V
vierailija
Vieras
mä moikkailin yhtä naista niin kauan että sitä alkoi hävettää moikkaamattomuus. Siinä oli yksi aikuinen nainen opetettu käytöstavoille. 
Itseäni ei moikkaaminen häiritse ja moikkaan kyllä naapureille, vaikka omakotitalossa asunkin. Kerrostalossa asuminen on muuten vaan rasittavaa.
Itse en oikein ymmärrä, miten kohtelias tervehdys voi olla joillekkin niin ylitsepääsemättömän vaikeaa. Työpaikallani on mies, joka minut tai muita työpaikan naisia nähdessään luikertelee aina pakoon. Yleensä se tuijottaa lattiaan tai luimistelee seinänviertä. Tuntuu tosi omituiselle. Itse olen tottunut siihen, että miehet kyllä tervehtii ja yleensä vaivautuu avaamaan oven tai osoittavat jotenkin huomiota. Aluksi tervehdin aina tätä luimistelijaa, kun se tuli jossain pakosti vastaan, mutta kahden vuoden jälkeen en enää jaksanut vaivautua. Ajattelin, että antaa sen olla. Jotenkin alkoi käymään sääliksi koko tyyppiä.
Itse en oikein ymmärrä, miten kohtelias tervehdys voi olla joillekkin niin ylitsepääsemättömän vaikeaa. Työpaikallani on mies, joka minut tai muita työpaikan naisia nähdessään luikertelee aina pakoon. Yleensä se tuijottaa lattiaan tai luimistelee seinänviertä. Tuntuu tosi omituiselle. Itse olen tottunut siihen, että miehet kyllä tervehtii ja yleensä vaivautuu avaamaan oven tai osoittavat jotenkin huomiota. Aluksi tervehdin aina tätä luimistelijaa, kun se tuli jossain pakosti vastaan, mutta kahden vuoden jälkeen en enää jaksanut vaivautua. Ajattelin, että antaa sen olla. Jotenkin alkoi käymään sääliksi koko tyyppiä.
Tuli mieleen mun esikoinen joka katselee AINA julkisilla paikoilla lattiaan. Se ei osaa tarpeeksi nopeasti kelata päässään että tää on tuttu, tätä pitää tervehtiä. Jonkinnäköinen kasvosokeus siis. Ja kun mieluummin viettää aikaa omissa oloissa ja yksikseen, ei halua moikata kaikkiakaan koska sit joku voi tulla vaikka jutteleman.
V
vierailija
Vieras
No kerrostalossa vasta "pakosti" pitääkin olla tekemisissä. Niiden toisten asukkaiden kanssa satutaan tekemään kaikki taloyhtiön _yhteiset_ päätökset.
V
vierailija
Vieras
No tuo on vähän eri asia. Ei julkisella paikalla tarvitsekkaan huomioida ihmisiä.
Se on täällä duunissa vähän eri asia, kun näet täällä liikkuvia ihmisiä päivittäin, niin tuntuuhan se vähän oudolle, että aikuinen ihminen luimii pitkin seiniä kun tietää aivan varmaksi, että vastaantulija on 99% todennäköisyydellä joku työtoveri, jota tarvitsee vain tervehtiä.
V
vierailija
Vieras
Töissä on toki eri kuin julkinen paikka.
Mutta en tiedä miten työkavereita tulisi verrata kerrostalon asukkaisiin jotka on joillekin ihan "ei ketään".
On aika surullista jos kaikilta vaaditaan samoja tapoja, joilla ei ole pidemmänpäälle itse pakotetulle minkäänlaista iloa. Eikö moi kuuluisi sanoa hyvässä mielessä ja silloin kun siltä tuntuu?
Sanooko ihmiset yleensäkin asioita vain tavalla joita ajattelevat toisen odottavan?
Tai kokeeko he velvollisuudekseen vain miellyttää toisia?
