Mukula herää yöllä huutamaan ihan täysillä

[sairasta]

ei niinku enää jaksa...eikä huvita! Jo toinen yö putkeen. Ja varmaan sen 15 ollu näitä puolentoista kuukauden sisään.. Illallakin nukkumaan mennes,huusi niin kauan suoraa huutoo kun nostettiin sängystään. Valvo 24 asti ja nyt täällä sit jo valvotaan. Ei tunnu olevan mitää hätää nyt,tyytyväisenä touhuaa. Mikähän saatana tässä nyt mättää..Eikä ole mitään korvatulehduksia,ei oo ollu koskaan edes flunssaa,kohta 1v. Varmaan sit voidaan laittaa vaikka hampaiden piikkiin,eihän vauvat tahallaan huuda..Plaaplaa..
Kyllä unikoulu toimi reilu kuukaus sitten ja yöimetys jäi ( eli tissi suussa koko yön,mä toimin tuttina,ei ole syöny koskaan oikeeta tuttia tai tuttipullosta..) ja siirtyi omaan sänkyynsä,meidän sängyn viereen (kun ollaan köyhiä ja asutaan pikku kaksiossa kolmestaan..). Välillä nukkuu usean yön ihan aamuun asti heräämättä,mutta ainaki kerran viikkoon herää tälleen joskus yöllä ja sit valvotaanki koko kööri parikin tuntia.
Hajottaa ihan perkeleesti! Ihan koomassa pitää nousta johonki helvetilliseen karjuntaan,joka loppuu vasta kun nostetaan sängystä. Sit pitää jotain leluja tutkia pari tuntia..ketä kiinnostaa? On niin helvetin kuumakin päivällä,sen +30 sisällä ja koko pvän aurinko porottaa sisään,ei voi nukkuu päivälläkään kukaan meistä..Mummot ja ukit on päivät töissä,kavereita ei oo ja lapsen kummitkin kaukana..


Tekeeköhän joku palsta-mamma ls-ilmotuksen tän tekstin pohjalta....kamala paha äiti purkaa mietteitään nettiin.Lapsi leikkii isin valvovan silmän alla leluillaan..? :kieh:


Jep,ottaa päähän,miks en avautus teille kaikille täällä tällä asenteella? Eikä käytetty ehkäisyä,sitähän te kohta sanotte..


Kiitos ja anteeks!

 

["vieras"]

noita vaiheita tulee ton ikäsillä ja ne yleensä loppuu yhtä nopeasti ku alkaakin. Koittakaaa vuorotella valvomisten ja nukkumisten kanssa niin jaksatte pidempää.

Rankkaahan se on, mutta ei sitä ikuisuuksia kestä.

 

[sairasta]

on tätä jo kestänyki ihan riittäävän pitkään..:headwall: Mies pelkää,että lapsi on nyt oppinu että yöllä saa mitä haluaa kun huutaa..eli aina kun havahtuu,alkaa huuto ja huutaa "tahallaan" niin pitkään että nostetaan sängystään..Oppiiko? Kun on hyvä yö,vauva saattaa havahtua mutta jatkaa itse uniaan kun huomaa että muutki nukkuu..mut sit on näitä kamaluuksia,ihan järkyttävää. Eniten ahistaa se että miten ton lapsen saa nukkumaan takas,huutoa ei jaksa kuunnella. Säälittää naapuritkin,jotka kyllä osoittavat ketutuksensa pattereita kolistelemalla..:headwall: Hohhoijaa..

 

[Bubblemachine]

Tee niistä naapureista ilmotus jos yöllä kolistelevat pattereita Oisko tuo sitä jotain kauhukohtausta tuo huuto? Itse e siitä mitään tiedä mutta varmasti löytyy muita jotka osaa kertoo...

 

[HopeaToffee]

Yölliset kauhukohtaukset menee kyllä ohi iän myötä. Meille neuvottiin lapsen rauhoittamisesta, että ei valoja ei turhaa puhetta. Sanotaan, että nyt on yö, mennään nukkumaan. Lasta rauhoitellaan silittämällä. Jos huuto jatkuu, syliin ja silitellään ja takasin sänkyyn, jonne nukahtaa. Toistetaan niin kauan kunnes nukahtaa.
Kyllä meillekin pari kertosta alempana asuva naapuri kommentoi huudon kuuluvan heille, mutta minkäs teet.
Lapsilla on näitä vaiheita, niitä tulee ja menee. Tsemppiä!

