Mustasukkainen nainen

Havis Amanda oli tosiaan huora. Samoin suhteellisen moni alastonmalli maalauksissa. Varsinkin suomalaiset jotka maalasi 1900 luvun alussa Pariisissa maalas huoria. Ihan hyvä yleissivistys sun naisellas.

Jospa naisella on selvänäkijän kykyjä. Ilmiömäinen silmä nähdä kuka on huora. Ja niitähän riittää..

 

Voihan sillä olla tourette.

 

Kiitos paljon asiallisista kannanotoista kirjoitukseeni. Meinasin ensin, etten enää kirjoita tästä aiheesta, mutta kun ketju on täällä elänyt elämäänsä niin päivitän kuulumiset.

Nyt on taas parempi kausi meneillään. Nainen on ollut paremmalla tuulella ja kytännyt minua hieman vähemmän. On ollut jopa mukavaa yhdessä. Peruasiat tietysti on ja pysyy (telkusta katsomiset, läheisen leikkikentän katsomiskielto, tien päällä ja kaupoissa katsomieskielto ym.) Mutta niiden ohella hän on ollut sellainen, että jos olisi aina sellainen ja vielä nuo "kiellot" unohtaisi niin olisi kyllä tosi hyvä puoliso. Tosin yksi ilta tapahtui kyllä niin överi juttu, että kun katsoin telkkarista uutisia ja siinä kerrottiin Havis Amanda patsaasta niin nainen yhtäkkiä vilkaisi telkkaria, minua sitten ja ärähti, että: "Ei tarvitse tuijottaa tuollaista sairasta huorapatsasta". En enää tiennyt olisinko itkenyt vai nauranut..että siis patsaallekin oli mustasukkainen, kun oli alaston naispatsas kyseessä. Samoin eräs antiikki-ohjelma, jota aloimme katsomaan oikein yhdessä eräs ilta ja siinä tutustuminen taidemuseoon ja siellä kuvattiin taulua, jossa alaston nainen niin nainen sai jonkinlaisen raivarin ja huusi, että emme voi sellaista paskaohjelmaa katsoa..

Muuten hän on ollut nyt minua kohtaan parempi monessa asiassa. Huolehtivainen ja mukavakin. Vaikea on tämä kuvio. Silloin, kun nainen on minua kohtaan muuten mukava, vaikka saakin niitä kohtauksia niin tuntuu, että olen valmis kestämään ne kohtaukset jos muuten on mukava. On hänessä niin paljon hyvääkin. Sen olen huomannut, että mitä enemmän on kivaa tekemistä, mennään ja tullaan, käydään ostoksilla, syömässä jne. niin hän pysyy paremmalla tuulella, mutta sitten kun oleminen muuttuu "tylsäksi" hänellä nuo kohtaukset ja kyttääminen voimistuvat, alkaa tulla raivonpuuskia ja nimittelee minua.

No, eipä tässä nyt mitään uutta ollut. Ajattelin vain päivittää missä mennään. Kiitos neuvoista kyllähän koko ajan puntaroin vaihtoehtoja.

Yksi vaihtoehto on että juttelet psykiatrin kanssa vaimostasi. Käytös on ihan selkeesti epävakaan persoonallisuushäiriöisen touhuja. Juuri tuo hetkessä muuttuminen hirviöksi ja taas enkeliksi on kuvaavaa. Nuo henkilöt ovat hyvin epävarmoja ja itsetunto lähes nollassa vaikka olisivat mitä kaunottaria tahansa. Ja tuo kiihko rakastaa ja vihaa sinua samalla kun kuvittelee että katselet ja mietit niitä pilluja illat pitkät ja päivät.
Kyllä tuollaisenkin ihmisen kanssa voi elää jos sillä on oikea diagnoosi oikeat lääkkeet ja loppuelämäksi tuo lääkäri suhde kallonkutistajaan. Ihan oikeesti . Minun tuttavani tytär on kuin sinun vaimosi. Hän saa apuja ja on muuttunut.

