Muistatteko kun koulussa aina liikkatunnilla tehtiin "huutopuolet"?

[huu]

Eli valittiin (meillä yleensä ope valitsi) kaksi henkilöä, jotka sitten vuorotellen "huusivat" puolelleen joukkuetoverin, kunnes kaikki olivat päässeet jompaan kumpaan joukkueeseen.

Mietin vaan, että vieläköhän kyseinen tapa on mukana liikuntatunneilla? Musta tuo oli aika huono silleen, kun aina jäi ne samat (ei niin liikunnalliset) tyypit viimeisiksi. Tuntui sitten pahalta niitten puolesta...=(

Mut josko tästä huutamisesta ois päästy eroon? En yhtään tiedä kun lapsetkin on vielä niin pieniä.

 

[ieras]

En tiedä, mutta ei jäänyt paha mieli. Kaipa ne huonoimmat tietää olevansa huonoimpia? Musta se jako ainakin on tasaväkinen.

 

[:(]

Luulis että ei, ne oli kyllä niin perseestä ja mistähän johtui että aina ne liikassa parhaimmat sai valita joukkueet :/

 

[mimmu]

ainakin meidän yläasteella oli vielä käytössä viime keväänä, en nykytilanteesta tiedä..

 

[leijona76]

Ei se toimiva systeemi ollut. Viimeset jouduttiin ottamaan jommallekummalle puolen. En ollut loistava liikunnassa ja ei se ollut yhtään kiva odottaa kumman joukkueen oli pakko mut ottaa.

 

[TULKINNANVARAINEN]

Luulis että ei, ne oli kyllä niin perseestä ja mistähän johtui että aina ne liikassa parhaimmat sai valita joukkueet :/

niinpä tai sit meillä ope teki joukkueet "hyvät toiseen saliin ja muut toiseen saliin"...ja ne hyvät oli ne jotka oli open lemmikkejä tai kuului johonki urheiluseuraan. Olin varsin hyvä liikassa mutta kun en ollut kermaa enkä kuulunut seuraan olin automaattisesti huono.

 

[Rokkimakkara]

En tiedä onko vielä, itsellä ei ole traumoja jäänyt kun olen ollut liikunnallisesti lahjakas. MUTTA, tässä ois oiva kehityksen paikka opejen valita ne heikoimmin menestyväy lapset valitsemaan joukkueet, saisivat kenties lisää itsetuntoa ja intoa liikuntaan.

 

[ieras]

Mut valittiin yleensä viimeisten joukossa, mutta ei siitä traumoja jäänyt. Tiesin, että en ollut hyvä, enkä itekkään olisi valinnut itseäni... Miksi siitä paha mieli tulisi? Toiset on hyviä matematiikassa toiset liikunnassa. Jokainen on hyvä jossain.

 

[näimpä]

En tiedä onko vielä, itsellä ei ole traumoja jäänyt kun olen ollut liikunnallisesti lahjakas. MUTTA, tässä ois oiva kehityksen paikka opejen valita ne heikoimmin menestyväy lapset valitsemaan joukkueet, saisivat kenties lisää itsetuntoa ja intoa liikuntaan.

sitten ihmetellään miksi liikunta on niin pakkopullaa ihmisille, kun ei ole sitä liikunnan iloa :/

 

[syystyttönen]

Muistanhan mie. Toivottavasti ei ole enää käytössä, koska tuo on eräs kiusaamisen mahdollistava keino muodostaa joukkueet.

 

[moi]

olin itse usein huutamassa ja otin yleensä ne huonoimmat omaan joukkueesee ihan kärkeen murroiskäisen mukaan vieläkin homma menee noin tai sitten ope valitsee joukkueet. Minusta ihan ok. Elämä on.

 

[leijona76]

Mut valittiin yleensä viimeisten joukossa, mutta ei siitä traumoja jäänyt. Tiesin, että en ollut hyvä, enkä itekkään olisi valinnut itseäni... Miksi siitä paha mieli tulisi? Toiset on hyviä matematiikassa toiset liikunnassa. Jokainen on hyvä jossain.

Eli et ollut se hännänhuippu paha joka pakko ottaa mukaan? Kyllä mäkin tiesin etten ole hyvä, mutta se näkyi jo kauas muiden naamasta että kukaan ei ois halunnu...oisin edes joskus valittu viimesten joukossa eikä aina viimesenä pahana.

 

[anni*]

kyllä on ainakin täällä ala-asteella just meijän ujo ja rauhallinen tyttö oli aivan maassa kun ope antaa aina eniten urheilua harrastavat valita joukkueensa ja meijän tyttö kun ei joukkuepeleissä loista kun on niin rauhallinen niin jää viimeiseksi....
ite olin rämäpää koulussa niin mua ei tollaset hetkauttaneet mutta ymmärrän ujoa ja arkaa niin kyllä tollanen ottaa pattiin

 

[syystyttönen]

Oppilaat voisi jakaa joukkueisiin vaikka niin, että laitetaan pituusjonoon (...tai vaikka aakkosjärjestykseen) ja luku kahteen. noin tulee aika tasaväkiset joukkueet ainakin kun mietitään pelaajien kokoa.