 

["Vieras"]

Otat Sen kainaloon ja jatkat uniasi? Nukkuuko lapsi päikkäreitä?

 

[3v pojan äiti]

Meillä oli samoja vaiheita, ja erittäin raskaita ovat etenkin jos jatkuu pidempään. Me teimme niin kuin parhaaksi nähtiin, eli: käytiin 2-3 kertaa aina huudon alkaessa huoneessa, varmistettiin että kaikki varmasti ok (huone ei ole liian kylmä / kuuma, lapsi on terve -ei tunnu kuumalta, ei yski tms., ei ole nälkä jne). Kun oltiin 100% varmoja näistä niin huudon alkaessa uudestaan, annettiin hänen huutaa, silläkin huonolla omallatunnolla joka siinä yön pimeinä tunteina valtasi.. mutta tämä auttoi lopulta. Meillä ainakin lapsi oppi nopeasti ettei yöllä huudeta ja samoin oli myös oppinut että huutamalla saa äidin tai isin huoneeseensa. Sanottiin toki viimeisella käyntikerralla että nyt nukutaan, aamulla nähdään.

Minulla oli ehkä enemmän haasteita sen kanssa että jättäisin menemättä, mutta hyvä tuki ja turva oli miehelläni joka sanoi että lapsella on kaikki hyvin, se pärjää kyllä. Ja koska tiesin itse sen olevan juuri näin, purin hammasta ja pari kyyneltäkin taisin tihruttaa pahimpana hetkenä.

Aina toki on hyvä selvittää myös neuvolakäynnin/lääkärikäynnin yhteydessä ettei ole mitään vatsaväänteitä mutta ikäluokka kyllä sitä että hampaat kiusaavat. Meidän pojalle tuli ensimmäinen hammas vasta 1v 2kk ja siinä iässä kun alkoi hampaita tekemään niin niitä sitten puski pari kerrallaan ja varmasti tuntui!

Tsemppiä ja jaksamista! Onneksi nämä vaiheet eivät ole koskaan lopullisia vaan ne menevät ohitse.

 

[Moraalinvartija]

Noita yöllisiä ties mitä vaiheita aina tulee ja menee.
Minä olen tehnyt niin, että varmistettuani ettei mitään konkreettista hätää ole, olen pitänyt lasta pinnojen välistä kädestä kiinni ja antanut huutaa. Tai vaan pitänyt kättä siellä sängyssä, että olen lähellä. On meillekin joskus naapurit koputelleet pattereita mutta minkäs teet. Koputa takaisin

 

[3v pojan äiti]

Meillä oli samoja vaiheita, ja erittäin raskaita ovat etenkin jos jatkuu pidempään. Me teimme niin kuin parhaaksi nähtiin, eli: käytiin 2-3 kertaa aina huudon alkaessa huoneessa, varmistettiin että kaikki varmasti ok (huone ei ole liian kylmä / kuuma, lapsi on terve -ei tunnu kuumalta, ei yski tms., ei ole nälkä jne). Kun oltiin 100% varmoja näistä niin huudon alkaessa uudestaan, annettiin hänen huutaa, silläkin huonolla omallatunnolla joka siinä yön pimeinä tunteina valtasi.. mutta tämä auttoi lopulta. Meillä ainakin lapsi oppi nopeasti ettei yöllä huudeta ja samoin oli myös oppinut että huutamalla saa äidin tai isin huoneeseensa. Sanottiin toki viimeisella käyntikerralla että nyt nukutaan, aamulla nähdään.

Minulla oli ehkä enemmän haasteita sen kanssa että jättäisin menemättä, mutta hyvä tuki ja turva oli miehelläni joka sanoi että lapsella on kaikki hyvin, se pärjää kyllä. Ja koska tiesin itse sen olevan juuri näin, purin hammasta ja pari kyyneltäkin taisin tihruttaa pahimpana hetkenä.

Aina toki on hyvä selvittää myös neuvolakäynnin/lääkärikäynnin yhteydessä ettei ole mitään vatsaväänteitä mutta ikäluokka kyllä sitä että hampaat kiusaavat. Meidän pojalle tuli ensimmäinen hammas vasta 1v 2kk ja siinä iässä kun alkoi hampaita tekemään niin niitä sitten puski pari kerrallaan ja varmasti tuntui!

Tsemppiä ja jaksamista! Onneksi nämä vaiheet eivät ole koskaan lopullisia vaan ne menevät ohitse.

