Muusikon vaimona eläminen...kohtalotovereita?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Rockabella"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
R

"Rockabella"

Vieras
Huooh. Kaipaisin kokemuksia muusikon puolisona elämisestä. Itsellä tuommoinen puolimuusikko miehenä, keikkailee välillä tiheemmin, välillä harvemmin. Alkurakkaudessa ei haitannut poissaolot,eikä ollut mustasukkaisuutta, mutta nyt viime aikoina on alkanut vähän ahistamaan. Olen itse ihan menevää tyyppiä, ja välillä keikoilla mukana. Läheskään aina en todellakaan pääse (lapset), mutta silloin kun olen mukana, niin meillä on todella hauskaa :)

En ole kovin helposti mustasukkainen, mutta välillä omassa mielessä pyörii juttuja, kun viestiä tulee milloin miltäkin fanilta...tyttöseltä. Ymmärrän että juttuun kuuluu, että on pientä "flirttiä" lavalta, mutta kun sekin vähän närästää....Mies näihin sitten vastailee, ja se tuntuu pahalta. Paskanakki. Hommaan kuuluu kuitenkin jonkinlainen mielikuva "saatavilla olemisesta". Vai?

Arkielämä (silloin kun sitä on) on hyvää. Rakkaus on hyvää ja intohimoista, mies on ihana avopuoliso mulle ja hyvä isä omille lapsilleen ja todella ihana puoli-isä mun lapsille.
Olen vaan todella huono "nalkuttamaan" tai muutenkaan ilmaisemaan mitään negatiivista. Hirveen vaikeata ottaa puheeksi mitään, mikä omaa mieltä painaa. Miehen ex osasi tuon taidon (siis nalkuttamisen ja huutamisen), mutta on muuten ihana ja ymmärtäväinen ihminen. Minä taas en saa suutani auki, vaikka jo asia vaivaisi.

Pitäiskö mun vaan syödä se minkä tilasin, vaan lähetänkö takas keittiöön ja kerron mikä on vialla?

Saisinko kommentteja ja vertaistukea kitoooooos!
 
Rockmuusikot on teinipoikia tai aikuisia teinipoikia. Molempien motiivina on musiikin lisäksi se, että p****a saa aina kun haluaa.
Miehelläsi on luultavasti kaksi elämää. Keikkaelämä, johon nuo tytöt + satunnainen seksi kuuluvat ja sitten rauhoittava kotielämä sinun kanssasi. Hän tarvitsee molempia. Helpointa sinulle olisi, jos voisit hyväksyä nuo kaksi maailmaa ja sen, että se toinen välillä vilahtaa puhelimessa.
 
Osut varmasti aika oikeaan m1es. Sen verran osaan samaistua miehen asemaan, että juuri tuolla tavalla tulisi ehkä toimittua, jos olisin mies... Veikkaan kuitenkin, että mieheni ei ole p***un perässä, vaan ehkä nauttii ihailusta ja jännityksestä. Nimittäin kotona tuo seksipuoli on paremmin kuin kondiksessa :)

Vaikka olen kauhean suvaitsevainen ja välllä vähän höveli ihminen, niin löydän kyllä itsestäni sellaisenkin puolen aika vahvasti, joka kuuluttaa uskollisuutta ja arvostusta parisuhteessa. Etenkin kun kaikki on hyvin, eikä kummankaan tarvitsisi hakea huomiota/hankkia extra-elämyksiä parisuhteen ulkopuolelta.

