Ennekin olen tätä asiaa tänne tilittänyt... siis syyskuussa olisi paluu työpaikalle edessä. Uusi työ, no oikeastaan pitkälti samantyylistä kuin vanhakin, mutta uudella osastolla ja uusien asioiden parissa.
Välillä on positiivinen asenne ja tuntuu, että ihan kiva saada itselleen taas jotakin "omaa" touhua - kotona olo kun on meikäläisen laiskistanut ihan täysin niin henkisesti kuin fyysisesti (älkää ymmärtäkö väärin, olen kyllä nauttinut täysillä pojan kanssa kotona olosta, mutta en vaan ole 1,5 vuoteen saanut itsestäni irti kerta kaikkiaan mitään harrastuksiin tms. liittyen).
Mutta vähän väliä on morkkista pojan (1v 9 kk) päiväkotiin menosta...että miten se tulee sujumaan ja ehdimmekö enää ollenkaan viettää aikaa yhdessä. Tunteeko poika, että hylkään hänet? Tälläkin hetkellä kun on tosi äitiriippuvainen, kukaan muu ei saa tehdä mitään hänen kanssaan kuin "äittä".
Onko kukaan muu palaamassa työelämään, kun lapsi alle 2v? Tai kokemuksia?
Välillä on positiivinen asenne ja tuntuu, että ihan kiva saada itselleen taas jotakin "omaa" touhua - kotona olo kun on meikäläisen laiskistanut ihan täysin niin henkisesti kuin fyysisesti (älkää ymmärtäkö väärin, olen kyllä nauttinut täysillä pojan kanssa kotona olosta, mutta en vaan ole 1,5 vuoteen saanut itsestäni irti kerta kaikkiaan mitään harrastuksiin tms. liittyen).
Mutta vähän väliä on morkkista pojan (1v 9 kk) päiväkotiin menosta...että miten se tulee sujumaan ja ehdimmekö enää ollenkaan viettää aikaa yhdessä. Tunteeko poika, että hylkään hänet? Tälläkin hetkellä kun on tosi äitiriippuvainen, kukaan muu ei saa tehdä mitään hänen kanssaan kuin "äittä".
Onko kukaan muu palaamassa työelämään, kun lapsi alle 2v? Tai kokemuksia?