Tähän vielä lisään näistä kauhukohtauksista: eli meillä kauhukohtaukset olivat pahimmillaan sitä että poika huusi suoraa kurkkua / itkee raastavaa itkua ja mennessämme huoneeseen hän on kuin unessa. Eli tuntuu siltä kuin ei olisi huutaessaan ollut edes hereillä ja etenkin siinä vaiheessa jos meni nostamaan hänet heti sängystä hän tärisi ja oli jo hiestä märkä kun oli kovin itkenyt. Näinä hetkinä toki jän sängyn vierelle silittelemään ja olin vierellä - vuoroteltiin vaihtelevasti yön aikana miehen kanssa. Joinakin öinä olin 5-6 kertaa huoneessa, pisimmillään noin 20 minuuttia. Välillä havahtui siihen kun olin lähdössä pois tai lopetin silittämisen niin sitten alkoi uusi huuto. Tätä kesti varmaan noin kaksi - kolme viikkoa, ei kuitenkaan ihan jokaisena yönä noin voimakkaasti. Meillä oli näinä hetkinä ollut muutto ja uuteen päiväkotiin meno (ikä oli 1,5v) joten oletimme sen olevan tämän takana...

 

[sairasta]

ketjun aloittaja tässä,huomenta vaan! Meillä täällä valvotaan taas Mitähän elämää tämä tämmönen on? Päiväunetkin oli tasan 2x30min. Toissapäivään asti nukuttiin kuitenkin eka 1-2h ja sit vielä 30min.-45min. ja yö läpeensä. Mikä jumalauta nyt on muka niin paljon muuttunu? Herrajumala,mitä p*skaa tämä voi olla..
Mummot ja ukitkin vaan lässyttää,kukaan ei tee elettäkään ottaakseen hoitaakseen lasta yhden yön..Enkä mä tiiä hyödyttääkö se loppupeleis mitään.. Pitääkö tässä neuvolasta hommata joku tantta kattomaan mikä saa tytön käyttäytymään näin..Kuumakin on,mutta en usko että niin kuuma kuitenkaan että pitää 3yötä valvoo..:headwall: Eikä tuo tyttö kipeä ainakaan ole kun huuto loppuu saman tien kun sängystä nostetaan. Hymistelee ja leikkkii lattialla. Tottuuko tuo ipana nyt että joka prkl yö on ok että herätään leikkimään?! :O
Kyllä tämä mamma ainakaan pakkaa siinä kohtaa kamat ja painelee sinne missä pippuri kasvaa,joku järki sentään! Onneks ei kuitenkaan tarvi töihin kenenkään nousta tämän shown jälkeen..


En tiiä mitä perkelettä tässä enää tekee :headwall:

 

[Baba rauha]

Hei äiti-ihminen, koita rauhoittaa itsesi. Teille kaikille tulee tuosta raivoamisesta vain pahempi olo, tiedän sen koska olen itse samanlainen kiivailija. Luota siihen, että tämä on vain vaihe, lyhyt vaihe elämässä. Lapsessa eikä sinussa ole mitään vikaa, pikkuset nyt on tuollaisia. Omani ovat valvottaneet valtavasti, nuorimmainen viisvee vieläkin herättelee öisin. Tsemppiä!

 

["Vieras"]

Yksivuotiaan lapsen uni

Yksivuotias lapsi tarvitsee unta n. 12–13 tuntia vuorokaudessa. Unen tarve on kuitenkin yksilöllistä. On illanvirkkulapsia ja aamuntorkkulapsia, myös nukahtamistavat voivat olla hyvin erilaisia. Osa yksivuotiaista lapsista nukkuu kahdet päiväunet, toisille riittävät yhdet unet.

Yksivuotias lapsi on kuin tutkimusmatkailija, joka innostuu uusista asioista ja havainnoi ympäristöään tarkasti. Päivittäinen touhu yleensä takaa sen, että lapsi nukahtaa hyvin illalla. Joskus asia on päinvastoin: lapsi voi olla niin innoissaan uusista taidoistaan, ettei hän malta nukkua.

15–24 kuukauden ikäisellä lapsella on kehityksessä yleensä takertumisvaihe, jolloin äidistä ja isästä erossa oleminen on vaikeaa. Tämä voi hankaloittaa myös nukkumaanmenoa. Yksivuotiaan lapsen univaikeudet voivat liittyä myös hampaiden puhkeamiseen. Unipulmat voivat olla myös reagointia muutoksiin, päiväkodin aloittamiseen tai isän tai äidin töihin menoon.

Lapsen unirytmiin ja sen kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät. Jokaisella lapsella on omanlaisensa temperamentti ja synnynnäiset ominaisuudet, jotka antavat pohjaa unirytmille.