 

Vaikka puolisosi olisi hetkittäin kiva, ei ole normaali kuitenkaan. Oletko ajatellut että voisit saada jatkuvasti kivana olevan puolison, joka ei olisi sairaalloisen mustis? Jos vain uskallat repäistä itsesi tuosta sairaasta niin unelmaelämä odottaa jossain. Jos taas kiltisti olet tämän sairaan luona, kadut vanhana saamattomuuttasi.

 

Mielipiteeseen, terkkuja vain tummelille.

 

^
Komppaan. Vaimosi on sairas. Sinä et häntä paranna vaikka ryömisit koko ajan hänen jalkojensa juuressa. Etkö todellakaan arvosta itseäsi ollenkaan? Maailma on avoin ja täynnä ihania naisia!

 

Eikös kuitenkin "ihmiset muuttuu" päde myös mustasukkaisuuteen. Sitä voi työstää jos halua on. Joillain se ei auta ja jotkut saavat sen hallintaan. On niitä ketkä eivät herää "hei c'moon pitäisköhän alkaa miettimään onko tässä mitään järkeä ja mitään perää miksi olla mustasukkainen" jotkut taas eivät halua nähdä asioiden oikeaa laitaa vaan ruokkivat tätä.


kö?

muuttuu, mutta aina vaan pirullisimmaksi...on senverran kokemusta!!

 

Hermo romuna..

Sen paremman jakson jälkeen nainen on taas alkanut sekoilemaan. Käytös on muuttunut poissaolevammaksi ja pahantuuliseksi. Kommentit minua kohtaan ovat taas ivallisia ja arvostelevia, sekä määrääviä. Raivokohtausta tulee ihan mitättömistä asioista. Mitään en osaa tehdä oikein..

Tyttäreni ilmoittivat eilen tulevansa kylään. Toisella heistä on vauva. Heidän tulonsa meille varmistui vasta niin myöhäisessä vaiheessa, että olivat jo tulossa meille, kun soittivat. Näen heitä erittäin harvoin ja olin iloinen, että tulevat, vaikkakin lyhyellä varoajalla. Perjantaina toinen heistä lähtee opiskelemaan toiselle puolen suomea ja siksikin halusin nähdä heidät.

Huomasin jo puhelimessa puhuessani tyttäreni kanssa, että naisen ilmeet alkoivat kiristymään. Kun hän sai kuulla, että tyttäreni ovat tulossa hän sai hirveän raivarin ja alkoi meukata ja huutaa (sekä itkeä!) että kukaan ei saa tulla hänen kotiinsa ilmoittamatta siitä ajoissa. Alkoi välittömästi kerätä kamppeitaan ja vaati minut viemään itsensä erääseen kotimme lähellä olevaan paikkaan siksi aikaa kun tyttäreni ovat meillä. Sanoi, ettei voi olla kotona, koska tulevat niin yllättäen, eikä hänellä ole meikit ja hienot vaatteet päällä. Ja lisäksi kysyi "onko se kersa matkassa" ja ilmoitti ettei jaksa kuunnella sen lässytystä. sanoin, että en lähde häntä viemään ja toivon, että hän olisi kotona, kun tyttäreni tulevat. Nainen alkoi huutaa ja karjua, että kukaan ei määrää missä hän on ja missä ei ole. Minut haukkui ja kiroili ihan lyttyyn ja sanoi, että hänelle en ala vittuilemaan, kun olen muutenkin pilannut koko päivän ja kaiken. Tekstiä tuli tuutin täydeltä ja vielä rappukäytävässä hän huusi ja kiroili niin että varmaan koko talo kuuli. Pakko oli viedä hänet sinne, pois ennen kuin kaikki kuulevat enkä halunnut että tyttäreni näkevät hänet sellaisena.

Myöhemmin hän oli aivan kuin ei mitään olisi tapahtunut.

