Mua niin säälittää tuo koira / voiko se olla onnellinen???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hauvankin huoltaja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Hauvankin huoltaja

Vieras
Meillä on siis koiravanhus (kymmenvuotias), joka säälittää minua todella. Se on ulkokoira, eikä viihdy sisällä (olemme useat kerrat yrittäneet kyllä ). Käytämme sitä lenkillä päivittäin, toisinaan joka toinen päivä vähintään. Huolehdimme myös tietysti ruuan antamisesta yms., ja usein juoksee vapaana pihalla.
Mutta tosiaan, kun ei viihdy sisälläkään, on siis yksin tuolla ulkona. Päivät ja yöt. Jotenkin säälittää se, voiko se olla onnellinen silti, vaikka yksikseen viettää paljon aikaa?
 
jos se kerran viihtyy vain ulkona niin varmasti on onnellinen, ei sitä voi väkisin sisällä pitää. Meillä tuo 11 v on pihalla, tosin yöt sisällä ja taas vuoden ikäinen ja komiat 21-vuotias sisällä. Mun mielestä eläimen pitää antaa olla siellä missä se viihtyy, liekkö tuo meidänkin supervanhus sen takia elänyt niin pitkään kun saanut oman tahdin mukaan elää ja olla, jos ei ole kiinnostanut lenkille lähteä niin ei ole väkisin viety. Hieman se on ollut alakuloinen kaverin lähdettyä joka nukutettiin 19-vuotiaana sydänvian takia mutta niin kuin eläinlääkäri juuri eilen totesi että vanhuus ei ole sairaus. Pirteä ja syö hyvin, näkö hiukan huono mutta muuten ok.
 
No, jos ei koiruli halua sisälläkään olla niin kai se sitten on onnellinen. Joskus nuo tarhakoirat vanhemmiten "muuttavat" sisälle. Jospa koirasi ei ole vielä mielestään tarpeeksi vanha sisäkoiraksi :) Eihän 10 v. vielä ihan ikäloppu ole.

Jos asia kovasti vaivaa, niin miksette ottaisi sille kaveria sinne? Siis eikö se halua olla edes sisällä yötä? Ymmärrän hyvin tilanteesi, minuakin säälittäisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
jos se kerran viihtyy vain ulkona niin varmasti on onnellinen, ei sitä voi väkisin sisällä pitää. Meillä tuo 11 v on pihalla, tosin yöt sisällä ja taas vuoden ikäinen ja komiat 21-vuotias sisällä. Mun mielestä eläimen pitää antaa olla siellä missä se viihtyy, liekkö tuo meidänkin supervanhus sen takia elänyt niin pitkään kun saanut oman tahdin mukaan elää ja olla, jos ei ole kiinnostanut lenkille lähteä niin ei ole väkisin viety. Hieman se on ollut alakuloinen kaverin lähdettyä joka nukutettiin 19-vuotiaana sydänvian takia mutta niin kuin eläinlääkäri juuri eilen totesi että vanhuus ei ole sairaus. Pirteä ja syö hyvin, näkö hiukan huono mutta muuten ok.


:flower: Vau! Minkä rotuiset koirat noin vanhaksi elää?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Bohemia:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
jos se kerran viihtyy vain ulkona niin varmasti on onnellinen, ei sitä voi väkisin sisällä pitää. Meillä tuo 11 v on pihalla, tosin yöt sisällä ja taas vuoden ikäinen ja komiat 21-vuotias sisällä. Mun mielestä eläimen pitää antaa olla siellä missä se viihtyy, liekkö tuo meidänkin supervanhus sen takia elänyt niin pitkään kun saanut oman tahdin mukaan elää ja olla, jos ei ole kiinnostanut lenkille lähteä niin ei ole väkisin viety. Hieman se on ollut alakuloinen kaverin lähdettyä joka nukutettiin 19-vuotiaana sydänvian takia mutta niin kuin eläinlääkäri juuri eilen totesi että vanhuus ei ole sairaus. Pirteä ja syö hyvin, näkö hiukan huono mutta muuten ok.


:flower: Vau! Minkä rotuiset koirat noin vanhaksi elää?
sekarotuisia ovat, meillä on ollut kaksi berniäkin mutta ne eli alle 10-vuotiaiksi, Kovasti haluaisin vielä bernin mutta niiden keski-ikä on kait nykyään n. 7 vuotta ja mun on niin vaikea luopua eläimistä...toki kun sairastuu niin vien piikille mutta aina yritetään hoitaa ensin jos vain pystyy. Tammikuussa meiltä nukutettiin hevonen, ikää 21-vuotta, kaatui ja lonkka murtui ja 2 viikkoa sen jälkeen 36-vuotias poni nukutettiin kun meni elämänhalut toisen myötä. Tavallaan kaikki saavat elää sitä omaa elämäänsä, en tiedä vaikuttaako se kuinka niiden pitkään ikään.
 
Joo ei viihdy edes öisin sisällä.

En usko, että kahta koiraa alamme pitää, sinänsä kyllä kullanarvoinen idea, mutta kun tämä koiramme on jo sen verran vanha, että ei enää tässä vaiheessa ehkä kannata seurakoiraa sille hankkia. Tyhmästi sanottu, totta kai toinen koira olisi meille ihan samanlailla lemmikki, mutta viitaten ehdotukseesi... :)
 
Jep, se ikävä noissa isoissa roduissa on. Itseni tekisi mieli kultaista noutajaa, mutta niidenkin keski-ikä on laskenut viimeisten 15 vuoden aikana.

Kaipa se on vähän sellaista arpapeliä kuka saa elää miten kauan. Mut varmasti stressittömästä elämästä on etua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Bohemia:
Jep, se ikävä noissa isoissa roduissa on. Itseni tekisi mieli kultaista noutajaa, mutta niidenkin keski-ikä on laskenut viimeisten 15 vuoden aikana.

Kaipa se on vähän sellaista arpapeliä kuka saa elää miten kauan. Mut varmasti stressittömästä elämästä on etua.
jalostus viedään liian pitkälle monessa rodussa....

me täällä maalla asustellaan ja mennään ja tullaan rauhalliseen tahtiin, kelloa katotaan vain sen verran että mies osaa mennä oikeaan aikaan töihin ja poika kouluun...muuten aikas lailla elellään aina sen mukaan mikä milloinkin vastaan tulee...turha tästä elämästä liikaa on huolta kantaa, elää sitä vähemmälläkin kiireellä...

 

Yhteistyössä