Muita tosi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsyneitä?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

väsyneitä?

Vieras
ZzzzZZZzzzZZZ, väsyttääääää! Melkein samanlainen ketju oli tuolla tuo ""aamuisin puhki"", mutta en halunnut näin ""negatiivista"" kirjoittaa sinne, ettei mene alkuper. kirjoittajalta viimeisinkin toivo...

Onko kohtalotovereita? Poikani on yli 9kk ja nukkuu huonosti. Heräilee yöstä riippuen 2-10 kertaa yössä. (2-3 heräämisen yöt ovat niitä harvinaisempia hyviä öitä.) Tätä on jatkunut n. kolme kuukautta. (Sitä ennenhän heräiltiinkin vähintäänkin syömään pari kertaa yössä.)

Viime yö oli taas yhtä heräämisrumbaa. Laskeskelin aamuyöllä, kun enää unta saanut, että jos otetaan mukaan raskauden loppuajan huonot nukkumiset, niin en ole nukkunut ainakaan 10 kuukauteen kokonaista yötä. 5 tuntia putkeen on ennätyspitkät unet ja ne olen saanut nukkua ehkä alle 10 kertaa tänä aikana. keskivertoyönä pisin unipätkäni on 3 tuntia, sitten jo poika herääkin...

Alan olla jokseenkin varma, että tässäpä tämä meidän lapsiluku onkin, yksi riittää. Ei tätä jaksa montaa vuotta.

Että löytyykös muita, joilla unet on olleet näin vähissä NÄIN KAUAN?

Nimim. ""Hulluuden partaalla""
 
Meillä takana vasta 7,5 kk, mutta todellakin olen hulluuden partaalla useana päivänä viikosta. Nyt teimme niin radikaalin vedon, että lopetimme tutin käytön kokonaan, koska yöt ovat olleet yhtä tutin nostelua. Usko tai älä, mutta viime yönä en käynyt pojan huoneessa kertaakaan (20.00 - 5.15) ! Tämä oli kolmas tutiton vuorokausi. Kuulin kyllä, että oli hereillä yhden ja neljän aikoihin, mutta nukahti omin avuin! Ennen huuteli/itki heti ja siis vaati jonkun nostamaan tutin suuhun.
 
Meillä pidettiin unikouluakin tuossa 7kk:n tienoilla. Se auttoi... kahdeksi viikoksi. Sitten alkoi taas tämä rumba. Olen vähentänyt tutin minimiin, eli saa tutin vain nukahtamiseen, ei enää muuten yöllä. Oke,okei, joskus tulee kyllä epätoivoisena tyrkättyä tutti suuhun yölläkin, myönnetään...
 
Täytyy pysyä johdonmukaisena, mutta sen varmaan tiedätkin. Itse olisin ollut varmaan valmis vaikka antamaan maitoa öisi, jos vaan olisi sitten nukkunut, mutta kun poika lopetti yösyönnin 5 kk ikäisenä ja sen jälkeen suuttui vaan, kun yöllä yritti maitoa tarjota. Eli meillä nukuttu sen jälkeen muuten vaan huonosti. Tuttia en enää tarjoa. Jospa siinä oli ongelman ydin; yösyönnin tilalle tuli tutti.
 
On tietysti kiinteillä jo, ikäähän on jo n. 9,5kk. Syö jo kaikkea, säännölliset ruoka-ajat ja 5 ateriaa päivässä.

Ilmeisesti pitää se tutti ottaa kokonaan pois käytöstä. Tiesinhän minä sen...
Lähinnä halusin vain kuulla, että onko meillä maailman ainoa lapsi, joka ei nuku vielä tässäkään iässä kunnon yöunia... Ja että ottaako kukaan muu kuin minä tätä valvomista näin ras-kaas-ti...
 
Täällä ihan samat fiilikset!
Lapsemme odotettu ja rakas, mutta toista en voi kuvitella hankkivani varmaan koskaan...olen niin puhki AINA!