Tällä viikolla on huoritellut suurinpiirtein kaikki näkemänsä naiset, sekä telkkarissa, että livenä. Kaikki ihmiset ovat tyhmiä/läskejä. Minä en saa mennä pihalle, koska kyttään "huoria" siellä ja yritän kuulema panna kaikkia, ketä vain. Sukupuolielimeni on joutunut pilkan kohteeksi. Impotentiksi minua on haukuttu jo ennenkin (en ole sellainen, mutta hänen kanssaan alkaa olla jo erektio-ongelmia psyykkisistä syistä) Minua on haukuttu tyhmäksi ja taas niin, että menneisyyteni työmatkoilla olen vain kierätnyt huoraamassa pitkin maailmaa. Kiukuttelee jos ei saa kukkia, karkkia, jos en tee hyvää ruokaa, jos puhun hänelle ja varsinkin jo en puhu. Käskee olla hiljaa ja sitten huutaa, että miksi olen hiljaa kuin kuollut.

Tuntuu kuin olisi taas seonnut pahemman kerran. Missään terapiassa ei halua käydä, eikä mitään lääkkeitä syödä (enkä usko, että mikään auttaisikaan)

Sen tiedän, että hän itse on ollut menneisyydessään prostituoituna ilmeisesti kuitenkin vain vähän aikaa. Kaupoista varastelee tavaraa vieläkin vaikka on 36-vuotias. On lihonut paljon, eikä viitsi laihduttaa, ei liikkua, syö vain herkkuja sohvalla ja silti häntä pitäisi palvoa kaiken aikaa ja minä olen kuulema hintti, kun en sano kuinka seksikäs hän on (hän on OLLUT todella seksikäs, mutta päästänyt itsensä rupsahtamaan ja siksi kait raivoaa siitä muille) On hän silti yhä kasvoiltaan hyvin kaunis, on vain ylipainoa jonkin verran.

Lapsenlastani en saa tavata, enkä puhua hänestä koska naisella ei ole lapsia. Välillä hän raivoa, että siksi ei ole lapsia kun minun kanssa ei voi niitä tehdä (kun olen impotentti ja hintti). Suhteemme aikana olisin jo alkuun ollut valmis alkamaan isäksi, mutta hän ei ole halunnut lapsia. Nyt hän joka toinen viikko haluaa lasta, mutta minun kans ei voi tehdä ja joka toinen viikko haukkuu kaikki näkemänsä lapset huoranpenikoiksi ja ilmoittaa vihaavansa "pentujen kirkumista". Tuota asiaa hän on pallotellut monta vuotta. No, alkaa olla jo muutenkin kohta vähän myöhäistä kun ikää hänellä jo kohta 37. Yksi abortti on hänelle tehty aikanaan.

Välillä tekisi mieli vain lähteä. En ole mielestäni mikään nössö, mutta en voi noin vain jättää häntä oman onnensa nojaan. Tiedän, että hän ei pärjäisi yksin. Hän on täällä ilman minua yksin vieraassa kaupungissa, jossa ei ole ketään hänen perhettään, sukuaan tai ystävää (tosin ei niitä ole paljon muutenkaan) eikä hän muutenkaan pärjää, tiedän sen. Äkkiriuhtaisu ei siis onnistu.

Kerran olin jo lähdössä ja hän uhkasi siinä samassa tehdä itsemurhan, hypätä ikkunasta tai parvekkeelta. On myös sanonut, että jos lähtisin niin etsisi minut ja tappaisi minut, mahdollisen uuden naisystäväni ja itsensä.

Anteeksi vain, ei ole tarkoitus valittaa, mutta pakko tuulettaa päätä jonnekin.

 

Että olet ämmämäinen mies.
Te molemmat ansaitsette toisenne ihan todella.

 

Taitaa peetteri ja sen entinen huora prostituoitu olla yhtä hulluja. Lukaisin tuon säveltäjän haastattelua sen entisestä vaimosta. Päätyi sitten vaimo lopulta mielisairaalaan ja diagnoosi oli psykopaatti.Ukko huitaisi jossain välissä kirveellä tajun siitä kankaalle. 20 vuotta olivat kuitenkin naimisissa eli vaikka akka oli sairastunut mustasukkaisuudesta niin ei se toinenkaan osapuoli ihan terve ollut. Kai hullu sairastuttaa kumppaninsakin jossain vaiheessa.