 

[Istafra]

Muistan. Eihän se mukavalta tuntunut.
Vaihdoin koulua kesken yläasteen kaksi kertaa. Vaikka olen aina harrastanut liikuntaa, olen juossut ja hiihtänyt kilpaa ja ollut vähintään keskitasoa joukkuepeleissä, olin viimeisten joukossa.
Syy: olin kai sitten muiden mielestä outo ja ujo.

 

[mie]

Muistan hyvin ja ite olin aina siellä viimesessä päässä, en ole/ollut liikunnallinen yhtään. Se oli todella raastavaa ja noloa, ku tiesi aina olevasa viimesten joukossa. En tykänny tuosta tyylistä yhtää!

 

[ap]

olin itse usein huutamassa ja otin yleensä ne huonoimmat omaan joukkueesee ihan kärkeen murroiskäisen mukaan vieläkin homma menee noin tai sitten ope valitsee joukkueet. Minusta ihan ok. Elämä on.

Voi, sie oot ollu ihana immeinen =)

Muistan kun meilläkin oli kaks tosi hyvää joukkuepeleissä (ja lajissa kuin lajissa), ja tosiaan nekin oli hyvin usein huutamassa puolia, tai ainakin heidät huudettiin heti ensimmäisenä. Minut huudettiin jossain keskivaiheilla, ja olen semmoinen joka pahoittaa mielensä toisten puolesta, niin harmitti kyllä ne jotka aina jäi viimeisiksi! =(

 

[T80]

mä vihasin tota systeemiä koulussa, meillä oli yläasteella vieläpä pariton maarä tyttöjä liikunta tunnilla ja opettaja kauhea. minä olin joukon viimesin, jota ei ollu huudettu, opettaja teki oman ratkaisun: ryhmäät o tasan ja minä sain istua katoo ku muut pelas. todella kannustavaa liikuntaa :/

 

[ap]

Oppilaat voisi jakaa joukkueisiin vaikka niin, että laitetaan pituusjonoon (...tai vaikka aakkosjärjestykseen) ja luku kahteen. noin tulee aika tasaväkiset joukkueet ainakin kun mietitään pelaajien kokoa.

Tää ois ihan hyvä systeemi, ja kyllä näinkin aina välillä tehtiin ainakin meillä. Mut liian usein oli tuo huuto -juttu...

 

[argh]

mä vihasin tota systeemiä koulussa, meillä oli yläasteella vieläpä pariton maarä tyttöjä liikunta tunnilla ja opettaja kauhea. minä olin joukon viimesin, jota ei ollu huudettu, opettaja teki oman ratkaisun: ryhmäät o tasan ja minä sain istua katoo ku muut pelas. todella kannustavaa liikuntaa :/

Jos joku tekis tuollaista nykyään, niin tekisin kyllä reksille valituksen :/

 

[!]

mä vihasin tota systeemiä koulussa, meillä oli yläasteella vieläpä pariton maarä tyttöjä liikunta tunnilla ja opettaja kauhea. minä olin joukon viimesin, jota ei ollu huudettu, opettaja teki oman ratkaisun: ryhmäät o tasan ja minä sain istua katoo ku muut pelas. todella kannustavaa liikuntaa :/

Siis oikeesti!? Kaikenlaisia opettajia sitä maa päällään kantaa!

 

[moi]

olin itse usein huutamassa ja otin yleensä ne huonoimmat omaan joukkueesee ihan kärkeen murroiskäisen mukaan vieläkin homma menee noin tai sitten ope valitsee joukkueet. Minusta ihan ok. Elämä on.

Voi, sie oot ollu ihana immeinen =)

Muistan kun meilläkin oli kaks tosi hyvää joukkuepeleissä (ja lajissa kuin lajissa), ja tosiaan nekin oli hyvin usein huutamassa puolia, tai ainakin heidät huudettiin heti ensimmäisenä. Minut huudettiin jossain keskivaiheilla, ja olen semmoinen joka pahoittaa mielensä toisten puolesta, niin harmitti kyllä ne jotka aina jäi viimeisiksi! =(

Muutaman kerran kun näki niitä päitä painuksissa halusin sen kierteen loppuvan. Ja oikesti kun ei ne koulun matsit nyt niin tärkeitä ollut, vapaa-ajalla seurassa sitten piti pärjätäkin mutta en tosiaan tiedä mikä olisi oikeudenmukaisinkaan systeemi, pituus tai sukunimikään ei ole kaikille se "helpoin asia".

 

[vieras]

Ei ole päästy eroon. Muutama vuosi sitten osa luokkakavereista kiusas meidän poikaa ja ikävää oli tuokin, että liikunnallisesti taitava poika tuli siinä kahakassa kuitenkin usein hännänhuipuksi valittuna tiettyjen tyyppien toimesta. Eli kiva kiusaamisväline.
Pituusjärjestys ja kahteen jako on reilu ja parempi tapa.

 

[ap]

Mun mielestä arpapeli ois kaikkein paras. Kaikkien nimet vaan hattuun ja vuoron perään nostetaan sieltä nimet.

 

[Istafra]

Minulla on ollut monenlaisia liikunnanopettajia, kun olen vaihtanut kouluja usein.
Yläasteen naispuolisesta liikunnnanopettajasta ( viimeisestä) ei ole jäänyt hyviä muistoja.