Meidän kultamuru, poikamme onvähän yli 1 v ja ei nuku vieläkään öitänsä, päivisin nukkuu maksimissaan 1 h ja sit toiset unet on 30 minsaa. Ekan ""koko"" yön nukkuui 11,5 kk iässä, nyt ei ole nukkunut kokonaista yötä taas kahteen viikkoon, viime yönäkin itki ja huusi kolmesti, uniaika on klo 21-7.

Täytyy sanoa että olen kävelevä zombi. En ole minäkään kokonaista yötä nukkunut ainakaan puoleenntoista vuoteen, kun tosiaaan raskauden loppuaika juoksetti vessassa öisin...

Olen hengessä mukana, voimia!
 
Toivottavasti sait toivoa, kun kirjoitin, että meillä ehkä saattoi auttaa täystutittomuus...mutta joo, olen kyllä ottanut TODELLA raskaasti tämän jatkuvan yövalvomisen. Koko elämä on ihan jäissä ja odottelen vaan sitä päivää, kun voi alkaa elämään. Tuntuu, että käytännössä ei vuorokaudessa edes ole enää yötä, on vain 24 h päivä joka jatkuu ja jatkuu...kuukaudesta toiseen. Yöuni = 10 x peräkkäistä päiväunta. Jotenkin tämä jatkuva pätkäuni on latistanut koko lapsensaannin ilon ja kauneuden ja muuttunut joksikin unelman irvikuvaksi. Olen pettynyt ja tietenkin poden syyllisyyttä pettymyksen tunteistani. En edes tunnista peilistä itseäni: laihtunut ja riutunut olemus, ikuiset silmäpussit. Hyvästi ennen niin huoliteltu ja tyttömäinen olemus!
 
Siis niin samantapaisia ajatuksia kuin minullakin, MFF!
Huono omatunto omista ajatuksista ja siitä, että elää sitku- elämää. Sitku poika nukkuu yönsä, sitku poika on isompi, sitku en ole enää niin väsynyt...
Ja tämä laihuus! Minun teoriani on se, että koska en enää saa nukkua ollenkaan pitkiä yöunia, niin aineenvaihduntakaan ei lepää koskaan, ja siitä syystä olen laihtunut näin paljon. Olen ihan tikku, tummat silmänaluset ja hymy kadoksissa. Meikkaan kyllä ja laitan hiukset, koska en halua näyttää ihan zombielta.

Pettynyt olen itseeni. Olisin halunnut toisenkin lapsen, mutta näillä kokemuksilla --- ei kiitos. Ja taas soimaa omatunto, olenko ihan luuseri.
 
Apuja en osaa antaa, mutta meillä on yöt samanlaisia. Tyttö on kohta 11 kuukautta, ja yöt on ollu rikkonaiempia 8kk lähtien. Heräillään vieläkin vähintään se 3 kertaa yössä, yleensä useammin. Meillä vissiin tehdään hampaita, ja nyt taas tissitellään yölläkin enemmän kuin esim. kuukausi sitten.

Välillä tuntuu ettei Millään jaksaisi nousta (meillä kun se olen lähes poikkeuksetta minä joka nousee lapsen kanssa). Mutta ajattelen että kyllä tän on pakko tästä mennä joskus vielä parempaan suuntaan.

Jaksamisia sulle.
 
Tähän ketjuun on minunkin pakko kirjoittaa, nimittäin tänään juuri tuntuu siltä, että uuvuttaa...

Meillä poika 10,5kk ja oikea unelmatapaus muuten, MUTTA... Tuo kokonaisten öiden nukkuminen ei ole vahva laji:-D

Tissitellään öisin pari kertaa ja nyt on jonkin aikaa ollut tapana herätä aamuviideltä. Tänäänkin jo puoli viideltä. Ei tässä muuten mitään, mutta olen nyt pari kuukautta ollut töissä. Ensi viikon jälkeen onneksi alkaa piiiiiitkä kesäloma ja sen jälkeen vielä muita vapaita, huoh. Väsyttää ja h******sti. Minun hommissa vielä tämä toukokuu on se pahin :-/

Pienimuotoisia unikouluja pidettiin tuossa ennen töihin menoa, mutta tissillä roikkuminen paheni kun lähdin töihin. Enkä todellakaan sitten ole jaksanut kouluttaa. Kesää odotellessa...

