Hae Anna.fi-sivustolta

Muisteluketju, kertokaa eläkeläiset!

Viestiketju osiossa 'Eläkkeellä' , käynnistäjänä mummiton, 01.12.2009.

  1. mummiton Vierailija

    En ole itse eläkeläinen, mutta kaipaan mummoa tai "mummohahmoa", henkilöä, jolla on kokemuksia vanhoista ajoista. Kertokaa nuoruudestanne, mikä oli erilaista, parempaa, huonompaa tai muuten erilaista kuin nykyisin. Kertokaa arvostuksista, näkemyksistä, naisen ja miehen roolista ennenvanhaan tai mistä vaan...

    Kertokaa mikä tuntuu paremmalta tai erilaiselta nyt, kun on tarpeeksi elämänkokemusta. Kertokaa mitä ette tekisi, jos saisitte elää elämänne uudestaan. Vai tekisittekö kaiken samoin, vaikka on paljon tietoa ja kokemusta. Kaipaan vanhempien ihmisten viisautta ja elämänkokemusta. Jokapaikassa on vain nuorten haastatteluja ja mielipiteitä. Kiltit, jakakaa viisautenne meidän nuorempien kanssa. Jos ette halua että ei-eläkeläisenä kirjoitan tänne, niin lupaan kunnioittaa tahtoanne. Lukemassa täällä aion kyllä edelleen käydä....
     
  2. yhden mummo Vierailija

    Olihan minun lapsuudenkodissani moni asia eri tavalla kuin nyt olisi.
    Esimerkiksi meillä oli oma porakaivo, vaikka ihan taajamassa asuimmekin okt:ssa.
    Ja likakaivo käytiin tyhjentämässä muistaakseni kerran vuodessa, sellainen loka-auto teki sen homman maksua vastaan tietysti.
    Omasta kaivosta johtuen kesäisin usein oli vesi vähissä ja sen käyttöä piti säännöstellä.
    Äitini, joka oli innokas puutarhaihminen, keräsikin sadevettä kastelua varten isoihin astioihin ulkona.
    Kaivovettä ei kasteluun käytetty.
    Koska meillä ei ollut jääkaappia, ainoastaan kylmäkomero, niin kotikaljat, maito ja muut kylmässä pidettävät laskettiin kesäisin kaivoon sinkkiämpärissä narun varassa.
    Maitoahan silloin oli vain yhtä sorttia, omiin kannuihin ostettiin kaupasta.
    Sieltä kaivosta minäkin kävin monta kertaa juomia nostamassa, kun tarvittiin.

    Asuimme 1,5 krs ns. rintamamiestalossa, jossa kellarikerroksessa oli puuliiteri, mehu- ja juureskellari, sauna+pukuhuone sekä erillinen työhuone, jossa isälläni oli verstaskaluja puutöitä varten ja äidilläni mm. kangaspuut. Tilassa oli myös leivinuuni, jossa karjalanpiirakat paistettiin aina ja kinkku sekä muut jouluruoat sekä lauantaisin usein oli karjalanpaisti"potti" sekä muut loorat siellä paistumassa.
    Äitini sanoi aina jouluksi tarvittavan:"Lantlooraa, potlooraa ja viitlai kuutlai muutlai looraa".

    Saunassa meillä oli iso muuripata, jossa kuumennettiin vettä pyykki- ja saunapäivinä.
    Kerran viikossa lauantaisin saunottiin.
    Silloinhan kaupatkin olivat auki 13 asti ja me lapset olimme myös koulussa lauantaisin.
    Pyykkikoneena oli Siniviiri, jossa oli kiinteä linko, eli sellaiset telat joiden välissä litistettiin kuuma pulverivedessä aikansa pyörinyt pyykki kuivemmaksi.
    Sitten erikseen huuhdeltiin useassa astiassa ne vaatteet.
    Kesäisin vaatteet kuivatettiin ulkona narulla, talvisin avovintillä.
    Mankeli oli käsikäyttöinen, me lapset istuimme painoina pöydän toisella puolen, kun äiti veivasi kammesta. Ilman painoja pöytä olisi keikkunut kovasti.

