Muita joiden 9kk ei ole ollut kertaakaan hoidossa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja outoja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

outoja

Vieras
Olemme kuulemma ihmeellisiä kun ei muksu ole ollut kertaakaan hoidossa, ainoastaan jompi kumpi vanhemmista (yleensä aina äiti tietenkin) hoitanut. Parisuhde kuuleman mukaan kärsii kun ei olla kahdestaan käyty missään sitten lisääntymisen ;)
 
Jaa no ei meidän lapset oo olleet noin pienenä kenenkään hoidossa. Esikoinen oli vissiin vajaa 3v ku oli eka kertaa hoidossa, tai 2,5v, en enää muista. Kuopus on nyt 1v9kk eikä se oo ollu vielä koskaan hoidossa kenelläkään. Ei ole ollu tarvetta. Ja mitä parisuhteeseen tulee niin mä oon vakaasti sitä mieltä että jos parisuhde kaatuu tuollaiseen asiaan niin se on alunperinkin jo ollu väärällä perustalla. Kyllä meillä ainakin on kahdenkeskistä aikaa runsaasti siitä huolimatta että lapsia ei laiteta mihinkään hoitoon, yökylään tms.
 
Jaa... Me ollaan sitten vissiin T O S I kummallisia.
Meidän poika 1v5kk ei ole ollut kertaakaan vieraan hoidossa, meidän 4-vuotias on ollut (seurakunnan kerhoa lukuunottamatta) kerran yökylässä ja pari kertaa mummon kanssa muutaman tunnin ja 7-vuotias on ollut (eskaria ja koulua lukuunottamatta) muutaman kerran yökylässä ja muutaman kerran päivällä hoidossa.
Me osataan hoitaa parisuhdettamme ihan muilla tavoilla, kuin viemällä lapset pois kotoa.
 
Ei mun mielestä ole mitään syytä jättää noin pientä kenenkään hoitoon... En ole ymmärtänyt mitä tämä mystinen "parisuhteenhoito" on, jota ei voi harrastaa kotona kun vauva nukkuu??

Meillä lapset eivät ole olleet alle 2 vuotiaana hoidossa, lukuunottamatta sitä kun olen ollut synnärillä...
 
[QUOTE="vieras";26128241]tiedät itsekin ettette ole mitenkään kummallisia, piti vaan päästä pätemään asialla. Joten sädekehän kiillotus on turhaa, lapsenne ei suinkaan ole mikään erityisasemassa oleva supervanhempien siitos.[/QUOTE]

"Tykkää" Hyvin sanottu! :)
 
Nyt tästä seuraa supermammojen väittely siitä, kenen lapsi on ollut vähiten hoidossa :) "Minun Penttini oli ensimmäistä kertaa tunnin mummin hoidossa vasta 10veee..."
 
[QUOTE="vieras";26128241]tiedät itsekin ettette ole mitenkään kummallisia, piti vaan päästä pätemään asialla. Joten sädekehän kiillotus on turhaa, lapsenne ei suinkaan ole mikään erityisasemassa oleva supervanhempien siitos.[/QUOTE]

:O
MIstä moinen reaktio? Koetko itse jotenkin olevasi huonompi kuin ap?
 
Ei ole ollut hoidossa. Alle vuoden ikäisen jättäisin hoitoon vain jos olis aika välttämätön tarve, vuoden ikäisen sitten vähän vähemmän välttämättömään tarpeeseen, ja turhuuksiin sitten isompana.

Meillä on parisuhdeaikaa iltaisin ja viikonloppuisin päiväuniaikaan, eikä suhde tästä ole kärsinyt. Aika laiskoja oltiin "käymään missään" (ravintolassa, leffassa tms.) ennen lastakin, toki joskus voi kavereiden luona istua iltaa mutta ovat pääosin perheellisiä joten usein muksu on tervetullut mukaan. Ja ravintolassa yms. voi käydä myös lapsen kanssa.
 
Mun 1v on ollut useamminkin mummolassa yökylässä. Onko siitä sitten lapselle jotain haittaa? :)

No tuskin siitä mitään hirveitä haittoja on. Mutta ei ole haittaa siitäkään vaikka lapsi ei ole vauva-aikana hoidossa missään. IHmettelen suuresti joidenkin reaktioita, miksi aihe kuohuttaa noin paljon jos joku ei olekaan antanu pilttiään hoitoon heti synnäriltä lähdettyä?
 
Voi olla, että joidenkin parisuhde ihan oikeasti kärsii siitä, ettei kahdenkeskistä aikaa kodin ulkopuolella ole. Varmasti on parempi heille, että tällainen mahdollisuus tunnustetaan sen sijaan, että hymisteltäisiin kuinka "parisuhde kyllä kestää, jos se on hyvällä pohjalla".