Tämä pieni on meidän kolmas. Ei ole tullut kammoa ;-) Vielä kun jaksais touhuilla, että sen neljännen saisi aluilleen... Kummasti sitä seisoo vaikka päällään pari vuotta. En ole myöskään yli vuoteen nukkunut 5 tuntia pidempää pätkää. Itselläkin ikää sentään ""jo"" kohta 35v.

Mutta hetkittäin tulee kyllä sellaisia oloja, että en jaksa:-) Tsemppiä vaan kaikille väsyneille äideille!!!

Tehotyttö
 
Mulla oli. Siis unet vähissä vähintäänkin yhtä kauan...

Mun nuorin lapsi aloitti tiheämmät yöheräilyt n. 4,5kk iässä. Isommat lapset (3kpl) pitivät huolen etten nukkunut myöskään päivällä.

Tyttö alkoi nukkua kunnolla yöt 11,5kk iässä. Olo oli pitkään kuin zombiella. ainoa millä keinoin jaksoin, oli muutama ""kooma-yö"" välillä kun mies hoiti lasta. eli kun väsy alkoi mennä aivan totaalisen yli, mies hoiti 2-3 yötä peräkkäin vauvaa ja minä nukuin kokonaan muualla kuin makuuhuoneessamme.

Me kokeilimme lähes kaikki keinot. Ainoastaan tapa, jossa lapsi jätetään yksin huoneeseen huutamaan eikä mennä hätiin vaikka olisi itkenyt jo kaksi tuntia, jäi testaamatta. siihen minulla ei ole sydäntä. Mikään ei auttanut. Sitten yks kaks yllättäen lapsi lakkasi herättämästä yöllä. osui hyvin samaan vaiheeseen kuin pullo jäi kokonaan pois käytöstä. en tiedä liittyikö siihen jotenkin. tuskin ainakaan täysin. ehkä vauvasta tuli iso tyttö ""yhdessä yössä"".

niin hyvin tuo aika on vielä tuoreessa muistissa, että voin hyvin kuvitella miltä sinusta tuntuu. olen sanonutkin, että jos kuopus olisi ollut ensimmäisemme - ei minulla/meillä olisi yhtä lasta enempää.

Voimahalaus ja paljon jaksamista sinulle! Kyllä sinäkin vielä unesi saat - ennemmin tai myöhemmin. vaikkei se nyt siltä tunnu. Yritä pitää huolta itsestäsi ja parisuhteestasi!!

nimim. Been there - done that...
 
En käytä nyt omaa nimimerkkiäni mutta.. Meillä oli tutiton vauva. Tuossa iässä yöheräilyt paheni siihen, että heräiltiin jopa 15-20 kertaa. Etenkin hampaita tehdessä. Aina ei viitsinyt antaa särkylääkettäkään, kun vatsa menee vauvalle aivan sekaisin.

Lopulta laitoin vesipullon vauvalle sänkyyn tutiksi. Laitoin pienireikäisen vastasyntyneitten tuttiosan pulloon, se ei valuta. Vauva juo havahtuessaan siitä höpyt ja nukahtaa itsekseen.

Toki ehkä jossain vaiheessa joutuu vierottamaan ""vesipullo tutista"" ja yöjuomisista. Mutta voi olla, että vierottaa itse itsensä. Selvä se on, että vauva tarvitsee jotain lohtua, kun hampaita kivistää ja kutiaa.

En jaksanut enää sitä rumbaa. Sen jälkeen nukumme kaikki hyvin. Nykyisellään ei pulloa enää tarvita edes joka yö. Mikä on hyvä juttu. Meillä toimi tuo. En olisi enää muuten jaksanut, edes päivisin!
 
