Mulle ottaa todella koville

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja viiru
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

viiru

Vieras
eli lapsellani on puheenviivästymää. Täyttää 3 v ja ei puhu. Yksittäisiä sanoja tulee. Yritystä sanojen sanomiseen on nyt paljon.
Poika aloittaa puheterapian syksyn mittaan. Tehdään pph-hoitajan luona kartoitukset kuinka siellä toimia ja mitä tukitoimenpiteitä tarvitaan.

Itsestäni välillä tuntuu, että lapseni on vammainen. Eihän se ole, mutta ottaa todella koville. Ehkä syytän tästä itseäni, koska itselläni on 1-tyypin diabetes ja
mulle tuli lopussa raskausmyrkytys. Poika oli ilman happea jonkin aikaa.
mulle tungettiin unilääkkeitä sektiota edeltävänä yönä.
Jos sitä ei olisi ollut voisi poika puhua normaalisti.
Olenko idiootti kun tunne näin. Kukaan ei ymmärrä ei edes mies.
 
lähipiirissäni on samanlainen tilanne..
mutta siellä ei neuvolassa edes välitetä..
mutta tiedätkö, on hienoa että pääsette puheterapiaan ja ei lapsi "vammainen" ole, on vain puheenkehityksen hidastuma
hän oppii kyllä puhumaan..

Alkuperäinen kirjoittaja viiru:
eli lapsellani on puheenviivästymää. Täyttää 3 v ja ei puhu. Yksittäisiä sanoja tulee. Yritystä sanojen sanomiseen on nyt paljon.
Poika aloittaa puheterapian syksyn mittaan. Tehdään pph-hoitajan luona kartoitukset kuinka siellä toimia ja mitä tukitoimenpiteitä tarvitaan.

Itsestäni välillä tuntuu, että lapseni on vammainen. Eihän se ole, mutta ottaa todella koville. Ehkä syytän tästä itseäni, koska itselläni on 1-tyypin diabetes ja
mulle tuli lopussa raskausmyrkytys. Poika oli ilman happea jonkin aikaa.
mulle tungettiin unilääkkeitä sektiota edeltävänä yönä.
Jos sitä ei olisi ollut voisi poika puhua normaalisti.
Olenko idiootti kun tunne näin. Kukaan ei ymmärrä ei edes mies.

 
meiän 3v lla on puheenviivästymää mutta nyt on alkanut puhumaan yhtäkkiä enemmän 2kk sisällä, se voi alkaa yhtäkkiä paranemaan se puhuminen. vuosi ollaan käyty puheterapiassa
 
Esikoinen oppi puhumaan myöhään. Ikätasonsa kiri lopullisesti kiinni vasta esikoulussa. Ei pidä luopua toivosta. Oletteko kokeilleet tukiviittomia tai esim. kuvia kommunikaatiossa? Onhan se lapselle monin verroin hankalampaa, kun asiaa varmasti on ja sitä ei vain saa ilmaistua. Meillä päivähoito auttoi valtavasti puheen kehittymisessä. Tsemiä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja viiru:
eli lapsellani on puheenviivästymää. Täyttää 3 v ja ei puhu. Yksittäisiä sanoja tulee. Yritystä sanojen sanomiseen on nyt paljon.
Poika aloittaa puheterapian syksyn mittaan. Tehdään pph-hoitajan luona kartoitukset kuinka siellä toimia ja mitä tukitoimenpiteitä tarvitaan.

Itsestäni välillä tuntuu, että lapseni on vammainen. Eihän se ole, mutta ottaa todella koville. Ehkä syytän tästä itseäni, koska itselläni on 1-tyypin diabetes ja
mulle tuli lopussa raskausmyrkytys. Poika oli ilman happea jonkin aikaa.
mulle tungettiin unilääkkeitä sektiota edeltävänä yönä.
Jos sitä ei olisi ollut voisi poika puhua normaalisti.
Olenko idiootti kun tunne näin. Kukaan ei ymmärrä ei edes mies.

Ja mikään noista ei ole tae, se hapenpuute voi vaikuttaa. Varmasti ei voi syyttää myrkytystä, unilääkkeitä jne. Sun lapsi ei oo vammainen, hänellä vain on hitaampaa puheen oppiminen ja se voi edistyä nopeastikin.
 