    Meillä ei ollut televisiota, vasta -70 luvun puolella muistaakseni se tuli taloon.
    Muistan kuinka isän kanssa kuunneltiin erilaisia urheiluselostuksia radiosta ja jännitettiin mm. mäkihyppyjä kovasti. Sen ajan selostajat saivat hyvin tunnelmaa aikaiseksi ilman näköyhteyttäkin!

    Meidän lasten piti kovasti osallistua kodin töihin, ei ollet tietsikoita, pleikkareita tms vaan vapaa-aikanamme kannoimme puita, kitkimme kukka- ja vihannespenkkejä jne kyllä äiti meille aina jotain hommaa keksi. Lapisia oli naapurustossa paljon, aina saatiin peleihin joukkueet kokoon.
    Rosvoa ja pollaria, polttopalloa, kuka pelkää mustaa miestä jne leikimme.
    Marja ja sieniretkille myös osallistuimme vanhempiemme kanssa kesäisin.
    Talvisin hiihdimme ja luistelimme. kummisetä teki perunapellolle meille jääradan. Siinä me Nurmeksilla vaan vedettiin rataa.

    Tällaisia muistelee 50-lvun lapsi, nyt mummo itsekin.
     
  3. turun tyttö Vierailija

    Mummolan pihapiirin rakennukset:
    Päärakennus:
    Astuttiin pariovista porstuaan, jossa porrasaskelmia muutama ja pienet ikkunat, naulakko päälysvaatteille, pieni ovi kahveriin. Kahverissa hyllyjä ruokatarpeille ja leivonnaisille, maton kun siirsi syrjään paljastui luukku jossa rautainen rengas, kun nosti luukun niin paljastui maakellari juureksineen, maitopääläri ja voiastia. Kahverissa oli hyvä tuoksu, nisua, rieskaa, hiivaleipää ja ruisleipää, piirakoita. Jauhoja, kardemummaa, sokeria, suolaa ja mustaapippuria.
    Tupa,sivustavedettävä, kello raksutti seinällä..jokapäivä vedettiin vieteri, ruutuikkunat salusiineineen, iso pirtinpöytä penkkeineen, keinutuoli ja tuoleja, kaappilipasto peileineen ja salalokeroineen. Tuvan pöydällä valkoinen kirjailtu pöytäliina, kesäisin aina kukkia kukkapenkistä. Kehäkukkaa, ruiskaunokkia, malvaa, päivänkakkaraa.
    Keittiö, jossa leivinuuni, puuhella, keittiönpöytä tuoleineen, pesukomuutti pyyhkeineen ja saippua, astiakaappi (astiakaapin oven takana tärkeitä päivämääriä ja lotttonumerot, lastenlasten pituudet. Kääpä seinällä, joka toimitti neulatyynyä, erikokoisia parsinneuloja ja kirjailuun tarkoitettuja.
    Kamarissa sohvakalusto, sänky, kirjahylly, seinävaate ja iso kiinanruusu, myöskin muita viherkasveja ja lämmitykseen pieni varaavatakka, valurautainen. Mummon lääkkeet uunin päällä, ruskeita lasisia lääkepulloja.
    Joka huoneessa räsymattoja ja kamarissa villasta tehtyjä mattoja. Sängyn päällä rökö.

    Navetta ja 10-15 lypsävää, hiehoja ja vasikoita, ehkäpä sonnikin. Navetan eteinen, kylmähuone ja navettakeittiö ja navetan kupeessa lisärakennus heinille. Kesällä heinät (timotei) niitettiin ja nostettiin heinäseipäille. Kuiva kuuma kesä heinänteossa, oli paras. Heinät vietiin talvenvaralle heinälatoihin ja suolaa heitettiin sekaan. Pölyistä ja hikisen kirvelevää puuhaa. Isojaon jäljiltä niityt olivat ripoteltu kilometrien tai kymmenenkin päähän. Viljapellot lisäksi ja kasvavat metsät.

    Vanha kanala ja autotalli, vanha kanala toimitti puuliiterinä. Nikkarointi verstas, johon meillä lapsilla ei ollut asiaa, työkalujen piti olla samassa paikassa.

    Aitta, jossa nukuttiin kesäisin ja säilytettiin kesä-tai talvivaatteita. Orsilla roikkui myöskin pestyjä räsymattoja, tai vasta tehtyjä. Tuoksui villa ja pellava.