 

Hermo romuna..

Sen paremman jakson jälkeen nainen on taas alkanut sekoilemaan. Käytös on muuttunut poissaolevammaksi ja pahantuuliseksi. Kommentit minua kohtaan ovat taas ivallisia ja arvostelevia, sekä määrääviä. Raivokohtausta tulee ihan mitättömistä asioista. Mitään en osaa tehdä oikein..

Tyttäreni ilmoittivat eilen tulevansa kylään. Toisella heistä on vauva. Heidän tulonsa meille varmistui vasta niin myöhäisessä vaiheessa, että olivat jo tulossa meille, kun soittivat. Näen heitä erittäin harvoin ja olin iloinen, että tulevat, vaikkakin lyhyellä varoajalla. Perjantaina toinen heistä lähtee opiskelemaan toiselle puolen suomea ja siksikin halusin nähdä heidät.

Huomasin jo puhelimessa puhuessani tyttäreni kanssa, että naisen ilmeet alkoivat kiristymään. Kun hän sai kuulla, että tyttäreni ovat tulossa hän sai hirveän raivarin ja alkoi meukata ja huutaa (sekä itkeä!) että kukaan ei saa tulla hänen kotiinsa ilmoittamatta siitä ajoissa. Alkoi välittömästi kerätä kamppeitaan ja vaati minut viemään itsensä erääseen kotimme lähellä olevaan paikkaan siksi aikaa kun tyttäreni ovat meillä. Sanoi, ettei voi olla kotona, koska tulevat niin yllättäen, eikä hänellä ole meikit ja hienot vaatteet päällä. Ja lisäksi kysyi "onko se kersa matkassa" ja ilmoitti ettei jaksa kuunnella sen lässytystä. sanoin, että en lähde häntä viemään ja toivon, että hän olisi kotona, kun tyttäreni tulevat. Nainen alkoi huutaa ja karjua, että kukaan ei määrää missä hän on ja missä ei ole. Minut haukkui ja kiroili ihan lyttyyn ja sanoi, että hänelle en ala vittuilemaan, kun olen muutenkin pilannut koko päivän ja kaiken. Tekstiä tuli tuutin täydeltä ja vielä rappukäytävässä hän huusi ja kiroili niin että varmaan koko talo kuuli. Pakko oli viedä hänet sinne, pois ennen kuin kaikki kuulevat enkä halunnut että tyttäreni näkevät hänet sellaisena.

Myöhemmin hän oli aivan kuin ei mitään olisi tapahtunut.

Tällä viikolla on huoritellut suurinpiirtein kaikki näkemänsä naiset, sekä telkkarissa, että livenä. Kaikki ihmiset ovat tyhmiä/läskejä. Minä en saa mennä pihalle, koska kyttään "huoria" siellä ja yritän kuulema panna kaikkia, ketä vain. Sukupuolielimeni on joutunut pilkan kohteeksi. Impotentiksi minua on haukuttu jo ennenkin (en ole sellainen, mutta hänen kanssaan alkaa olla jo erektio-ongelmia psyykkisistä syistä) Minua on haukuttu tyhmäksi ja taas niin, että menneisyyteni työmatkoilla olen vain kierätnyt huoraamassa pitkin maailmaa. Kiukuttelee jos ei saa kukkia, karkkia, jos en tee hyvää ruokaa, jos puhun hänelle ja varsinkin jo en puhu. Käskee olla hiljaa ja sitten huutaa, että miksi olen hiljaa kuin kuollut.