Itsekin kuulun näihin, jotka ovat hoitaneet vauvansa sataprosenttisesti kahdestaan miehen kanssa. Mutta kysymyksessä on ollut välttämättömyys; meillä suku nyt sattuu olemaan kaukana, ja kun menemme sukulaisia tapaamaan, haluamme olla heidän kanssaan. Kahdestaan saamme olla joka ilta kotonakin :)
 
Mun 1v on ollut useamminkin mummolassa yökylässä. Onko siitä sitten lapselle jotain haittaa? :)

Riippuu lapsesta, mummosta ja hoidossa olon syystä ja sujumisesta, mutta noin kehityspsykologian näkövinkkelista alle vuoden ikäinen ei ole valmis olemaan erossa primaarihoivaajasta hetkeä pidempään. Sekundaarihoivaajan (yleensä isä) kanssa aikansa, mutta muilla ei juurikaan. Teoriatasolla vaikuttaa kiintymyssuhteeseen. Mutta jos kaikki on kunnossa niin tuskin tuo kovin dramaattisesti käytännössä vaikuttaa, jos reissut menee hyvin (ei esim. vierasta voimakkaasti tai kärsi eroahdistuksesta).
 
Tämä nyt oli todella selvästi sädekehän kiilloitusta varten aloitettu keskustelu. Tai sitten aloittaja on jotenkin yksinkertainen, jos luulee olevansa oikeasti ainut, jonka lapsi ei ole ollut hoidossa tuossa iässä. Ja kun jotkut on ihmetelleet mitä kotona ei voi tehdä lasten kanssa, niin vastaus on, että siellä ei voi nauttia live musiikista, syödä ravintolaruokaa jne.
 
Riippuu lapsesta, mummosta ja hoidossa olon syystä ja sujumisesta, mutta noin kehityspsykologian näkövinkkelista alle vuoden ikäinen ei ole valmis olemaan erossa primaarihoivaajasta hetkeä pidempään. Sekundaarihoivaajan (yleensä isä) kanssa aikansa, mutta muilla ei juurikaan. Teoriatasolla vaikuttaa kiintymyssuhteeseen. Mutta jos kaikki on kunnossa niin tuskin tuo kovin dramaattisesti käytännössä vaikuttaa, jos reissut menee hyvin (ei esim. vierasta voimakkaasti tai kärsi eroahdistuksesta).


Ei vierasta isovanhempia ollenkaan, mitään eroahdistusta (miten se sitten ilmeneekin?) en ole huomannut. Viihtyy mummolassa mainiosti.
Sekundaarihoivaaja ei tuon elämässä juurikaan pyöri. :|
 
[QUOTE="Mina";26128380]Tämä nyt oli todella selvästi sädekehän kiilloitusta varten aloitettu keskustelu. Tai sitten aloittaja on jotenkin yksinkertainen, jos luulee olevansa oikeasti ainut, jonka lapsi ei ole ollut hoidossa tuossa iässä. Ja kun jotkut on ihmetelleet mitä kotona ei voi tehdä lasten kanssa, niin vastaus on, että siellä ei voi nauttia live musiikista, syödä ravintolaruokaa jne.[/QUOTE]

voihan nyt toki nauttia. Rossosta voi tilata annokset kotiin ja kun omaa soittotaitoa niin livemusaa saa kyllä. Meillä soi livemusa joka päivä :D
(tosikot älkää ottako liian tosissanne tätä kommenttia)
 
Ravintolassakin on hieman eri asia olla vuoden ikäisen kanssa (tai huutavan vauvan) kuin miehen kanssa kahdestaan. "Parhaita" ravintolareissuja ovat olleet ne, kun toinen meistä on syönyt kylmää ruokaa sen jälkeen, kun on ensin saanut muksun rauhoittumaan. Eihän se tietenkään aina niin mene, mutta näkisin kuitenkin, että ravintolassa syomistä kahdestaan ei voi rinnastaa ravintolareissuun lapsen kanssa.

Vaikka se lapsen kanssa(kin) on mukavaa ja erilaista ja vaihtelua arkeen, se vaan on eri asia. Eikä sen lapsen tarvitse tuntitolkulla hoidossa olla yhden illallisen takia.
 
No tuskin siitä mitään hirveitä haittoja on. Mutta ei ole haittaa siitäkään vaikka lapsi ei ole vauva-aikana hoidossa missään. IHmettelen suuresti joidenkin reaktioita, miksi aihe kuohuttaa noin paljon jos joku ei olekaan antanu pilttiään hoitoon heti synnäriltä lähdettyä?

Käsittääkseni ap lla oli joku ongelma, koska hän aloitti keskustelun. Yhtään keskustelun aloitusta en ole täälläkään nähnyt siitä, että jotakuta olisi häirinnyt jonkun toisen lapsen hoitoon jätämättömyys. Paitsi että nämä äidit silloin tällöin kaipaa kehuja ja tekee sen takia aloituksia kertoakseen miten pitkään aikaan lapset ei ole olleet hoidossa..
 
