Musertavaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"Vieras"

Vieras
Kirjoitukseni oli jo hukkunut joten päätin kirjoittaa uuden keskustelun, tiedän että viesti on pitkä ja kantaa ei ole pakko ottaa, mua helpotti kuitenki jakaa tää teksti ja toivoisin että joku vastais tohon kysymykseen ovulaatiosta. Kirjoitin tänne n. 2 viikkoa sitten tekstin jossa pohdin onkohan tärpännyt ja pistin kuviakin jossa moni totesi näkevänsä haamun ja muutama onnittelukin tuli, no mäkin ehdin olemaan toiveikkain mielin koska menkat eivät alkaneet sillon 12.9 ja ne tais tulla viikon myöhässä :( koska tänään alko tuhruttamaan punaista ohkasta verta, inhottavaa :( siispä ei raskautta. Testeihin en saanut kuin haamujen haamuja. Valkovuotoa on tullut aivan hitosti yli viikon verran ennen tätä tuhrutusta tänään ja pissa on ollut ajoittain vihertävää ja pissalla ravaaminen on ollut olennaista.
Kertokaas, kun tein ovistestin äsken huvikseni (sillä katsoin just et oviksen pitäis olla n. 10 päivän sisällä 20-30.9) niin sain vaaleanpunaien selkeän viivan, se ei ollut yhä tumma kuin ns. kontrolliviiva, oisko nää menkat jotka tuli viikon myöhässä ja kohta olis tuloillaan uus ovulaatio?
En kestä olin aika varma että nyt tärppäs, maha on pullahdellu jotenkin isommaks ja repäisykipuja tunsin aivan saatanan varmasti viikko sitten ja heti tuli flunssaa kun kuukautisten piti alkaa, oli siis joitakin merkkejä alkaneesta raskaudesta. En juo alkoholia, en polta, käytä kofeiinia enää vauvahaaveiden vuoksi. Olen syönyt mama-vitamiineja nyt kuukauden päivät kohta ja pitänyt itsestäni huolta sisäisesti (mm. syönyt monipuolisesti, nukkunut riittävästi, koittanut olla stressaamatta)
Aloitimme kihlattuni kanssa suojaamattoman seksin Heinäkuussa 2012 ja Lokakuussa sain tietää keskenmenostani, olin tuolloin viikolla 6-7? Spontaani keskenmeno. Jatkoimme aika pian yrittämistä vaikka murskaavaa tuo kmeno oli, ei tullut kuin kemiallinen raskaus Huhtikuussa 2013, liikaa kuviteltuja oireita :( Söin pillereitä 1 liuskallisen Kesäkuussa 2013 kun sain tarpeekseni kaikesta siitä turhautuneisuudesta ja pettymyksestä, itseni syyttämisestä. Heinäkuussa 2013 jätin e-pillerit, nyt on Syyskuu eikä tärppiä tullut sittenkään.. Oon itkenyt kokopäivän oon aivan hajalla. Olen 20-vuotias terve nuori nainen jolle 2 gyneä on jo sanonut että kaikki todella OK tuolla alapäässä, ei mitään syytä ettet voisi lisääntyä ja paskat :( Kaikenlisäksi appivanhemmat odottelee koska kerrotaan raskaudesta, he ovat huomanneet viimeaikaisen väsymykseni eli oon nukkunut tavallista enemmän ja alkanut syömään enemmän lihaa, vatsa turvonnut hävyttömästi. Juuri tämä kova turvotus on häiritsevää, tuntuu kuin siellä olisi jotain.
 
No miksi et varannut aikaa tänään varhaisultraan jos sua huolestuttaa tieto siitä, oletko raskaana vaiko et? Eihän tuossakaan ole mitään järkeä että murehdit ja olet pahalla mielellä, se tekee haittaa mahdolliselle sikiölle. Eli varaappas nyt se aika, ehkä saat jo huomiselle yksityiselle, jos on rahaa tilillä mistä maksaa.
 
Kyllä mä ymmärrän tuon pahan mielen hyvinkin. Kauanko teillä on nyt siis ollut yritystä, pääsisittekö jo julkiselle tutkimuksiin? Voihan olla että miehen siittiöissä on vikaa. Minulla oli exän kanssa vaiketa tulla raskaaksi, nykyisen kanss tärppäsi ekasta kierrosta.
 
Olis rahaa ja niimpä kuulostaa fiksulle periaatteessa tuo varhaisultra mutta kun en oo saanut raskaustestiinkään positiivista niin tulee sellanen olo että mua pidetään hölmönä. Kävin ultrattavana Toukokuussa jolloin meinas itku tulla kun gyne katto ja tyhjä kohtu oli, en haluais kokea sitä uudelleen mistään hinnasta. Tänään tää vuoto on ollut kivutonta, jossain tuolla on toivon kipinä.. että josko tekisin raskaustestin ens viikolla, jossei se näyät positiivista uskon näitä menkoiksi. Toi ovistestin selkee toinen viiva siinä tapauksessa olis aika jännä. Ihanaa kun ihmiset osaa olla sympaattisia. Meillä yritystä nyt sit 1 vuosi ja 1kk. Miehelläni on edellisestä suhteesta lapsi eli hän on kykenevä hedelmöittäämään, mutta mitä jos se ei onnistukkaan juuri minun kanssani :(
 
Ovistesteissä ei vaaleanpunainen viiva merkitse oikeastaan mitään. Sen kuuluu olla kontrolliviivan kanssa yhtä tumma tai tummempi.