Tuntuu kuin olisi taas seonnut pahemman kerran. Missään terapiassa ei halua käydä, eikä mitään lääkkeitä syödä (enkä usko, että mikään auttaisikaan)

Sen tiedän, että hän itse on ollut menneisyydessään prostituoituna ilmeisesti kuitenkin vain vähän aikaa. Kaupoista varastelee tavaraa vieläkin vaikka on 36-vuotias. On lihonut paljon, eikä viitsi laihduttaa, ei liikkua, syö vain herkkuja sohvalla ja silti häntä pitäisi palvoa kaiken aikaa ja minä olen kuulema hintti, kun en sano kuinka seksikäs hän on (hän on OLLUT todella seksikäs, mutta päästänyt itsensä rupsahtamaan ja siksi kait raivoaa siitä muille) On hän silti yhä kasvoiltaan hyvin kaunis, on vain ylipainoa jonkin verran.

Lapsenlastani en saa tavata, enkä puhua hänestä koska naisella ei ole lapsia. Välillä hän raivoa, että siksi ei ole lapsia kun minun kanssa ei voi niitä tehdä (kun olen impotentti ja hintti). Suhteemme aikana olisin jo alkuun ollut valmis alkamaan isäksi, mutta hän ei ole halunnut lapsia. Nyt hän joka toinen viikko haluaa lasta, mutta minun kans ei voi tehdä ja joka toinen viikko haukkuu kaikki näkemänsä lapset huoranpenikoiksi ja ilmoittaa vihaavansa "pentujen kirkumista". Tuota asiaa hän on pallotellut monta vuotta. No, alkaa olla jo muutenkin kohta vähän myöhäistä kun ikää hänellä jo kohta 37. Yksi abortti on hänelle tehty aikanaan.

Välillä tekisi mieli vain lähteä. En ole mielestäni mikään nössö, mutta en voi noin vain jättää häntä oman onnensa nojaan. Tiedän, että hän ei pärjäisi yksin. Hän on täällä ilman minua yksin vieraassa kaupungissa, jossa ei ole ketään hänen perhettään, sukuaan tai ystävää (tosin ei niitä ole paljon muutenkaan) eikä hän muutenkaan pärjää, tiedän sen. Äkkiriuhtaisu ei siis onnistu.

Kerran olin jo lähdössä ja hän uhkasi siinä samassa tehdä itsemurhan, hypätä ikkunasta tai parvekkeelta. On myös sanonut, että jos lähtisin niin etsisi minut ja tappaisi minut, mahdollisen uuden naisystäväni ja itsensäAnteeksi vain, ei ole tarkoitus valittaa, mutta pakko tuulettaa päätä jonnekin.

Peter nyt pää kovana. Sinä et enää hallitse teidän elämän tilannetta tarvitsette ihan taatusti ulkopuolisen katsomaan missä mennään. Tuo teksti kertoo että toinen teistä on ajautumassa psykoosiin on hienoa että olet vierellä mutta tossa vaiheessa voi tulla vaikka sitä puukkoa kylkeen kun ei kuuntele kohdetta naistasi oikein. Tarvitset nyt apuja muualta. Hae 112 ja selitä tämä vierailu tilanne niin ymmärtävät kenelle sinut ja perhe tulee ohjata.
Tuo nainenhan on sekoamassa jos tekstisi on oikein ja sinullekin voi silloin sattua vahinko.

 

Etkö voisi ottaa yhteyttä hänen vanhempiinsa? Ja kerrot mikä on tilanne. En ole lukenut juttua ihan kokonaan, tiedä vaikka vanhempia ei olisikaan, mutta uskon että joku sukulainen kuitenkin. Mutta jos he tietävät mikä nainen on, eivät uskalla puuttua asiaan.

Neuvoisin sinua tilaamaan ajan terv.keskuksen psykiatriselle sairaanhoitajalle, hänellä on vaitiolovelvollisuus ja uskon että saat ainakin neuvoja mitä tehdä. Voit kertoa naisellesi että menet lääkäriin, jos on utelias (tai on tietysti).

