M
myyyy
Vieras
On empaattinen. Lohduttaa jos joku itkee tai suree.
Osaa olla ja leikkiä oikeastan kaikkien kanssa. Riitoja ei tule. Ei ole oikeastaan tullut koskaan.Tämä tosin johtunee siitä, että rajoittaa omat leikkimiset ja leikkii vain sen verran kuin jaksaa. Eli jos joku on pomottavampi tyyppi niin leikkii vain silloin tällöin. Osa samanikäisistä tappelee verissä päin kovaäänisesti kavereiden kanssa,( ja heidänkin vanhemmat pitävät heitä sosiaalisina, koska he eivät viihdy kotona kovin hyvin, vaan viihtyvät jossain muualla.)
On mielestäni sanavalmis. Jos joku sanoo hänelle jotain mistä itse jään suu auki. Esimerkiksi joku lapsi kysyy asioita, jotka eivät todellakaan muille kuulu, niin lapseni vastaa yleensä kohteliaasti mutta jämäkästi. Yleensä myös huumorintajuisesti. Toisin kuin minä, joka häkellyn vastaavassa tilanteessa ja kerron liikaa itsestäni, jota myöhemmin kadun.
Minäkin saan energiaa ihmisistä ja tulen töissä jne toimeen lähes kaikkien kanssa, keksi juteltavaa jne. Mutta mielestäni lapseni on silti aivan eri maata.
Lapseni pitää itsestään ja arvostaa, mutta arvostaa myös kavereitaan ja muita ihmisiä ja pitää heistä aidosti. On luotettava ja rehellinen. tämä puoli on joskus harmillista kun kaikki muut eivät nykyään ole tätä. Esim. juhlista pois jäämisestä ei välttämättä ilmoiteta, perutaan sovittuja juttuja viime tipassa, jne.
Jokaisen vanhemman mielestä tietysti oma lapsi on kaikkea mahdollista, mutta mun lapsi on mielestäni sosiaalisesti ihan hyvä, ainoa särö on että ei pidä häviämisestä tai kilpailemisesta ylipäänsä.
Osaa olla ja leikkiä oikeastan kaikkien kanssa. Riitoja ei tule. Ei ole oikeastaan tullut koskaan.Tämä tosin johtunee siitä, että rajoittaa omat leikkimiset ja leikkii vain sen verran kuin jaksaa. Eli jos joku on pomottavampi tyyppi niin leikkii vain silloin tällöin. Osa samanikäisistä tappelee verissä päin kovaäänisesti kavereiden kanssa,( ja heidänkin vanhemmat pitävät heitä sosiaalisina, koska he eivät viihdy kotona kovin hyvin, vaan viihtyvät jossain muualla.)
On mielestäni sanavalmis. Jos joku sanoo hänelle jotain mistä itse jään suu auki. Esimerkiksi joku lapsi kysyy asioita, jotka eivät todellakaan muille kuulu, niin lapseni vastaa yleensä kohteliaasti mutta jämäkästi. Yleensä myös huumorintajuisesti. Toisin kuin minä, joka häkellyn vastaavassa tilanteessa ja kerron liikaa itsestäni, jota myöhemmin kadun.
Minäkin saan energiaa ihmisistä ja tulen töissä jne toimeen lähes kaikkien kanssa, keksi juteltavaa jne. Mutta mielestäni lapseni on silti aivan eri maata.
Lapseni pitää itsestään ja arvostaa, mutta arvostaa myös kavereitaan ja muita ihmisiä ja pitää heistä aidosti. On luotettava ja rehellinen. tämä puoli on joskus harmillista kun kaikki muut eivät nykyään ole tätä. Esim. juhlista pois jäämisestä ei välttämättä ilmoiteta, perutaan sovittuja juttuja viime tipassa, jne.
Jokaisen vanhemman mielestä tietysti oma lapsi on kaikkea mahdollista, mutta mun lapsi on mielestäni sosiaalisesti ihan hyvä, ainoa särö on että ei pidä häviämisestä tai kilpailemisesta ylipäänsä.