Säännöllinen päivärytmi myös viikonloppuisin

Säännöllinen päivärytmi, jossa vuorottelevat ruokailu, leikki ja seurustelu, ulkoilu ja päiväunet auttavat lasta hahmottamaan päivää. Samankaltaiset, aina samassa järjestyksessä toistuvat iltapuuhat ennakoivat nukkumaanmenoa ja tuovat lapselle turvallisuuden tunnetta.

Myös viikonloppuna pitäisi noudattaa arkipäivien säännöllistä rytmiä. Lapselle jo kahden tunnin heitto nukkumaanmenossa tai heräämisessä on suuri ja voi aiheuttaa univaikeuksia.



Vinkkejä uniongelmiin

Tutut iltarituaalit helpottavat nukahtamista. Iltapala, hampaiden pesu, yhteinen satuhetki ja muut illasta toiseen toistuvat iltatoimet valmistavat lasta nukkumaan. Ne rauhoittavat häntä ja lapsi oppii ennakoimaan nukkumaanmenoa.

Huolehdi, että lapsen nukkumisympäristö on hyvä: vuodevaatteet ovat puhtaita, huone raikas ja lämpötila sopiva.

Leiki ja vietä aikaa lapsen kanssa päivän aikana. Yhdessäolo antaa lapselle hellyyden ja hoivan kokemuksia. Hellyyskiintiön täyttyminen päivän aikana on pohja levollisille yöunille.

Rauhoita iltahetki! Lapsi aistii herkästi vanhemman kiireen ja kärsimättömyyden, mikä voi vaikeuttaa nukahtamista. Lapsen on helpompi nukahtaa, kun iltaa kohti koko perheen elämä rauhoittuu.

Lasta on hyvä tukea nukkumaan omassa sängyssään. Jos lapsi pelkää, pelkoa voi lievittää himmeällä valaistuksella ja jättämällä oven raolleen. Kodin äänet tuovat turvallisen olon ja lapsi kokee vanhempien olevan lähellä. Uniriepu tai -lelu voi myös helpottaa nukahtamista.

Totuta lasta päiväkodin aloittamiseen jo hyvissä ajoin ennen hoidon alkua. Lapsi tottuu paremmin aamuheräämisiin, kun aamut aikaistuvat asteittain. Herätä lapsi esim. 15 minuuttia edellistä aamua aikaisemmin, ja seuraavana aamuna taas 15 minuuttia aiemmin. Aikaiset aamut auttavat lasta nukahtamaan aiemmin myös illalla. Rytmi on hyvä pitää mahdollisimman samanlaisena myös viikonloppuna, jotta herääminen taas arkena olisi helpompaa.

Kun lapsi lähestyy kahta vuotta, nukkumaanmenon hetki voi muuttua rajojen koetteluksi. Vanhemmalta vaaditaan määrätietoista ja johdonmukaista mutta lempeää asennetta, kun lapsi yrittää viivyttää nukkumaanmenoa pyytämällä juotavaa tai lisää iltasatuja. Uni on lapselle tärkeää, ja vanhempi vastaa, että lapsi nukkuu riittävästi.

Mieti, mitä tunteita lapsen univaikeudet sinussa herättävät? Mietitkö jo päivällä, miten ilta ja lapsen nukkumaanmeno sujuvat? Liittyykö siihen liikaa kielteisiä ja epäonnistumisen tunteita? Lapsi aistii tunteesi, ja nukkumaanmeno voi vaikeutua, jos äiti tai isä tuntuu lapsesta kiireiseltä tai kärsimättömältä.

Puhu tunteistasi muiden vanhempien, sukulaisten tai ystävien kanssa. Erilaiset, ristiriitaisetkin tunteet kuuluvat vanhemmuuteen eivätkä tee sinusta huonoa äitiä tai isää.

Muista, että lapsesi univaikeudet eivät johdu siitä, että olisit huono äiti tai isä.

Luota itseesi oman lapsesi asiantuntijana. Kaikki lapset ovat yksilöitä ja erilaisia temperamentiltaan, joten nukkumistapojen muotoutuminenkin on yksilöllistä.

Lapsen univaikeuksiin voi saada apua ns. kotiunikoulusta.

---------
Ei leikkiä keskellä yötä vaan rauhoittelun jälkeen takaisin nukkumaan, niin monta toistoa että nukahtaa itse, ei syliin. Hae neuvolasta apua, et pärjää tilanteen kanssa enää itse.