T
tipsu90
Vieras
Mä olen 19-vuotias tyttö ja muutin viime lokakuussa yksin. Sen jälkeen kaikki on ollut alamäkeä terveyden suhteen. Pelkään yksinoloa todella paljon ja ennen kaikkea inhoan sitä. Olen niin seurallinen ja sosiaalinen ihminen,että mulla täytys koko ajan olla ihmisiä ympärillä. Yksinolon pelkääminen ilmaantui iltaisin tulevilla sydämen tykytyksillä. Kävin millon lääkärissä ja millon päivystyksessä ja kaikki sydänfilmit oli ok.
Joulun aikaan oireeni pahenivat ja mulla alkoi olemaan huimausta ja päänsärkyä. Kaikki päivät oli yhtä sumua ja sekavuutta. Otettiin verikokeet ja kaikki oli kunnossa,mitä nyt kilpirauhasen vajaatoimintaa hieman havaittavissa.
Tammikuussa mulle määriteltiin yleinen ahdistuneisuushäiriö ja lääkkeeksi sain citalopram orion 20 mg. Söin lääkettä kolme päivää ja lopetin. Svuoireet olivat sairaita. Huimausta,tajunnantason häiriöitä,sekavuutta ym.
Oireeni pysyivat viikon verran poissa,kunnes tulivat takaisin. Huimausta,päänsärkyä ja ihan koko ajan sellainen olo kuin unessa olisi.
Pari viikko sitten poikaystäväni jätti minut. Ainoa ihminen,joka mua ymmärsi ja joka kuunteli. Hän ei jaksanutkaan enää vaan sano että mun täytys tosissaan selvittää pääni. No sitähän mä tässä yritänkin!
Nyt mulla on ollut tämän viikon lääkitys cipralex 10 mg. Tää on toiminut ihan hyvin.
Sellainen mua stressaa,että mun kaikki kivut on vasemmalla puolella. Käsi puutuu vasemmalta puolelta,pää särkee vasemmalta puolelta,näkö on huonontunut vasemmalta puolelta ja nyt huolestuttavinta on se,että mun jalka on heikompi vasemmalta puolelta, ja tän lääkityksen jälkeen on heikennyt vielä enemmän ja särkee melko paljon. En tiedä sitten onko nämä oireet jotain harhaluuloja vai onko jotain vakavaa. Neurologille on lähete,mutta aika on vasta toukokuussa, joten musta tuntuu että sekoan sitä ennen.
Tää sairaus on saanut mun tarkkailemaan itseäni sairaaloisesti. Herään aamuisin ja mietin että mihin nyt koskee. Katon netistä tietoa kaiken maailman sairauksista ja musta tuntuu että mulla on joka ikinen niistä. Tää on mennyt aivan käsittämättömäksi koko touhu. Olen alkanut jopa miettimään,onko mulla edes mitään ahdistuneisuushäiriötä vai onko tää kaikki jotain vakavampaa,koska fyysiset oireet on aika pelottavia jo.
Helppoo tää ei ole ollut ja en tiedä kuinka kauan tää mahtaa vielä jatkua. Elän koko ajan ihan sumussa. Kaikki tuntuu niin epätodelliselta ja kaukaiselta.
Olis hienoa kuulla teidän muidenkin kokeneiden tarinoita!
Joulun aikaan oireeni pahenivat ja mulla alkoi olemaan huimausta ja päänsärkyä. Kaikki päivät oli yhtä sumua ja sekavuutta. Otettiin verikokeet ja kaikki oli kunnossa,mitä nyt kilpirauhasen vajaatoimintaa hieman havaittavissa.
Tammikuussa mulle määriteltiin yleinen ahdistuneisuushäiriö ja lääkkeeksi sain citalopram orion 20 mg. Söin lääkettä kolme päivää ja lopetin. Svuoireet olivat sairaita. Huimausta,tajunnantason häiriöitä,sekavuutta ym.
Oireeni pysyivat viikon verran poissa,kunnes tulivat takaisin. Huimausta,päänsärkyä ja ihan koko ajan sellainen olo kuin unessa olisi.
Pari viikko sitten poikaystäväni jätti minut. Ainoa ihminen,joka mua ymmärsi ja joka kuunteli. Hän ei jaksanutkaan enää vaan sano että mun täytys tosissaan selvittää pääni. No sitähän mä tässä yritänkin!
Nyt mulla on ollut tämän viikon lääkitys cipralex 10 mg. Tää on toiminut ihan hyvin.
Sellainen mua stressaa,että mun kaikki kivut on vasemmalla puolella. Käsi puutuu vasemmalta puolelta,pää särkee vasemmalta puolelta,näkö on huonontunut vasemmalta puolelta ja nyt huolestuttavinta on se,että mun jalka on heikompi vasemmalta puolelta, ja tän lääkityksen jälkeen on heikennyt vielä enemmän ja särkee melko paljon. En tiedä sitten onko nämä oireet jotain harhaluuloja vai onko jotain vakavaa. Neurologille on lähete,mutta aika on vasta toukokuussa, joten musta tuntuu että sekoan sitä ennen.
Tää sairaus on saanut mun tarkkailemaan itseäni sairaaloisesti. Herään aamuisin ja mietin että mihin nyt koskee. Katon netistä tietoa kaiken maailman sairauksista ja musta tuntuu että mulla on joka ikinen niistä. Tää on mennyt aivan käsittämättömäksi koko touhu. Olen alkanut jopa miettimään,onko mulla edes mitään ahdistuneisuushäiriötä vai onko tää kaikki jotain vakavampaa,koska fyysiset oireet on aika pelottavia jo.
Helppoo tää ei ole ollut ja en tiedä kuinka kauan tää mahtaa vielä jatkua. Elän koko ajan ihan sumussa. Kaikki tuntuu niin epätodelliselta ja kaukaiselta.
Olis hienoa kuulla teidän muidenkin kokeneiden tarinoita!