Mikset kertonut tyttärillesi asiaa? Minäkin nuorena olin sulkeutunut, en kertonut että mies pahoinpiteli minua usein, olen sitä katunut, jos olisin jollekin kertonut, olisin saanut apua ja elämäni olisi toisenlainen. Siis kerro asia vaikka naapurille, on joku todistaja joka on kuullut hänen riehumisensa.

Nykyisin en kyllä salaisi mitään tuollaista, mitä salasin nuorena, en osaa sanoa miksi pitää tuollaiset asiat salata, olin silloin liian kiltti.

Surettaa puolestasi, sinulla ei ole ketään jolle juttelisit asiasta, vain tämä palsta, jossa toiset ovat ilkeitä sinulle.

Et jätä häntä yksin tekemään itsaria, jos psykiatrisen sh:n avulla haette hänet hoitoon. Ja kun oikein ajattelee, miksi sinun pitäisi pilata elämäsi hullun naisen kanssa, sinun täytyy ajatella omaakin elämääsi. Yksi neuvo olisi lähteä tyttäresi luo hetkeksi asumaan, mutta ensin sinun täytyy paljastaa asia heille, ei se ole niin vaikeaa.

 

Minä en usko koko tarinaa. Peter naureskelee partaansa vedättäessään palstalaisia. Siis eihän yksikään ihminen, ei edes nössöistä nössöin mies, jäisi tuollaiseen suhteeseen. Satua koko stoori.

 

Joo, aina vaan hullummaksi menee. Itse asiassa jo aloitusviestin jälkeen ihmettelin, mitä mies näkee naisessa, joka hokee huoraa ja vittua, onko nuo nyt aikuisen naisen suuhun sopivia sanoja jatkuvasti hoettuna? Täytyy olla mahtavan kaunis ja upea nainen, että tuollainen kompensoituu...

Uskomaton stoori kaiken kaikkiaan, mutta toisaalta, minä luin tuon säveltäjän elämäkerran ja kyllä siinä tukka pystyssä sai ihmetellä. Kaikki näköjään on mahdollista, kun sopivasti kohtaavat kaksi ihmistä, joista toinen on alistuva ja toinen "ylistyvä."

Säveltäjä sentään myönsi heti kärkeen, ettei koskaan ollut edes rakastunut eikä ajan kanssakaan rakkautta syttynyt. Hänet huijattiin avioliittoon, mikä tuohon aikaan oli vielä mahdollista.

Mitä jos sinä Peter kertoisit tarinasi äidillesi, isällesi, veljellesi, sisarellesi, ystävällesi...? Mitä luulet heidän ajattelevan? Tietävätkö tyttäresi, millaisessa helvetissä elät? Pidätkö heitä järkevinä ihmisinä? Ja jos pidät, niin miksi et kuuntelisi järjen ääntä? Mikä sinua oikein vaivaa?

Väität, ettei tämä nainen selviäsi yksn, ilman sinua. Ja sen vuoksi olet siten valmis uhraamaan normaalin elämäsi. Miten on mahdollista, ettei 37-vuotias - aikuinen - nainen pärjää? Mihin hän itse asiassa sinua tarvitsee?

Taidat olla perusteellisesti aivopesty.

Oletko sitä mieltä, että jos irtaantuisit tuosta ihmisestä, sinun pitäisi tehdä se jotenkin niin, että ensin varmistaisit hänen pärjäävyytensä ja hyvinvointinsa ja järjestäisit kaikki hänen puoleltaan ensin kuntoon ja sitten voisit lähteä omaan elämääsi? Tiedät, ettei tuollaisesta tulisi mitään.

Koko kirjoituksesi henkii, että itse et ole valmis irrottautumaan. Taidat olla vielä rakastunut ja kuvittelet asioiden vielä voivan muuttua. Eivät ne muutu. Voit elää koko lopun elämäsi henkisesti sairaan ihmisen kanssa, oma minuutesi kutistuu ja katoaa etkä koskaan voi oikeasti hengittää ns. vapaaseen nahkaan. Se on surullinen kohtalo. Rakkautesi kyllä katoaa ajan mittaan, mutta siinä vaiheessa minuutesi ja kaikki aloitteellisuutesi on jo mennyt, etkä kykene enää tekemään itsenäisiä siirtoja elämässäsi. Kuinka voisit, jos et edes ikkunasta saa ulos katsoa?