Kiitos kannustavista viesteistä. Olen vaan itkenyt monet kerrat. Töissä vaan mammoilla
on niin hienoja lapsia tekee mitä vaan sen ja sen ikäisinä. Vaipat pois ja osaa kirjaimet kirjoittaa nimensä yli 3 v. Meidän poika ei osaa edes piirtää vielä juuri mitään.
Tosin on pph, jolla on alle 2v muut lapset ja ei tykkää askarella.
Aion ensi syksynä laittaa lapseni päiväkotiin. Kesähoito meni hyvin isossa ryhmässä.
Kuulemma niihinkin saa tukea puheen kanssa.
Eka kerta, kun kaupunki on antunut jotain tappelematta. Omista jutuista olen aina joutunut
tappelemaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja viiru:
Kiitos kannustavista viesteistä. Olen vaan itkenyt monet kerrat. Töissä vaan mammoilla
on niin hienoja lapsia tekee mitä vaan sen ja sen ikäisinä. Vaipat pois ja osaa kirjaimet kirjoittaa nimensä yli 3 v. Meidän poika ei osaa edes piirtää vielä juuri mitään.
Tosin on pph, jolla on alle 2v muut lapset ja ei tykkää askarella.
Aion ensi syksynä laittaa lapseni päiväkotiin. Kesähoito meni hyvin isossa ryhmässä.
Kuulemma niihinkin saa tukea puheen kanssa.
Eka kerta, kun kaupunki on antunut jotain tappelematta. Omista jutuista olen aina joutunut
tappelemaan.

Älä sie mammoista välitä; kyllä ne aina vikaa löytää, jos ovat sellaisia pahanilkisiä ihmisiä. Muistan, kuinka iloitsin kuopuksen taidosta kävellä puita pitkin hänen ollessaan jotain 7-8 kk luokkaa ja sitten eräs rouva sattui kuulemaan minun kertovan asiasta ystävälleni. Tämä rouva sitten puuttui puheeseen ja kertoi, että kyllä HÄNEN poikansa jo käveli tuossa iässä. :headwall:

Esikoinen tarvitsi puheterapiaa vain kourallisen kertoja ja tietysti kotitreenit päälle. Sen jälkeen löytyivät kaikki kirjaimet ja sanoja vain tarvitsi saada suusta ulos. Jos lapsellasi on vaikka jokin liikunnallinen tai vaikka taiteellinen keino saada viestinsä ulos, anna hänen toteuttaa itseään tällä tavoin. (olettaen tietenkin, ettei tapa ole haitallinen hänelle itselleen tai muille)
 
Meillä lapsi puhuu tosi hyvin, puhui jo 1-vuotiaana lauseita. Muuten on aika uuvelo välillä. Piirtäminen on huomattavasti jäljessä muista eskarilaisista. Lapsi ei ole kovinkaan taitava kiipeilemään ja juoksemaankaan.
Apupyörät on vielä pyörässä ja tulevat olemaan varmasti vielä ensi kesänäkin.

Kaikki eivät vaan ole ruudinkeksijöitä :/
 
Mun serkku on vähän yli 3vuotias, ei osaa puhua kuin muutamia sanoja, nekin vähän epäselvästi. On käynyt jossain puheterapiassa (en muista tarkkaan missä ) ja hänelle on opetettu viittomakieltä. Perheen kesken sitten viittoo, ja ymmärtävät toisiaan. ymmärsin,että sen terapian tms pitäisi tähän puheongelmaan auttaa. Tytöllä on kyllä diagnisoitu tämä vaiva, mutten sitäkään muista..


:hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja niin:
Meillä lapsi puhuu tosi hyvin, puhui jo 1-vuotiaana lauseita. Muuten on aika uuvelo välillä. Piirtäminen on huomattavasti jäljessä muista eskarilaisista. Lapsi ei ole kovinkaan taitava kiipeilemään ja juoksemaankaan.
Apupyörät on vielä pyörässä ja tulevat olemaan varmasti vielä ensi kesänäkin.

Kaikki eivät vaan ole ruudinkeksijöitä :/

Esikoisen kanssa tätä ollaan useasti tahkottu. Meillä pääasia on ollut se, että on löytynyt jotain, missä lapsi on hyvä. Hyvä ei ole sama kuin paras. Suurin osa ihmisistä ei koskaan yllä missään asiassa huipulle, eikä se saisi mielestäni ollakaan mikään elämän päätavoite, että voittaisi kaikki muut ja olisi paras.

Kunhan löytyy joku tekeminen, joka on lapsen mieleen ja joka tuottaa hänelle iloa. Esikoinen on aika isokokoinen ja häntä voi helposti luulla vanhemmaksi kuin onkaan ja hän on kuitenkin ikäisiään lapsellisempi ja motorisesti jäljessä. Ei osaa pyöräillä ja uimistakin harjoitellaan kolmatta vuotta, edelleen kaikkien apuvälineiden kanssa. Matikka kuitenkin innostaa, vaikkei ole mikään ihmelapsi. Tuen sitten tätä kiinnostusta ja hänen muita mielenkiinnon kohteitaan.
 
Minun puheen kehityksen viivästymästä kärsinyt poikani kiri ikätoverinsa kiinni parissa kuukaudessa sitten, kun puhetta alkoi tulla. Tukiviittomista oli iso apu kommunikoinnissa, ja tuntuu että ne myös auttoivat puheen kehityksen suhteen. Puheterapiassa kävi, ja iki-ihana päiväkodin henkilökunta oli myös suureksi avuksi.
 

Yhteistyössä