Vai onkohan mulla sellanen mies, joka tarvii näitä itsetunnonkohotus-juttuja ylipäätään pitääkseen itsensä hyvissä fiiliksissä... Huono mulle.
 
noooh. ukko on keikkaileva muusikko, itse taas olen ehkä epämusikaalisin ihminen mitä maa päällään kantaa. enkä ole ikinä sisäistänyt millään muotoa tuota kuuluisaa "muusikon charmia", en saa kiksejä siitä että joku osaa soittaa kitaraa yms. mutta livemusiikin rakastajille on ymmärtääkseni nimenomaan muusikkomiehen flirttailu iso osa sitä juttua, livemusiikkia kuunnellaan esiintyjien takia, jotka faneille he ovat jotenkin erityisen siistejä ja seksikkäitä juuri tuon muusikkoimagon vuoksi. tai jotain.

omaan mieheeni luotan täysin että se jää siihen lavashowhun kuuluvaan flirtinkiin. jos pystyy luottamaan ja mies on luotettava niin tuon yli pääsee, mutta ymmärrän kyllä että on äärimmäisen raskasta jos epäilee tai on taipuvainen mustasukkaisuuteen.
 
Kiitos vastauksestasi "hmm". Hienoa että teillä toimii, etkä ole mustasukkainen :) Myönnän, että itsessäni on jotain sellaista "passiivista mustasukkaisuutta". Tavallaan kyllän tiedän asemani "ykkösrakkaana", mutta tässä viime aikoina on alkanut tulla sellaista pientä epävamuutta peliin. Jotenkin tiedän että tulen aina olemaan se ykkösrakas, mutta pelottaa että nämä bändikuviot ja fanihommelit saavat miehen pään sekaisin... Etukäteen jo veetuttaa, että olen se turvallinen kotipesä mihin palata täyden palvelun hotelliin ja varma "hoito". Olen itse aika vaihtelunhaluinen ihminen ja impulsiivinen myös, mutta itseni kanssa tehnyt sopimuksen, etten muihin miehiin koske parisuhteessa ollessa. Ja se pitää.
 
Voisko sitä yleisöä ajatella miehesi työnantajina? Jos heille ei flirttaisi ja silmää vilkuttaisi, antaisi ymmärtää, niin he eivät kävis keikoilla eikä rahapussiin kilahtaisi kolikoita? Keikkamuusikon ammattirooliin kuuluu tuommoinenkin puoli.

Et todennäköisesti voi muuttaa miehesi ammattiroolia. Mieti enemmin tarkasti, mitä nämä tunteesi tarkoittavat? Haluaisitko vakuuden, että mies ei varmasti sua petä? Kaipaatko enemmän normiarkea? Vaiko kahdenkeskeistä aikaa? Mieltäpainavia asioita voi ottaa muutenkin puheeksi kuin nalkuttamalla. Voi puhua omista tunteistaan, niitä ei voi kukaan kiistää. Mutta negatiivisista tuntemuksistakin täytyy opetella juttelemaan - se on nyt sun haasteesi.
 
Juurihan tuo kömpi taas sänkyyn ja minä nousin. Oli keikalla vähän pidempään, kun neljältä meni paikka kiinni. Jatkot on jatkoja, mutta en minäkään pettämistä epäile tai ei se tätä liittoa kaada. Mutta tuo helvetinmoinen juopottelu ehkä. Tuo ei ole enää mitään "nätisti kotona vähän" vaan se on vieraiden naisten kanssa kori kossua tyyppistä....
 
Ne faneilta tulevat viestit on semmosia, joille ei mitään voi ja lavaflirttailu myös. Noissa hommissa saa aika pian kusipään maineen, jos ei jaksa hymyillä, vaihtaa paria sanaa tai poseerata kuvissa.

Minkä ikäisiä ootte? Teilllä on ilmeisesti pieniä lapsia? Mun muusikkoukko on 45, lapset on jo isoja ja nykyään ukko ei enää jaksa riekkua vaan ajaa mieluummin keikan jälkeen kotiin pidemmältäkin. On kuulemma niin nähty ne jatkot
 
Itse kyllä sanon tuohon, että tuo "saatavilla oleminen" yms. on kyllä ihan shaissea.

