Ja jos ja kun saat sen niin tuletko raskaaksi missä ajassa?

Aina on syitä lykätä lapsentekoa, jos niitä vaan haluaa etsiä. Itse antaisin lapsen tulla ja koittaisin opiskelemaan myöhemmin.

En todellakaan lykkäämällä lykkää lapsentekoa, en todellakaan. Mutta olen vasta 20-vuotias, joten en koe parhaaksi mahdolliseksi tilanteeksi sitä, että raskautuisin nyt (jos ylipäätään raskaudun), kun mulla ei ole ammattia eikä opiskelupaikkaakaan - ei juuri mitään tulevaa varten. Toki ilman niitäkin pystyy olemaan äiti, mutta vielä raskautumisen kanssa ei ole "kiire".

Ja uskon, että lähivuosina saan sen opiskelupaikan, kun tänä keväänä yritin jo toista kertaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja Elissa:
"Omapa on valintas" - se, etten päässyt yliopistoon, ei todellakaan ollut oma valintani. Se epäonnistuminen tässä eniten jäytää. Se, että haluan yrittää lasta vasta sitten kun opiskelupaikka on jo valmiina, on mielestäni täysin järkevää.

Minkä ikäinen olet?
Jos lykkäät monta vuotta, raskautuminen on vain hankalampaa :/

20-vuotias, joten uskon, ettei raskautuminen ole vielä sen hankalampaa parinkaan vuoden päästä. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Elissa:
"Omapa on valintas" - se, etten päässyt yliopistoon, ei todellakaan ollut oma valintani. Se epäonnistuminen tässä eniten jäytää. Se, että haluan yrittää lasta vasta sitten kun opiskelupaikka on jo valmiina, on mielestäni täysin järkevää.

Niin, eli sun valinta että haluat lapset vasta opiskelujen jälkeen, eli omapahan on valintas. Mä en näe mitään järkevää siinä että opiskeleeko ennen lapsia vai ei, ammatti kun ei tuo automaattisesti työpaikkaa tai ilman ammattia oleva jää työttömäksi. Lisäksi mistä tiedät kauan sulla menee vielä sen työpaikan etsimiseen, sillä muutenhan sinulla ei todellakaan ole mitään järkeä opiskella ensin, jos et hommaa myös töitä ja mieluiten vakituista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
Alkuperäinen kirjoittaja Elissa:
"Omapa on valintas" - se, etten päässyt yliopistoon, ei todellakaan ollut oma valintani. Se epäonnistuminen tässä eniten jäytää. Se, että haluan yrittää lasta vasta sitten kun opiskelupaikka on jo valmiina, on mielestäni täysin järkevää.

Niin, eli sun valinta että haluat lapset vasta opiskelujen jälkeen, eli omapahan on valintas. Mä en näe mitään järkevää siinä että opiskeleeko ennen lapsia vai ei, ammatti kun ei tuo automaattisesti työpaikkaa tai ilman ammattia oleva jää työttömäksi. Lisäksi mistä tiedät kauan sulla menee vielä sen työpaikan etsimiseen, sillä muutenhan sinulla ei todellakaan ole mitään järkeä opiskella ensin, jos et hommaa myös töitä ja mieluiten vakituista.

Oletetaan, että raskautuisin nyt. Olisin kotiäitinä seuraavat 2-3 vuotta. Pyrkisin sitten opiskelemaan. En pääsisi, pyrkisin seuraavana vuonna uudestaan. Ehkä pääsisin, ehkä en. Seuraavat 4-6 vuotta menisivät opiskellessa (en tiedä tarkalleen, kuinka lyhyessä ajassa opinnot voi suorittaa, opettajaksi haluan). Valmistuttuani alkaisin etsiä työpaikkaa - toki opiskeluaikana tehdään sijaisuuksia yms., joista voi olla hyötyä valmistuttua. -Ei kuulosta minusta hyvältä, varsinkin kun haluan enemmänkin lapsia kuin vain yhden.

Jos taas olisin saanut nyt opiskelupaikan, opiskelisin esim. vuoden ja toivottavasti raskautuisin sitten. Olisin äippälomalla ja kotona yhteensä esim. 2-3 vuotta, opiskelisin etänä ja mahdollisimman paljon. Palaisin opiskelujen pariin, valmistuisin ja hakisin töitä. Raskautuisin mahdollisesti uudelleen. Vaikka olisi ihanteellista päästä töihin heti valmistuttuaan, se ei välttämättä onnistu ja minusta on parempi niin, että on tutkinto ja lapsia kuin että ei tutkintoa ja lapsia.

Ehkä monimutkaisesti selitetty...
 