On kohtalotovereita :/

Poika kohta 10kk, ja yöllä herätään 4-20 kertaa. Ei syö tuttia. Ja tälläistä on ollut syntymästä asti. Poika on KERRAN nukkunut 5 tuntia putkeen 1kk vanhana, mutta yleensä ehdoton maksimi on 3 tuntia (todella harvoin). Päiväunet ovat 2-3 kertaa 30minuuttia joten ei niilläkään juhlita. Minäkin odotan kun kuuta nousevaa sitä ""kokonaista yötä"".
Yleensä kyllä jaksan ihan hyvin, mutta kyllä välillä on päiviä jolloin mielessään kyselee mihin vauvan saisi palauttaa. Ja sitten perään jo itkee, että kuin sitä noin voi ajatella jne jne.
Meillä poitsu ei myöskään suostu nukahtamaan ilman minua, joten sekin vähän lisä hankaloittaa. Vielä en kuitenkaan ole katsonut tarvetta unikouluun, koska oletan pojan heräilevän vatsavaivoihin, ja siinähän ei paljon unikoulut auta.
Zemppiä vaan, kaipa nuo sitten viimeistään teini-iässä nukkuvat (tosi lohduttavaa)...
 
Meillä esikoinen on huono nukkuja, juu menin sit vielä tekemään toisenkin... ;)
Esikoinen lopetti yösyönnit 4kk iässä, sillon nukkui n.viikon yöt heräämättä. Sen jälkeen alkoi jokaöinen rumba, heräsi n.2-4 kertaa yössä, ei nälkä, tuttia ei enää syönyt. Seisoi vain pinniksessä ja kiljui, jatkoi heti uniaan kun laittoi takas maate. Sitten ei enää rauhoittunut omaan sänkyyn, tässä vaiheessa olin jo palannut töihin ja menin siitä mistä aita matalin eli lapsi viereen nukkumaan. Vasta kun jäin taas äippälomalle, ikäeroa 2v7kk, vierotin takas omaan sänkyyn. Edelleen herää melkein jokayö, ikää 3v2kk, joko huutaa äitiä tai sit tulee meidän väliin nukkumaan. Olen jo niin tottunut, ehkä ne joskus nukkuu....
Voimia kaikille väsyneille, tiedän mitä se unen puute pahimmillaan on!!
 
Ihmetellen lueskelin ketjua, kun ei ollut mitään puhetta miten ISÄT osallistuu näihin yörumbiin. Hulluksihan sitä tulee, jos katkonaisia öitä joutuu kestämään kuukausitolkulla.

Meillä oli tapana nukkua vauvan kanssa vuoroöin, silloin kun yöt oli huonoja. Toinen sai nukkua eri huoneessa korvatulpat päässä. En ikinä olisi yksin jaksanut. Silloin kun vauva vielä söi öisin, isä antoi pullosta. Myöhemmin heräilyt oli sitten niitä tutin nostoja.
 
Meil kans herättiin tosi usein loppuvaiheessa varsinkin. Saatoin herätä 8krt 10h ajalla, joten unet ei olleet edes kolmea tuntia pitkiä.. Olin kanssa tosi väsynyt, mutta jotenkin sitä vain jaksoi päivän kerrallaan. Mulla kaksoset jotka heräs tosi usein syömään yöllä. No, vuoden jälkeen pidettiin unikoulu ja se auttoi. Enää ei herätä kun ehkä 2-3krt yössä jos on joku vaiva esim hampaat pukeavat tai nuhaa tms. muuten nukkuvat koko yön putkeen.. Eli pitäkää unikoulu uudestaan.. suosittelen!

kaksosäippä
 
Juu, kyllä lapsen isä valvoi vauvan kanssa silloin isyysloman aikana, mutta olisi kyllä kohtuutonta vaatia nyt hoitamaan vauvaa öisin, kun iskähän se kuitenkin herää aamulla aikaisin töihin =)

Ja sitten on se miehen heräämis-ongelmakin:
Joskus ollaan mm. viikonloppuna kokeiltu yöhoitovuoron vaihtoa miehelle, mutta mitä siitä tulee, kun miehellä on niin penteleen hyvät unenlahjat, ettei herää itkuun ennen minua. Eli vaikka nukuin toisessa huoneessa, niin heräsin itkuun ennen miestä, joka nukkui pojan kanssa samassa huoneessa...

Älkäämme syyllistäkö miehiä kaikesta =)
Vaikka hmmm... Jaa-a, ei kai tuota pirpanaa olisi yksin tullut tehtyä...
 
