Muita, jotka EIVÄT vie mitään muistamisia jouluna??

[joulukrääsään kyllästynyt]

Mietin vain, että olenkohan jonkinlainen harvinaisuus, kun en ole koskaan vienyt mitään joulumuistamisia päikkyyn... ? Kiitän hoitajia kauniisti kuluneesta vuodesta, mutta mielestäni en ole "velvollinen" lahojmaan heitä mitenkään erityisesti ja mitään suklaata, kynttilöitä, tms. joulukrääsää en viitsi heille alkaa kanniskelemaan.

Samaa linjaa olen ajatellut jatkaa myös, kun lapset siirtyvät kouluun. Olisi mielenkiintoista kuulla, että miten hoitajat /opettajat kokevat sen, että joltain lapselta ei mitään lahjomisia tule?

 

[plörö]

Minua hävetti lapsena olla se luokan ja kerhon ainut joka ei muistanut opea/ohjaajaa
Kiva kun muut vei vuorollaan opelle sen joulumuistamisen samalla kun todistuksen sai mutta minulta tai ennemminkin vanhemmiltani ei tullut mitään
Etenkin kun meilläkin oli tapana koulussa että ne muistamiset sitten annetaan vuorollaan jotta ope tietää keneltä ne on.
Mutta jos saat lapsesi tuohon mukaan tajuamaan miksi teiltä ei mitään anneta niin kai se on ok eihän kukaan ketään pakota niitä lahjoja tuomaan
Minun äidilläni vain oli selityksenä se että ope saa palkan työstään se riittäkööt.

 

[Rytkäätys]

Meidän äitimme ei myöskään katsonut lahjomista tarpeelliseksi, enkä usko ainakaan harrastavani sitä sitten kun lapset ovat koulussa. Mutta nyt kun tyttömme on ollut tämän syksyä pienessä yksityisessä päiväkodissa ja hoitajien kanssa on tullut lätistyä kaikkea maan ja taivaan väliltä ja tyttömme on heille oikea maskotti ja hoito ollut loistavaa niin kyllä me tahdottiin pienet joulumuistot antaa kiitokseksi. Vaikkakin vielä keväällä en ymmärtänyt lainkaan kun jotkut puhuivat ostavansa lahjan lastenhoitajalle

 

[ap]

Etenkin kun meilläkin oli tapana että ne muistamiset sitten annetaan vuorollaan jotta ope tietää keneltä ne on.

No tuo on nyt jo melko törkeää. Aivan sama asia, kun julkisesti tiedottaa, että kenen lapsen vanhemmat eivät ole maksaneet ylimääräistä luokkaretkestä, yms. Itse varmaan vanhempana puuttuisin tuollaiseen välittömästi.

Meillä ei siis ole muistamiset rahasta kiinni, vaan koko tapa on mielestäni ihan vinksahtanut.

 

[mulla]

Jotenki minusta on tollasta mielistelyä tollanen vieminen. Ja moni vie vain siksi ku muutkin vie.. Joillekin siitä muodostuu taakka, se ei ole tarkoitus!!

Minä en ole lapsuudessani vienyt, äitini ajatteli samoin kun minä nyt. En ole myöskään lapsilleni koskaan laittanut täti tai ope viemisiä. Jotenki ajattelne, että jos ei omana itsenään kelpaa ja ole hyväksytty niin olkoon. En ala viemään ja lahjomaan vain siksi kun muut niin tekevät.
Nää opet ja tädit tekee työtään ja kyllä ne mallioppilaat sieltä nousee ilman niitä lahjojakin. Se hyvä käytös ei ole kiinni lahjoista!!

 

[lapinonni]

Minua hävetti lapsena olla se luokan ja kerhon ainut joka ei muistanut opea/ohjaajaa
Kiva kun muut vei vuorollaan opelle sen joulumuistamisen samalla kun todistuksen sai mutta minulta tai ennemminkin vanhemmiltani ei tullut mitään
Etenkin kun meilläkin oli tapana koulussa että ne muistamiset sitten annetaan vuorollaan jotta ope tietää keneltä ne on.
Mutta jos saat lapsesi tuohon mukaan tajuamaan miksi teiltä ei mitään anneta niin kai se on ok eihän kukaan ketään pakota niitä lahjoja tuomaan
Minun äidilläni vain oli selityksenä se että ope saa palkan työstään se riittäkööt.

Tää nyt oli törkeää opelta. Laittoikohan ihan nimet ylös keltä ei tullut. Meillä ollut todella harvoin varaa muistaa opea. Ne kerrat kun on viety, niin kyllä ne siihen pöydälle on melkein laskettu tai ope nopeasti napannut ja kiittänyt ku sillä on muuteskin kiire ollut.
Ja vastaan on tullut sellaisiakin opeja mille ei mitään muistamista haluttu edes antaa....

 

[työtön]

Minä ihmettelin sitä kun työpaikalla pomolle kerättiin rahaa lahjaan,ja luottamus miehelle ja sit viellä oman osaston pikkupomolle,,en kyllä ollut aina mukana

 

[anu]

minä ainakin haluan muistaa pojan kerhotätejä siitä syystä että ovat jopa tärkeämpiä ihmisiä lapselleni ku moni sukulainen. kiitän aidosti heitä työstään lapseni hyväksi. se on kaukana mielistelystä, mutta kukin tietenki arvostaa tavallaan.