Myooman poisto/ kohdupoisto ja treenauksen aloitus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja NasuNasu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

NasuNasu

Vieras
Hellouta kaikille!

Olen leikkausjonossa myooman/kohdunpoistoon. Kummalla kaavalla mennään selviää vasta leikkauspöydällä. Todennäköisimmältä vaikuttaa kohdunpoisto. Ja leikkaus on ns. iso leikkaus vatsanpeitteiden kautta. (Toki toivon pääseväni pelkällä myooman poistoleikkauksella.)

Jollakin teistä on aivan varmasti kokemusta siitä, miten nopeasti voi alkaa treenamisen leikkauksen jälkeen. Itse olen noin vuoden treenannut voimaharjoittelua. Eli "isoilla painolla" kuntosalitreenausta. Tarkoitus olisi osallistua mestaruuskisoihin huhtikuussa.
Leikkausaika on joulukuun ensimmäisellä viikolla. Olen treenannut myooman löytymisestä huolimatta täysillä. Ja meinaan treenata siihen asti kun olen leikkauspöydällä. . Ei kai siitä mitään haittaakaan ole? uskon, että mitä paremmassa kunnossa olen, sitä nopeammin toivun leikkauksesta.

Kuulen mielelläni kokemuksianne operaation jälkeisestä elämästä ja nimenomaan koskien tätä treenipuolta. Leikkauksen jälkeisistä ikävistä komplikaatioista yms. olen jo näiltä sivuilta lukenutkin. En halua surra mahdollisia komplikaatiota tms. jo nyt, vaan haluan ajatella, että toivun nopeasti ja voin jatkaa elämää ilman masussa olevaa "appelsiinia".

Tsemppiä ja jaksamista kaikille par´aikaa leikkauksesta toipuville.
 
Minulta ei ole myoomaa tai kohtua poistettu, mutta kokemusta on isosta avoleikkauksesta alavatsaan sekä vapaapainotreenistä, joten vastaan sen verran mitä tiedän.

On ihan hyvä, että treenaat, koska se tosiaan nopeuttaa toipumista, hyvät käsivoimat helpottavat sängystä nousemista jne. Kunhan vaan sitten ymmärrät lopettaa hyvän sään aikana, eli anna kiputuntemustesi ohjata treeniä. Jos sattuu, älä treenaa sitä mikä sattuu. Mikäli haluat jatkaa vapaapainotreenejä ja urheilua ylipäänsä myöhemmin elämässä, ei ole mitään järkeä ahnehtia liikaa epämääräisessä tilanteessa.

Ison leikkaukseni jälkeen sain itse sairauslomaa 4 viikkoa, josta olin viisi päivää sairaalassa. Tuon neljä viikkoa oli täysi liikuntakielto, rauhallista, lyhytkestoista kävelyä (ilman kantamuksia) lukuun ottamatta. Syykin on aivan perusteltu - siinä missä ulkoisista haavoista otetaan tikit pois jo n. viikon jälkeen, sisäisesti paraneminen kestää kauan eikä tilannetta näe päällepäin. Parempi siis ottaa varman päälle. Tuon neljän viikon jälkeen sai ruveta hiljalleen kanniskelemaan kauppakasseja, ajelemaan fillarilla, sauvakävelemään, uimaan jne, mutta ei edelleenkään mitään mikä laittaa painetta keskivartaloon tai mihin liittyy äkkinäisiä, räjähtäviä liikeitä, esim. juuri vapaapainoharjoittelua. Olisiko ollut jotain 7-8 viikkoa yhteensä siis rajoitusta.

Kun on ollut 8 viikkoa hyvin hissukseen, niin tietysti treenejä ei voi vaan jatkaa siitä mihin jäi ennen leikkuuta, vaan saattaa joutua hyvinkin pohjalta aloittamaan uudestaan. Edelleen, jos haluat voimanostoharrastuksestasi pitkäaikaisen, niin en suosittele ahnehtimaan tässä. Nostojen tekniikkapuoli menee täysin hakuseen ja uusiksi jo parin viikon tauon jälkeen, saati kahden kuukauden, johon liittyy sisuskalujen uudelleenjärjestelyt.

Kokonaisuudessaan tuollaisesta isosta leikkauksesta toipumiseen ja kaikkien kipujen ja outojen oireiden poistumiseen voi mennä useampia kuukausia, ilman että kyseessä on komplikaatio! Sinuna siis en pitäisi itsestään selvänä että olet huhtikuussa jo täydessä kisakunnossa. Sen sijaan pääset varmasti ennen huhtikuuta jo kuntoutumaan ja jos hyvin käy niin myös lopulta kisaamaan. Mutta malttia, ettet saa urheiluvammoja ja joudu ojasta allikkoon. Suurin osa urheiluvammoista tuolla punttipuolella nimittäin tulee juuri pitkien taukojen jälkeen, kun luulee itsestään liikoja eikä lähde tarpeeksi nöyrästi liikkeelle.
 