V
vierailija
Vieras
Talkkari päättää milloin katto on korjauksen tarpeessa ja milloin putket kaipaavat uusimista? Vai oliko toi vitsi?Pah, ei täällä
Meil on oma talkkari vaa.
No en mä jää sätkimään tunniksi, jos joku jossain ei tervehdi. Sinällään se on kuitenkin hassua, että sellainenkin yksinkertainen sana voi olla niin vaikea, ettei kertakaikkiaan pysty tervehtimään naapuriaan tai työtoveriaan.
Itse tuppaan tervehtimään kaikkia työpaikan käytävillä ja omilla hoodeilla, koska mulla ei yleensä ole hajuakaan siitä, että pitäiskö mun tunnistaa vastaantuleva henkilö vai ei.
V
vierailija
Vieras
En usko että kyse on sitä ettei kertakaikkiaan pysty.
Vaan kertakaikkiaan se ei tule luonnostaan eikä kiinnosta.
Joten ymmärrän hyvin
V
vierailija
Vieras
Ei täälä oo laitettu ku lappu oveen jos on korjauksia.
Mitään ihme "kokouksia" ei koskaan ole pidetty.
V
vierailija
Vieras
No enpä ole koskaan kuullut taloyhtiöstä jossa ei noista asioista yhdessä päätettäisi?
V
vierailija
Vieras
No jos sattuu vaikka asumaan vuokralla niin kyllähän ne päätökset tuppaa tekemään asunnon omistaja.
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Niin, sama varmaan pätee siihen jos on omakotitalossa vuokralla? Ei omakotitalovuokralainen päätä teiden hoidoista ja lumitöistä, eikä tarvitse olla naapureiden kanssa tekemisissä. Jos taas omistaa talon tai asunnon niin tietysti joutuu tekemään päätöksiä, eritoten kerrostaloasuja joutuu tällöin olla tekemisissä naapureidensa kanssa.
V
vierailija
Vieras
Mä annoin ensimmäisenä itsestäni jokaselle moikkaavalle niin nyrpeän ja tylsän kuvan että tajus nopeesti jättää rauhaan
Esitän vaan sellaista ihmistä etten muka muutenkaan ole sosiaalinen, ja täydestä menee.
Varmaan ihmettelee ja vihaa mua xD Mutta saa olla rauhassa!
Kun joku moikkaa niin vaivautunu ilme vaan naamalle tai huppu päähän ja "esittää esittävänsä ettei huomannut" Whou.
Taidat olla meidän naapuri. Mikä siinä tervehtimisessä on niin vaikeaa?
V
vierailija
Vieras
Voi voi, kun opettelisit lukemaan niin ymmärtäisit että en ole syräytynyt ja minulla on paljon tuttuja joita moikkaan
Lisäyksenä kaupan kassat anteeksit ja kiitoksit ja mitä nyt oli.
Nää on sellaisia asioita jotka lähtee itsestä. Ei mun hyvi kasvatettuna on paljon käytöstapoja eikä se että en moikkaa naapureita joita en tunne enkä haluakkaan saa minua moikkailemaan heille tee minusta yhtään sinua huonompaa
Sääli sairautesi mutta kummankohan niskoilla on hoitaa tuo tilanne? Sinuna lisäisin itsevarmuutta tai hyväksyisin sen ettei kaikki moikkaa. Katsos varmuus itsestä on sitä ettei aina tarvitse tehdä asioita vain koska jotkut muut olettavat niin, tai vaativat sitä sinulta
Musta on nolompaa kävellä nyrpeänä ohi kuin vastata toisen moikkaukseen. Kyllä se vastaus tulee väkisin hyvin kasvatetulta ihmiseltä.
Meidän naapurissakin asuu joku muija, joka huutaa miehelleen ja lapsilleen niin kovaa, että joka sana kuuluu seinän läpi ja tiedetään heidän yksityisimmätkin asiat. SE ON NOLOA! Mutta käytävässä ei silti moikata. Ihme, ettei kehtaa näyttää naamaansa niiden huutosessioiden jälkeen.