Kannattaa hankkia opiskelupaikka ja opiskella ennen lapsia. Itse en ainakaan olisi jaksanut opiskella kahden pienen lapsen kanssa ja mieheni opiskeli vielä silloin kun mukulat oli vauvoja ja sanoi, että oli se melkoista tuskaa (koliikkivauva huusi yötä päivää ja mies väänsi siinä sivussa diplomityötä ) En suosittele kenellekään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Elissa:
Oletetaan, että raskautuisin nyt. Olisin kotiäitinä seuraavat 2-3 vuotta. Pyrkisin sitten opiskelemaan. En pääsisi, pyrkisin seuraavana vuonna uudestaan. Ehkä pääsisin, ehkä en. Seuraavat 4-6 vuotta menisivät opiskellessa (en tiedä tarkalleen, kuinka lyhyessä ajassa opinnot voi suorittaa, opettajaksi haluan). Valmistuttuani alkaisin etsiä työpaikkaa - toki opiskeluaikana tehdään sijaisuuksia yms., joista voi olla hyötyä valmistuttua. -Ei kuulosta minusta hyvältä, varsinkin kun haluan enemmänkin lapsia kuin vain yhden.

Jos taas olisin saanut nyt opiskelupaikan, opiskelisin esim. vuoden ja toivottavasti raskautuisin sitten. Olisin äippälomalla ja kotona yhteensä esim. 2-3 vuotta, opiskelisin etänä ja mahdollisimman paljon. Palaisin opiskelujen pariin, valmistuisin ja hakisin töitä. Raskautuisin mahdollisesti uudelleen. Vaikka olisi ihanteellista päästä töihin heti valmistuttuaan, se ei välttämättä onnistu ja minusta on parempi niin, että on tutkinto ja lapsia kuin että ei tutkintoa ja lapsia.

Ehkä monimutkaisesti selitetty...

No todella monimutkaisesti, teet tuosta toisesta puolesta todella vaikeaa, mutta siittä sun haluamasta puolesta sitten niiiin helppoa että :D

Mä en tiedä olenko tyhmä tai jotain, mutta mun koppaan ei vaan mahdu että mitä vittua tekee ammatilla ennen lapsia, jos ei ole työpaikkaa. Ei mahu niin ei mahu.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Elissa:
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja Elissa:
"Omapa on valintas" - se, etten päässyt yliopistoon, ei todellakaan ollut oma valintani. Se epäonnistuminen tässä eniten jäytää. Se, että haluan yrittää lasta vasta sitten kun opiskelupaikka on jo valmiina, on mielestäni täysin järkevää.

Minkä ikäinen olet?
Jos lykkäät monta vuotta, raskautuminen on vain hankalampaa :/

20-vuotias, joten uskon, ettei raskautuminen ole vielä sen hankalampaa parinkaan vuoden päästä. :)

no joo, voit sä vielä vuoden lykätä, ehkä just ja just. :D Itse olin 31 kun sain ekan. Vanha kääppä mä tiedän, mutta miehen metsästyksessä meni aikaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Elissa:
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja Elissa:
"Omapa on valintas" - se, etten päässyt yliopistoon, ei todellakaan ollut oma valintani. Se epäonnistuminen tässä eniten jäytää. Se, että haluan yrittää lasta vasta sitten kun opiskelupaikka on jo valmiina, on mielestäni täysin järkevää.

Minkä ikäinen olet?
Jos lykkäät monta vuotta, raskautuminen on vain hankalampaa :/

20-vuotias, joten uskon, ettei raskautuminen ole vielä sen hankalampaa parinkaan vuoden päästä. :)

olet jo aivan liian vanha. Sinullahan pitäisi olla jo vähintään 3 mukulaa kaksplussan muorien mukaan, joten kaikki on jo menetetty. :/
 
minä ajattelin, että "hommaan" 4 lasta ja sit vasta ku nuorin on 3v niin alan suunnitteleen opiskeluja ja töitä. niin siinä sitten kävi, että väsyin kahden kanssa ja lähdin jo aiemmin. nyt pitäs tehä töitä tässä välissä tai jatkaa vielä vuosi opiskelua ja sitte lapset. tympii vaan ku tulee hirveet ikäerot, 5v ja 7v vauvaan.

kaveri tuumas jossain vaiheessa, että hälle riittää kaks, kunnes yhtäkkiä tuli vauvakuume ja kolmas tuli heille... sit neljäs vahinkoraskaus ja sitä myöten lapsi.

että elämä ei mene niinku suunnittelee, 2,5v sitten uskoin että se olisin minä joka tässä vaiheessa sitä neljättä odottaa, mutta ei.... joten jos et saa opiskelupaikkaa niin hommaa vaikka se lapsi, koska jos et saa sitä vielä kolmeen vuoteen sitä paikkaa, niin kohta huomaat olevas 40v ja lapseton
 

Yhteistyössä