Oma mieheni on aloitteleva muusikko ja keikat ovat jossain vaiheessa olennainen asia. Sen olen tehnyt miehelle jo selväksi, että jos aletaan mitään sinkkua keikoilla esittämään, niin sinkuksi kyllä sitten päätyykin. Muistutin myös, että mitäs on mieltä jos minä alan töissäni ja harrastuksissani esittämään naimatonta sinkkua, joka on täysin "saatavilla". Ei tuntuisi kuulema kivalta, joten varmasti sitten käsittää etten minäkään ala katselemaan jos mies alkaisi keikoilla esittämään sinkkua.

Ystävällinen voi olla myös niin, ettei siihen sekoitu flirttiä. Eli ei tarvitse olla faneille naama näkkärillä, vaan voi olla olla positiivinen ja iloinen. Flirtti on sitten ihan oma juttunsa.
 
..mun mielestä sun ei tarvi miettiä asian esille ottamista minään nalkuttamisena tai negatiivisen jakamisena vaan ainoastaan asiana josta haluat puhua hänen kanssaan...kommunikointi pelastaa tolta asian pyörittämiseltä kun saat ilmaistua epävarmuutesi ja tuntosi niin helpottaa. Hän varmaan siihen hyvin myöskin reagoi - voisin kuvitella <3!
 
[QUOTE="mikke";29576118]Ikävä sanoa tätä mutta irtopillu kelpaa aina, riippumatta siitä miten kotona saa seksiä. Se nyt vaan on ihan eri asia.[/QUOTE]

Näinhän se on, harvassa miehet jotka eivät käytä tilaisuutta hyväkseen jos kiinnijäämisen vaara on pienen pieni tai ei ollenkaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sakari Pietilä;30600712:
Näinhän se on, harvassa miehet jotka eivät käytä tilaisuutta hyväkseen jos kiinnijäämisen vaara on pienen pieni tai ei ollenkaan.

Eli muusikon vaimonkin kannattaa ihan varuiksi harrastella irtohubaa aina kun mies on keikoilla?
 
Ystävällinen voi olla myös niin, ettei siihen sekoitu flirttiä. Eli ei tarvitse olla faneille naama näkkärillä, vaan voi olla olla positiivinen ja iloinen. Flirtti on sitten ihan oma juttunsa.

Samaa mieltä. Ystävällinen pitää artistin olla yleisölleen, mutta ei tarvitse olla yliystävällinen. Mä fanitan itse muutamaa bändiä suuresti, mutta pidän täysin selvänä, että muusikoilla on myös yksityiselämänsä, joka ei faneille kuulu. Lisäksi piirit ovat Suomessa niin pienet, että vaikeaa on kehitellä mitään suurta glooriaa yhdenkään muusikon ympärille. Paskalla, päivätöissä ja ruokakaupassa nekin käy ihan kuten me kaikki.

Tuota en ole ajatellutkaan, että joku läheinen voi pahoittaa mielensä jos esittää muusikolle kiitoksensa keikasta tai tuotannosta. Itse olen näin pari kertaa tehnyt, mutta ihan täysipäisenä aikuisena enkä minään "tyttösenä". Se musiikki kun voi kolahtaa lujaa ihan vaan musiikkina ilman, että kuulija heti suunnittelee yhteistä loppuelämää esiintyjän kanssa. Toisaalta en tiedä, millaista viestiä pahimmillaan voi faneilta tulla, joten vaikea samaistua vaimon/tyttöystävän tilanteeseen.
 
Rockmuusikot on teinipoikia tai aikuisia teinipoikia. Molempien motiivina on musiikin lisäksi se, että p****a saa aina kun haluaa.
Miehelläsi on luultavasti kaksi elämää. Keikkaelämä, johon nuo tytöt + satunnainen seksi kuuluvat ja sitten rauhoittava kotielämä sinun kanssasi. Hän tarvitsee molempia. Helpointa sinulle olisi, jos voisit hyväksyä nuo kaksi maailmaa ja sen, että se toinen välillä vilahtaa puhelimessa.
 

Yhteistyössä