 

Mistä ihmeen säveltäjästä kerrotte? Mistä löydän jutun? En ole kuullutkaan siitä, vaikka luen joka päivä iltalehden sun muut.

 

Ei se Peter halua lähteä sen hullun luota, keksii vaikka mitä tekosyitä ettei tarvisi lähteä. On ilmeisesti masokisti. Jos mulla olis noin hullu puoliso, jättäisin sen heti enkä ajattelisi pärjääkö, olisin vain tyytyväinen jos ei pärjäisi. Kyllä luulis että rakkaus tuollaiseen ilkimykseen olisi jo ajat sitten hävinnyt.

 

Mistä ihmeen säveltäjästä kerrotte? Mistä löydän jutun? En ole kuullutkaan siitä, vaikka luen joka päivä iltalehden sun muut.

eino-juhani rautavaaran ensimmäinen avioliitto heidi-maria rautavaaran kanssa.

Sveltj Einojuhani Rautavaara iski vkivaltaista vaimoaan kirveell - 23 vuoden perhehelvetti - Viihde - Viihdeuutiset - Ilta-Sanomat

 

Kiitos tuosta jutusta! Miten en ole voinut kuulla siitä mitään...

Tuli mieleen tämä "Peter", hänen naisensa on varmaan kanssa sadistinen psykopaatti, täsmää juttu jetsulleen.

 

Häiriölle on nimi: Impulssikontrollin häiriö. Sanoit, että tokkopa lääkitystä vaimon vaivaan on. Kyllä löytyy, psykoosilääkitys suurehkolla annoksella vie mustasukkaisuuden, vainoharhaisuuden ja väkivaltaisuuden pois, Mike Tysonistakin tulisi niillä lääkityksillä sukan kutoja. Mars vaimo lääkäriin, jos ei suostu menemään, uhkaa erolla.

 

Peter on joutunut tilaan, jossa häntä vaivaa Tukholma-syndrooma ja läheisriippuvuus. Parisuhteen jatkamista puntaroidessa on tärkeää verrata sitä, miten onnellinen on parisuhteessa, jos negatiiviset tunteet ovat voittopuolisesti useammin pinnalla ja arjessa uhkaa elämä mennä pilalle, silloin on syytä erota.

 

minusta Peteriä ei vaivaa mikään muu kuin tyhmyys.

 

järjestää asunnon muijalles ja jos ei ole edes tuloja, sossu maksaa toimeentulotukea.

 

Mitä Peterille kuuluu? Kerro mihin ratkaisuun olet tullut.

 

Pian viisi vuotta suhdetta avovaimooni.

Muuten menee ihan hyvin, mutta alan olla aika loppu hänen pahaan mustasukkaisuuteen. Ei ole tarvetta katsella vieraita naisia, enkä niin tee. En muutenkaan anna mitään aihetta olla mustasukkainen. Silti naiseni on todella mustasukkainen. Hän on 35 vuotias ja kaikinpuolin viehättävä ja ihana kumappani, paitsi tuo yhä rankemmaksi käyvä mustasukkaisuus.

Se näkyy arkisissa tilanteissa ihan kaikessa. Kun katson telkkua en saa katsoa mainoksia vaan kanava täytyy kääntää tekstiteeveen puolelle, koska mainoksissa on vähäpukeisia naisia, joita kuulema "tirkistelen" "silmät pullollaan" ja "muna ojossa". Nämä ovat hänen ilmaisujaan siis. Oikeasti en tirkistele vaan katson ihan normaalisti telkkua tai siis katsoisin jos saisin. Aina pitää olla siis varpeisillaan jos telkkaria katsoo. Jos epähuomiossa (vaikka väsyneenä) jään tollottamaan jotain "epäsopivaa" kohtaa niin hän alkaa huutamaan, että "mitä vittua vahtaat sitä huoraa" tai muuta vastaavaa. Kun sanon, että en vahtaa niin hän huutaa, että "kyllä vahtasit, minä näin". Paljon mitään ohjelmia ei voi katsoa, kun kaikissa on "vitun huoria", jopa aamuteeveessä on niitä ja uutisissa. En viitsi paljon katsoa telkkua nykyään, koska ei kohta ole sellaista ohjelmaa mitä voisi katsoa.