    Sauna, kaukana päärakennuksesta ja vinttikaivo. Koivut ympäröivät saunaa.

    Pihapiiriin kuului myöskin lipputanko.

    Koira ja muutama kissa.
     
  4. iäkäs elli Vierailija

    Nykyisin melkein kaikki asiat ovat paljon paremmin kuin minun nuoruudessani.

    Opiskeluaikana asuin kahdeksan vuotta vieraiden ihmisten nurkissa. Yleensä kaverina samassa huoneessa oli talon tytär tai kaksi, kun omakotitalojahan nämä kaukana keskustasta sijainneet asunnot silloin melkein kaikki olivat. Ei ollut opintolainoja tai -rahoja vaan kesätöistä saadusta pienestä palkasta piti koettaa jotakin saada säästymään talveksikin. Vanhemmat auttoivat vähistä varoistaan minkä pystyivät. Alaikäisenä tein kesät hommia maalla kotonani.

    Maalla ainakin oli melko erikseen naisten ja miesten työt. Kuitenkin poikkeamia oli. Asuin jo poissa kotoa, kun äitini sairastui vakavasti. Isäni opetteli lypsämään ja tekemään myös ns. naisten töitä laittamalla ruokaa, siivoamalla jne. Eipä siellä muita vaihtoehtoja ollut, kun lähin naapuri oli yli kilometrin päässä eikä tietenkään mitään kotiavustajia. Onneksi äiti parani.

    Asenteista sen verran, että suhde vanhempiin oli kunnioittava. En muista, että olisin ikinä riidellyt isän tai äidin kanssa ja välit olivat hyvät aivan heidän kuolemaansa asti. Yhteydenpito vain oli hidasta, kun se tapahtui kirjeitä kirjoittelemalla. Sitten kun oli mahdollisuus käyttää puhelinta, soittelin hyvin usein ja vielä pienten lasten kanssa kävimme lomilla auttelemassa vanhempia kesätöissä. Toki tulen hyvin juttuun omien lasteni kanssa, mutta kyllä he sanovat monta kertaa asioista niin suoraan ja joskus pahastikin, että väkisin tulee vanhat ajat mieleen.

    Kyllähän näistä asioista voisi kirjoittaa vaikka romaanin, mutta oikein hyvä, kun nuo sota-ajan jälkeiset vuodet ovat historiaa ja toivottavasti ei koskaan tarvitse kokea samanlaisia aikoja.
     