Kiitos kommenteistasi. Treenaan kunnolla=täysillä, mutta aina huomioiden mahan tilanteen. Jos on kipuja, ei tehdä sitä mikä pahentaa kipua, vaan tehdään harjoitusohjelmaan välitön muutos. Yritän tällä harjoittelulla pitää tuota pääkoppaa myös kasassa, etten rupea turhaan hermoilemaan leikkauksen takia. Leikkaukselle kun ei voi mitään. Se on joka tapauksessa lähiaikojen asia. Olen ns. jonotuslistalla, joten voi olla, että pääsen operaatioon jo aiemmin. Toivottavasti. Pienenee edes nanoprosenteilla kohdunpoiston tarpeellisuus.

Mä vähän pelkäsinkin tällaista pidempää treeni taukoa. Pääasia ja tavoite on, että saan kropasta "ylimääräisen aplarin" pois ja toivun operaatiosta hyvin. Ja toisena on nämä kisat. Onneksi kisat ovat myös vuonna 2010 :)
 
Jep jep, arven takia et varmastikaan voi treenailla kovin tuhdisti(vatsaontelon paine kasvaa - haava aukeaa). Mutta - oletko varma että kohdunpoisto tehdään avoleikkauksena? Äidiltäni ainakin poistettiin koko kohtu myoomineen alateitse. Kai niitä on erilaisia tekniikoita tilanteesta riippuen.

Ja - tuonkin leikkauksen jälkeen äitini oli sen verran kipeä että jopa käveli melko pitkään aika varovasti.

Tsemppiä sinulle!
 
Joo, kyllä täytyy olla järki päässä treenin kanssa, ettei aiheuta turhaan itsellensä lisäprobleemia. Toki pää voi räjähtää pitkä tauon jälkeen :)

Avoleikkaus vaikutti olevan ainoa vaihtoehto. Myooma on sellaisessa paikassa kohtua ja sen verran isomman puoleinen, halkaisijaltaan n. 8,5cm. Toki kysäsen vielä leikkaavan lekurin mielipidettä. Tapaan hänet pari viikkoa ennen leikkausta. Ja mulla on kaikesta huolimatta edelleen toive, että vain myooma poistetaan, ei kohtua. Käsittääkseni toipuminenkin on nopeampaa tällöin.
 
Jos lääkäri on päättänyt poistaa kohdun, niin silloin se poistaa sen, ellet muuta toivetta pyydä. Se on jo varmaan tehnyt leikkaussuunnitelman. Äkkiä korjaamaan tilanne, että ei poistettais kohtua. Mulla on ollut paljon isompikin myooma, pään kokoinen. Eikä kohtua ole poistettu.
 
Uskokaa nyt jo, ettei lääkärit huvikseen niitä kohdunpoistoja ja isoja avoleikkauksia tee, eikä se että joltain on poistettu iso myooma ilman kohdunpoistoa tarkoita että sama onnistuu muillekin. Paljon riippuu siitä, missä kohdassa se myooma on. Jos asia arveluttaa niin kannattaa käydä toisellakin erikoislääkärillä arvioittamassa tilanteensa, mutta ei se lausunto välttämättä siitä miksikään muutu että potilas on asiasta eri mieltä. Vaihtoehdot voi hyvinkin olla että joko myooma+kohtu poistetaan tai sitten ei voida tehdä mitään ja elät siinä sitten myoomasi kanssa, mikä on valtava terveysriski!

Lääkäriä voi toki pyytää mahdollisuuksien mukaan säästämään kohdun ja todellinen tilanne nähdään tietty vasta kun olet leikkauspöydällä ja avattuna. Joskus on niinkin, että sieltä löytyy jotain yllättävää, mikä vaatii lääkäriltä muutoksen alkuperäiseen suunnitelmaan ja silloin hän päättää itsenäisesti sen mukaan mikä on hänestä potilaan terveydelle parhaaksi, koska potilasta ei voida herättää kesken operaation ja kysyä mielipidettä. Tiedän esimerkiksi tapauksia, että endometrioosipotilaalle on tehty kohdun/munasarjojen poistopäätös vasta leikkauspöydällä. mikään ei-invasiivinen menetelmä (ultra, röntgen, magneetti) ei nimittäin kerro koko totuutta siitä mitä siellä vatsassa on oikeasti meneillään.
 

Yhteistyössä