Meillä on ihan sama juttu, että vaikka antaisin tutinnostovuoron miehelleni, niin minä ehdin hätiin niiiiin paljon nopeammin, että siinä vaiheessa kun vauva huutaa jo naama punaisena, niin mies vasta heräilee. Sitten tyynnyttelyyn meneekin jo niin paljon pidempi aika, että teen sen mielummin itse.

Meillä on 8kk vauva, joka myös heräilee 2-8 kertaa yössä. Tutti on käytössä, enkä vielä uskalla siitä luopuakaan. Yösyöttöjä ei enää ole.
 
Ehkä olisi tarkoituksen mukaisempaa purnata, että ME olemme puhki, ei vain MINÄ. Meillä siis sekä isä että minä pyöritämme tätä yöhelvettiä. Sen verran pieni on asuntokin, että vaikka kuinka toisessa huoneessa nukkuu, niin väkisinkin herää. Kuolemanväsyneenä pystyn nukkumaan korvatulpissa, mutta puolen yön jälkeen särkee korvia liikaa. Kaikkea on kokeiltu...
 
Meilläkin mies on huomattavasti hitaampi, joten pienemmällä tyynnyttelyllä selvitään jos minä riennän rauhoittelemaan. Mies myös tekee paljon yötöitä (muutenkin vuorotöissä) niin tuo muutenkin ihan käytännön pakosta jää mulle. Joskus harvoin mies sitten nousee aamulla lapsen kanssa, jos sitä erikseen pyydän.
 
Ihmettelen, kuinka monet äidit ottavat tämän yöheräilyn omalle kontolleen. Se on totta, että isät heräävät aamulla töihin, mutta silti. Heräily kävi ainakin omalla kohdallani niin raskaaksi, että oli itsestään selvää, että myös isä hoitaa yövuoroja. Työpäivähän se on äidilläkin kotona.

Nykyisin tyttö nukkuu yönsä pääsääntöisesti hyvin. Viikonloppuna toinen meistä herää lauantaina ja toinen sunnuntaina tytön kanssa, niin toinen saa nukkua pitkään.
 
Meillä neiti nyt 1v2kk ja nukkuu läpi yön.Mutta neidin ollessa 10 kuukautta heräili myös kymmeniä kertoja yössä n kuukauden verran.Kerran sitten laskeskelin lapsukaisen unen määrää ja sain aikas monta tuntia/vuorokaudessa.Päiväunetkin nukkui sillon vielä kahdet päikkärit päivässä(n2-3tuntia)Jätettiin sitten ne toiset päikkärit pois,niin johan alkoi neiti yönsä nukkumaan:)Elikkäs meillä yksinkertaisesti tyty ""nukkui liikaa""Niin loppui yöllä uni kesken.
 
Meillä esikoinen alkoi nukkua täydet yöunet unikoulun jälkeen 1v.10kk iässä,kuopus n.1-v.iässä.Yhtäaikaa herättivät mua 7 kk ajan.Olihan se rankkaa.välillä annoin miehen hoitaa yöt ku en jaksanu.Unikoulu kyllä kannatti.Sen jälkeen oon saanu nukkua.Eli ei enää yösyöntiä öisin.
 
Lueskeltuani tätä ketjua, oikein kukaan ei ennen edellistä maininnut unikoulua. Aika monella on jo isot lapset, joiden ei periaatteessa enää tarvitse herätä yöllä. Erikseen on tietysti se, jos on kipeä. Meillä oli rumbaa 10 kk:n asti, kunnes pidettiin unikoulu. Kesti 3 yötä ja sen jälkeen ei ole ollut mitään yöheräilyjä. Unikoulua voi pitää monella eri tavalla ja niistä on neuvoja netissä. Itse totesimme Gordonin unikoulun parhaaksi ja pehmeimmäksi. Silmään tosiaan pisti se, että kun vauva älähtää yöllä, niin heti riennetään apuun. Vauva on siis tottunut saamaan palvelua. Nyt vaan teette siitä lopun. Se ei ole sen kamalampaa, kummempaa eikä vaikeampaa (no, äidille tietysti aluksi on - mutta selvästi kaikki haluavat kuitenkin nukkua ja siihen tähdätään!). Ei palvelua yöllä, siihen loppuu yöheräilyt.
 

Yhteistyössä