Mun elämä, milloin siitä tuli näin ... kiireistä??!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "HUH HUH"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"HUH HUH"

Vieras
Laskin että kolmeen viikkoon tää on eka päivä kun ei ollut mitään menoja. Tai oli yksi mutta peruin sen koska tuntui, että tää päivä nyt saa olla vain mun ja mulle. KOko ajan menossa. Työt tietenkin mutta myös muuta... kalenterit täynnä menoja ja kirjoituksia, asioita joita muistaa ja tehdä. Ja oon ihan tavan duunari enkä mikään "bisnes woman" jolta tollasen ymmärtäisikin... Onko nämä ne elämän ruuhkavuodet sitten, kai ... ja silti jatkuva tunne että pitäs tehdä JOTAIN, että oon liikaa paikallani?

Muistaakseni viikko sitten jo lupasin viedä lapset uimaankin vaan enpä ole vielä vieny. Teen kolmivuorotyötä ja monasti siis illallakin töissä, suunnitella pitää kaikki niihin vapaahetkiin mitä on. Huh huijakkaa.
 
Kolmivuorotyöläisen ratkaisu on osittainen työaika. Lakisääteisesti saa tehdä n. 78,5 % työaikaa siihen asti kun nuorin lapsi lopettaa tokaluokan. Näin minä teen ja vapaa-aikaa on riittämiin. Meillä ainakin saa tuosta ylimääräisiä vapaapäiviä, eli työpäivä ei ole lyhennetty, vaan normipituinen, niitä on vähemmän.
 
Tiedän mitä tarkoitat! En edes ole töissä ja kamala kiire koko ajan ja myöhässä joka paikasta. Luulen että nämä on ne ruuhkavuodet. Pitäisi yrittää vähän karsia menoja mutta kun on niin paljon jota pitää ja haluaa tehdä.
 
Hölmö menin sopimaan osittaisesta hoitovapaasta ja seurauksen aihan hirveä kiire, työaika ei riitä mihinkään ja rahaa ei tule. Tämä on se paljon mainostettu unelmaratkaisu, suosittelen joo kokeilemaan etenkin työpaikoilla, joissa joku muu ei jatka töitä sen jälkeen kun itse lähdet kotiin.

Hassua että aina puhutaan vauva-ajan raskaudesta. Pahempaa se on kun tenavat on leikki- ja ala-asteikäisiä. Pahimillaan joku lapsista vielä heräilee öisin kun vanhempien pitää molempien käydä töissä, kiire on, koko ajan pitää hoitaa jotain liippua ja lappua jonnekin, on vanhempainiltaa, futismatsia, synttäreitä,vesirokkoa, kehityskeskustelua, hammaslääkäriä, puheterapiaa, kokousta, likaista keittiötä, synttärikakkua, murtuneita luita ja hampaita, pyykkivuoria ja tuhat muuta asiaa joka syö vuorokauden joka tunnin. Yhtään tuntia vuorokaudesta ei ole itselle, vaikka mennään minimivaatimuksilla kaiken kanssa.

Ja ala-asteiän jälkeen alkavatkin vasta todelliset murheet.
 
  • Tykkää
Reactions: pia
[QUOTE="vieras";25048594]Hölmö menin sopimaan osittaisesta hoitovapaasta ja seurauksen aihan hirveä kiire, työaika ei riitä mihinkään ja rahaa ei tule. Tämä on se paljon mainostettu unelmaratkaisu, suosittelen joo kokeilemaan etenkin työpaikoilla, joissa joku muu ei jatka töitä sen jälkeen kun itse lähdet kotiin.

Hassua että aina puhutaan vauva-ajan raskaudesta. Pahempaa se on kun tenavat on leikki- ja ala-asteikäisiä. Pahimillaan joku lapsista vielä heräilee öisin kun vanhempien pitää molempien käydä töissä, kiire on, koko ajan pitää hoitaa jotain liippua ja lappua jonnekin, on vanhempainiltaa, futismatsia, synttäreitä,vesirokkoa, kehityskeskustelua, hammaslääkäriä, puheterapiaa, kokousta, likaista keittiötä, synttärikakkua, murtuneita luita ja hampaita, pyykkivuoria ja tuhat muuta asiaa joka syö vuorokauden joka tunnin. Yhtään tuntia vuorokaudesta ei ole itselle, vaikka mennään minimivaatimuksilla kaiken kanssa.

Ja ala-asteiän jälkeen alkavatkin vasta todelliset murheet.[/QUOTE]

Tiedän tunteen =)

Silloin menee lujaa, kun pitää valita että syökö vai käykö suihkussa...
 

Yhteistyössä