Pettymykset on kurjia, mutta valitettavasti niitäkin on pakko sietää.
Voitte varata aikaa tutkimuksiin. Tsemppiä.
Ja jatka vaan sitä oviksen tikuttamista.
 
[QUOTE="Vieras";29008971]Olis rahaa ja niimpä kuulostaa fiksulle periaatteessa tuo varhaisultra mutta kun en oo saanut raskaustestiinkään positiivista niin tulee sellanen olo että mua pidetään hölmönä. Kävin ultrattavana Toukokuussa jolloin meinas itku tulla kun gyne katto ja tyhjä kohtu oli, en haluais kokea sitä uudelleen mistään hinnasta. Tänään tää vuoto on ollut kivutonta, jossain tuolla on toivon kipinä.. että josko tekisin raskaustestin ens viikolla, jossei se näyät positiivista uskon näitä menkoiksi. Toi ovistestin selkee toinen viiva siinä tapauksessa olis aika jännä. Ihanaa kun ihmiset osaa olla sympaattisia. Meillä yritystä nyt sit 1 vuosi ja 1kk. Miehelläni on edellisestä suhteesta lapsi eli hän on kykenevä hedelmöittäämään, mutta mitä jos se ei onnistukkaan juuri minun kanssani :([/QUOTE]

Toukokuussa siis luulin vielä olevani raskautunut mutta se oli ns. feikkiraskaus vaikkakin aika selkeen vaaleeanpunaisen toisen viivan sain ja pariin otteeseenkin. Nyt vain haamuja vaikka kroppa väittää muuta. Kun tunnustelen alavatsaa niin tunnen jotakin kovaa molemmilla puolilla. Eikä se voi tosiaan olla mikään kasvain tai kysta tai ilmaa vatsassa jne.
 
Nauttikaa siitä jo olemassaolevasta miehen lapsesta ja lakkaa se jatkuva tikuttelu ja oviksen jahtaaminen.
Pelkkä jatkuva stressi jo aiheuttaa sen että et tule raskaaksi.
 
[QUOTE="akka";29008987]Nauttikaa siitä jo olemassaolevasta miehen lapsesta ja lakkaa se jatkuva tikuttelu ja oviksen jahtaaminen.
Pelkkä jatkuva stressi jo aiheuttaa sen että et tule raskaaksi.[/QUOTE]
Mieheni lapsi ei olle meillä vaan toisessa kaupungissa oman äitinsa hoidettavissa.
Mieheni muutenkin näkee aika harvakseen heitä, tytär 2v. Tarpeeksi paska fiilis muutenkin jo, mä en väkisin yritä mitään.
 
Siis tämä olemassa oleva lapsi on ollut vasta 1 v. kun olette alkaneet vauvapuuhiin.


Ei voi muuta sanoa kuin älyttömän nopeeta toimintaa mieheltäsi kun pitää heti toinenkin saada raskaaksi.
 
[QUOTE="Vieras";29009007]Mieheni lapsi ei olle meillä vaan toisessa kaupungissa oman äitinsa hoidettavissa.
Mieheni muutenkin näkee aika harvakseen heitä, tytär 2v. Tarpeeksi paska fiilis muutenkin jo, mä en väkisin yritä mitään.[/QUOTE]

En kyllä yrittäis hankkiutua raskaaksi miehelle jolla on niin pieni lapsi edellisestä suhteesta eikä edes tapaile lasta juurikaan.Kertoo tosi paljon miehestä.
 
[QUOTE="Vieras";29009070]Kysyisin vielä "tyhmän" kysymyksen eli kun oon syönyt buranaa nyt joka päivä ientulehduksesta johtuvaan kipuun niin voiko toi vuoto olla yhteydessä siihen?[/QUOTE]

Eli sä ajattelet olevas raskaana ja silti syöt buranaa??
Burana on turvallista vain raskauden toisella kolmanneksella. Silläkin voit jo aiheuttaa keskenmenon.
 
En pyytänyt arvostelemaan ketään. Mieheni entinen naisystävä tiedostaen ei anna olla yhteyksissä lapsen kanssa. Oli vaikea suhde tämä entinen. Kihlattuni olen tuntenut 10 vuotta ja itse tunnen hänet hyvin, hän ei todellakaan yrittämällä yritä saada minua raskaaksi, vaan haluamme kummatkin yhteisen perheen, enemmän kuin yhden lapsen mutta yksikin riittää tottakai! Korjaan että olen syönyt 3 vuorokautta buranaa, n 3/vrk, sinnittelin ensin ilman ja sitten panadol ja nyt buranaa koska v-pen on tietääkseni pahempi lääke. En yritä saada aikaiseksi mitään kmenoa herranjumala -.-
 

Yhteistyössä