mun elämä...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Orion-
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Orion-

Aktiivinen jäsen
18.05.2007
21 085
4
38
Mulla ei oikeesti taija olla elämää ku täälä.
Ois tekemistä tässä talossaki vielä, ja mä vaan roikun täälä. Ei oo ees mitään minne mennä, lähtä, kaverille ku ei niitä oo, enkä mä oikeen näytä niitä haluavankaan, en tee mitään sen eteen, en osaa enää luottaa että joku vois oikeesti viihtyä mun seurassa. Eikä kyllä täälä palstallakaan niitä kavereita ole. :| Nyt voisin vaihtaa elämää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja LLL:
Mikset luota, että joku viihtyis sun seurassa?
Ettei tuo syysväsymys tekis tepposia nyt, vai onko pitkään ollu?

No mut, jos oulun likeltä, nii tuu ihmeessä kyläileen \o

Liian paljo ollu ns varakavereita. Kirjaimellisesti koulukavereita, ja neki vaihtunu jatkuvasti. Jos ollu niitäkään. Mä en vaan saa kontaktia ihmisiin. En tieten puhu tarpeeksi...

Asustelen 130km Oulusta etelään. Tiiäkkö oikeesti voisin tullaki jonneki kahvittelemaan tai jotain, se vaan että luotanko että toinen oikeesti tahtoo, ku en halua että mua kutsutaan mihinkään säälistä...

Oikeesti ei täsä elämäsä taho ny olla juuri muuta ku ukko ja kissat ja tää palsta.
 
Tiiätkö,miulla on joskus ihan samanlaiset aatokset..on vaan mies ja lapset..kaverit ei pidä oikeen yhteyttä ja tuntuu että oon vaan varakaveri aina..siis "jos ei olla menossa jonkun muun luo niin kai me voidaan teille tulla.."
 
Alkuperäinen kirjoittaja Orion:
Alkuperäinen kirjoittaja LLL:
Mikset luota, että joku viihtyis sun seurassa?
Ettei tuo syysväsymys tekis tepposia nyt, vai onko pitkään ollu?

No mut, jos oulun likeltä, nii tuu ihmeessä kyläileen \o

Liian paljo ollu ns varakavereita. Kirjaimellisesti koulukavereita, ja neki vaihtunu jatkuvasti. Jos ollu niitäkään. Mä en vaan saa kontaktia ihmisiin. En tieten puhu tarpeeksi...

Asustelen 130km Oulusta etelään. Tiiäkkö oikeesti voisin tullaki jonneki kahvittelemaan tai jotain, se vaan että luotanko että toinen oikeesti tahtoo, ku en halua että mua kutsutaan mihinkään säälistä...

Oikeesti ei täsä elämäsä taho ny olla juuri muuta ku ukko ja kissat ja tää palsta.

Mulla ei oo voimia sääliä ketään. Ihan siis aikuisten oikeesti sanoin/kutsuin.
Katsotaan, kuin kauan istut tuppisuuna ;)
Mutta kyllä mie sen ymmärrän, ettei aina jaksa/halua, mutta ihan kokonaan ei kannata hautautua kotia. Aikuisten oikeesti
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mrs Murmeli:
Tiiätkö,miulla on joskus ihan samanlaiset aatokset..on vaan mies ja lapset..kaverit ei pidä oikeen yhteyttä ja tuntuu että oon vaan varakaveri aina..siis "jos ei olla menossa jonkun muun luo niin kai me voidaan teille tulla.."

Sie kans vaan kahville, jos likellä asut ^_^
Oikeastaan.. Krran kutsuin irkissä erään käymään meillä, se tuli sit espoosta asti :D

 

Yhteistyössä