Asuntomme vieressä on lasten leikkikenttä. Sinne en saa parvekkeelta katsoa, koska siellä on "huoria" lapsineen. Jos menen parvekkeelle hän tulee perässä "vahtimaan" katsonko näitä naisia. Siispä en mene parvekkeelle. Jos menen ulos tupakalle hän kuittailee, että menen "tirkistelemään" naisia. No, pakko on mennä ulos tupakalle ja tästä hän osoittaa mieltä mököttämällä.

Varmaan arvaatte, että on vähän vaikea olla ihmisten ilmoilla. Autolla ajaessa kaupungilla hän vahtii jatkuvasti, etten katso pyörätiellä lenkkeileviä tai pyörällä ajavia näin kesällä vähäpukeisempia naisia. Kerran kuvitteli, että katson ja huusi kurkku suorana ja haukkui minut "vitun huoraajaksi" ja "kusipääksi". Kun käskin hänen lopettaa metelöinnin hän suuttui vielä enemmän ja sanoi, että ei hänen tarvitsisi huutaa jos minä en käyttäytyisi väärin ja tuijottaisi kaikenmaailman "teinipaskoja". Sitten hän huusi, että voin seuraavan kerran sitten ihan hyvin alkaa runkkaamaan kun kerran tuojotan niitä "teinipaskoja". Huh, huh..

Kaupoissa on vaikeaa. Pitää koko ajan pitää katse hänessä, eikä saa katsoa mihinkään muualle, koska hän vahtii koko ajan minne ja "ketä" katson. Olen jo alkanut vaistomaisesti katsomaan heti muualle jos naisia ilmaantuu näkökenttään. No, jotain sata vuotiaita mummoja saa katsoa, koska niistä hän ei ole mustasukkainen, mutta kaikki nuoremmat varsinkin on paha juttu. Hän kuvittelee, että vahtaan jatkuvasti ja aivan kaikkia naisia, kaikkialla. En ole koskaan pettänyt häntä, enkä katsellut muita naisia. Hän on ollut noin mustasukkainen aivan alusta saakka ja tilanne tuntuu pahenevan. Joskus hän on saanut jopa itkuraivareita keskellä kaupunkia jos on kuvitellut minun vilkuilleen jotain naista.

Yhden kerran hän alkoi kotona möykätä haukkuen ja nimitellen minua todella rumasti ja sohien leipäveitsellä minua kohti niin, että alkoi jo pelottamaan.

Onko muilla kokemusta tällaisesta? En haluaisi erota, mutta tällainen elämä on kamalan raskasta.

 

Sama meno täällä kaupassa käydessä. Jos vahingossa on lähellä nainen ja katson sinnepäinkään, iällä ja ulkomuodolla ei väliä, vaimo väittää, että katselen ja hymyilen hänelle. Saa kotona huutokohtauksia, joissa kaivetaan kaikki vanhat "tapaukset" esille. Järkipuhe on plusmiinus nolla.
Väittää, että olen saamaton ja ikävä tyyppisaamaan naista, mutta hirveä halu on. Tosiasiassa minua ei kiinnosta tippaakaan. Vaimo ei oikein tule enää yksin huonon kuntonsa vuoski toimeen, joten erotakkaan ei voi, pitkän avioliitonkaan vuoksi ei. Terapia ei tule kysymykseenkään, eihän hän hullu ole.
Mukava kuulla, että on kohtalotovereita.