[QUOTE="Mina";26128432]Käsittääkseni ap lla oli joku ongelma, koska hän aloitti keskustelun. Yhtään keskustelun aloitusta en ole täälläkään nähnyt siitä, että jotakuta olisi häirinnyt jonkun toisen lapsen hoitoon jätämättömyys. Paitsi että nämä äidit silloin tällöin kaipaa kehuja ja tekee sen takia aloituksia kertoakseen miten pitkään aikaan lapset ei ole olleet hoidossa..[/QUOTE]

No mä en usko taas tuohon teoriaan pätkääkään.
 
Mun kumpainenkaan ei ollut tuohon ikään mennessä "hoidossa". 1-vuotiaana aloittivat molemmat päiväkodin. Vanhempi oli yökylässä mun vanhempien luona ilman isää ja äitiä varmaan ekaa kertaa 3-vuotiaana, kun haettiin pikkusiskoa sairaalasta(isä haki sitten heti aamulla), nuorempi sitten oli siskonsa kanssa yhdessä varmaan noin vähän alle kaksi vuotiaana (pakkotilanne, en luottanut kesäpäiväkotiin vaan vein sitten omille vanhemmille ja sieltä oli niin pitkä matka että käytiin itse siellä vain joka toinen yö).

Pahalta on tuntunut, kun miehen tytär ja mun veljen vaimo ovat halunneet kovin pieniä, alle 1-vuotiaita ja tissivauvojaan tuoda hoitoon moneksi tunniksi ja joskus jopa yöksi. Kyllähän mä hätätapauksessa katson, mutta vanhemman huvittelun vuoksi kyllä enää en, kun opin vihdoinkin sanomaan ei. Kyllä se olo on vauvalle niin iso kärsimys, kun eroahdistus iskee, että en mä ainakaan enää ehdoin tahdoin tämmöseen kärsimyksen tuottamiseen osallistu.
 
[QUOTE="Mina";26128432]Käsittääkseni ap lla oli joku ongelma, koska hän aloitti keskustelun. Yhtään keskustelun aloitusta en ole täälläkään nähnyt siitä, että jotakuta olisi häirinnyt jonkun toisen lapsen hoitoon jätämättömyys. Paitsi että nämä äidit silloin tällöin kaipaa kehuja ja tekee sen takia aloituksia kertoakseen miten pitkään aikaan lapset ei ole olleet hoidossa..[/QUOTE]

Kyllä se hoitoon jättämättömyys vaan voi olla joillekin ongelma. Meillä sekä isomummo että mummo tolkuttaa että "pitää alkaa totuttaa", sisarusten lapset ovat kaikki olleet hoidossa alle 1v (eikä ainakaan vielä ole vialliseksi osoittautuneet), ja kyllä minä kymmenkuisen äitinä olen joskus pohtinut että onko mussa joku vika kun en tunne mitään halua jättää lasta vielä hoitoon, kasvatanko sen jotenkin kierosti liikaa äitiin kiinni, elänkö liikaa lapsen kautta...? Tämä siksi, että ympäristö on sitä mieltä ja painostaa. Joskus kaipaa vahvistusta, ei sädekehän kiillotusta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja näinkin voi olla;26128457:
Kyllä se hoitoon jättämättömyys vaan voi olla joillekin ongelma. Meillä sekä isomummo että mummo tolkuttaa että "pitää alkaa totuttaa", sisarusten lapset ovat kaikki olleet hoidossa alle 1v (eikä ainakaan vielä ole vialliseksi osoittautuneet), ja kyllä minä kymmenkuisen äitinä olen joskus pohtinut että onko mussa joku vika kun en tunne mitään halua jättää lasta vielä hoitoon, kasvatanko sen jotenkin kierosti liikaa äitiin kiinni, elänkö liikaa lapsen kautta...? Tämä siksi, että ympäristö on sitä mieltä ja painostaa. Joskus kaipaa vahvistusta, ei sädekehän kiillotusta.

Näinkin voi tosiaan olla.
 
Ei vierasta isovanhempia ollenkaan, mitään eroahdistusta (miten se sitten ilmeneekin?) en ole huomannut. Viihtyy mummolassa mainiosti.
Sekundaarihoivaaja ei tuon elämässä juurikaan pyöri. :|

Eroahdistus ei aina näy naamasta, kun se voi ilmetä esim. niin että vauva kääntää katseensa pois hoitotilanteessa eikä ota kontaktia. Ja vierastaminen on merkki voimakkaasta kiintymys suhteesta eikä siis ole niinkään hyvä juttu että vauva ei vierasta (tietysti teillä voi olla niin että mummo on teillä sen verran usein ettei siksi vierasta, mutta näin yleisellä tasolla)...
 

Yhteistyössä