  5. Isäni oli metsämies ja talvella ampui oravia. Niiden nahkoja sitten myytiin. Ympäri vuoden pyydystettiin lintuja ja jäniksiä. Monet miehet kävivät viikot töissä savotoilla ja kotona kävivät viikottain tai joka toinen viikko.
    Isäni laittoi myös katiskoja ja rysia jokeen, että saatiin kalaa. Mateen nahka kuivattiin ja käytettiin kahvinselvikkeeksi.
    Ohraa paahdettiin kahvirännärillä korvikkeeksi kun oikeaa kahvia ei ollut. Vadelman ja mustikan lehtiä kuivattiin teeksi.
    Siansuolia keitettiin ja siitä saadusta rasvasta tehtiin saippuaa lipeän avulla. Ulkona jokirannassa oli iso pyykkipata.
    Siihen aikaan käytettiin kankaisia nenäliinoja ja niiden peseminen käsin oli lasten hommaa. Oli inhottavaa pestä räkäisiä nenäliinoja ja villasukkia. Terveyssiteitä tai tampooneita ei ollut, vaan vanhoista alushousunlahkeista ja laamapidoista ym leikeltiin rättejä, joita sitten pestiin ja kuivateltiin salassa. Hienommat naiset käyttivät virkattuja rättejä.
    Syksyllä oli koulusta perunannostolomaa. Kouluun piti viedä perunoita ja puolukoita.
    Talvikenkinä oli kumisaappaat ja kevätjuhliin saatiin uudet tennarit. Miehillä oli kumiteräsaappaita eli saappaan alaosa oli kumia ja varsi nahkaa. Kiertävä suutari kävi taloissa tekemässä kenkiä ja tinuri kävi tinaamassa kahvipannuja. Kiertävia kulkukauppiaita oli myös. Niiltä sai ostaa nappeja ja silkkinauhaa ainakin. Syksyllä kierteli kylillä silakkakauppias. Sitten oli kiire perata ostetut silakat ja laittaa suolaan talveksi. Aitassa olikin silakkatynnyri ja puolukkatynnyri. Puolukkahan säilyy ihan vaan survottuna.
    Savusaunassa oli kynttilä ja tuvassa kynttilä tai karbidilamppu. Myöhemmin tuli öljy- ja kaasulamppuja ja sitten vielä myöhemmin sähköt.
    Vauvat kapaloitiin tiukasti " että niille tulisi suorat jalat". Siihen aikaan oli riisitauti yleistä.
    Joissakin taloissa ei ollut hellaa, vaan avotakka ja siinä patakoukku, jossa roikkui pata.
    Talvella hiihdettiin itsetehdyillä suksilla, joissa oli mäihystimet. Niitä varten piti olla koukkunokkaiset saappaat, että pysyi sukset jalassa. Kumisaappaat oli hankalat. Myöhemmin tuli sälesukset ja y-siteet. Ja bambusauvat.
    Jo melko pienenä lapset joutuivat hoitamaan isompiaan. Jotkut 10-vuotiaat joutuivat jopa kerjuulle välillä. Itse olin 8-vuotiaasta lähtien talvella luutatyttönä eli kaupittelin vanhempien tekemiä luutia. Kesällä olin taloissa lapsenlikkana tai lanttupelloilla kitkemässä. Joskus oli vähän ikävä kotiin kun joutui olemaan poissa 3 kuukauttakin. Silloin oli kesäloma 3 kuukautta.

    No, toi oli lapsuutta

    Aikuisena menin töihin tehtaaseen. Silloin oltiin töissä lauantainakin. Palkan sai joka toinen viikko paperipussissa. Kotti oli yleistä eli pyydettiin ennakkoa palkasta kun rahat oli loppu. Työpaikalla oli myös tapana juoda sarviviinat eli uusi työntekijä tarjosi viinaryypyt työkavereille kun sai ensimmäisen tilin, muuten ei oltu väleissä.

    Naimisiin mentiin nuorena ja oli erikseen oikein "vanhanpiianvero", jos ei 24-vuotiaana ollut naimisissa. Lapsilisä oli kai noin 30 euron verran kuussa. Tosin se maksettiin 3 kk välein. Äitiysloma oli 6 viikkoa, joka alkoi 2 vk ennen laskettua aikaa. Myöhemmin se oli jopa 2 kk.

    50/60-luvun vaihteessa junissa oli 3. luokka, jossa oli kovat puupenkit. Junat oli aina täynnä. Välillä joutui istumaan junan eteisessä matkalaukun päällä. Maalla ei ollut paljon puhelimia. Laiteltiin sähkösanomia, että tullaan käymään. Niitä sitten posti kuljetti perille.

    Muistanpa miten katseltiin taivaalle kun sputnikin valo kiersi siellä. Muistan myös ensimmäisen näkemäni television. Se oli naapurin naapurissa. Ulkoa käytiin kurkkimassa "kun kuvat tanssi pöydällä".

    Jaa-a. Paljon tulee asioita mieleen, kun alkaa muistella. Selkäsaunat, riijustelut, pellavankasvatus, tuohiropposet (niissä paistettiin mämmiä), uudenvuoden taiat, pääsiäiskokot, seuroissa käymiset linja-auton lavalla puupenkeillä istuen ja virsiä veisaten, villahousut, huopatöppöset,
     
  6. mummiton Vierailija

    Voi kuinka ihania juttuja. Kiitos!
     
  7. itsenäisyyspäivä Vierailija

    Olisiko jollain sota-ajoilta muistoja, joita haluaisitte jakaa meidän muiden kanssa?
     
  8. evakon naapuri Vierailija


    En sodasta muista mitään, mutta sen muistan kun naapuriin oli tullut evakkoperhe. Heillä ei ollut uunia ja he kävivät meidän uunissa paistamassa karjalanpiirakoita. Saimme maistiaisia ja ai, että kun ne oli hyviä.
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti