I
"Inkeri"
Vieras
Viime viikonloppuna meillä oli naapurin 5v. tyttö lauantaista sunnuntaihin, kun vanhemmillaan oli jotain menoa.
Kuten yleensä joka lauantai, me miehen kanssa vietiin huushollin matot ulos, imuroitiin, pyyhittiin pölyt ja pestiin lattiat. Tyttö oli ihan äimän käkenä, että mitä te teette ja varsinkin vessan pesu oli jotain aivan outoa.
No, sitten se ihmettely vasta alkoi, kun tein sämpylätaikinan ja omat sekä naapurin tyttö pääsi leipomaan! Tyttö vaan kyseli, että mitä tää taikina muka on.
Myös vaatteiden silitys, lakanoiden vaihto, roskien vienti olivat kaikki ihan ufojuttuja tytölle.
Sunnuntaina, kun vanhemmat haki tyttöä kotiin, pyysin heidät kahville, kun olin juuri ottanut vastaleivotut pullat uunista. Tyttö kertoi meidän perheen touhuista vanhemmilleen kuin suuremmistakin ihmeistä.
Kävi ilmi, että ko. perheessä käy kotiapulainen/siivooja kahdesti viikossa, joka laittaa ruuat, siivoaa, vie vaatteet pesulaan ym. Kumpikin vanhemmista on kiireisiä yrittäjiä + molemmilla oli monta niin hienoa harrastusta, että hävetti oikein kun ite käyn korkeintaan lasten kanssa uimassa ja pulkkamäessä...
Mutta mutta. Sitten jäin miettimään, että miten lapsi oppii ikinä siivousta, ruualaittoa ym. kodinhoitoa, jos kaikki tapahtuu sillä aikaa kun hän on päiväkodissa? ja tämä tyttö kun menee päiväkotiin jo ennen klo 7 ja haetaan vasta klo 17 jälkeen, kun äiti on eka käynyt kuntosalilla ym ym.
Jotenkin tuli tosi paha olo sen söpön pienen tytön puolesta, joka tuntui olevan vain välttämätön "paha", kun pitäähän perheessä lapsi olla, riippumatta siitä onko hänelle aikaa vai ei.
Voin olla vähän vanhanaikainen äiti, joka tuusaa kaikenlaista lastensa ja miehensä kanssa, mutta on onnellinen siitä eikä kaipaa mitään hienouksia.
Millaisia herätyksiä teissä muissa herätti?
Kuten yleensä joka lauantai, me miehen kanssa vietiin huushollin matot ulos, imuroitiin, pyyhittiin pölyt ja pestiin lattiat. Tyttö oli ihan äimän käkenä, että mitä te teette ja varsinkin vessan pesu oli jotain aivan outoa.
No, sitten se ihmettely vasta alkoi, kun tein sämpylätaikinan ja omat sekä naapurin tyttö pääsi leipomaan! Tyttö vaan kyseli, että mitä tää taikina muka on.
Myös vaatteiden silitys, lakanoiden vaihto, roskien vienti olivat kaikki ihan ufojuttuja tytölle.
Sunnuntaina, kun vanhemmat haki tyttöä kotiin, pyysin heidät kahville, kun olin juuri ottanut vastaleivotut pullat uunista. Tyttö kertoi meidän perheen touhuista vanhemmilleen kuin suuremmistakin ihmeistä.
Kävi ilmi, että ko. perheessä käy kotiapulainen/siivooja kahdesti viikossa, joka laittaa ruuat, siivoaa, vie vaatteet pesulaan ym. Kumpikin vanhemmista on kiireisiä yrittäjiä + molemmilla oli monta niin hienoa harrastusta, että hävetti oikein kun ite käyn korkeintaan lasten kanssa uimassa ja pulkkamäessä...
Mutta mutta. Sitten jäin miettimään, että miten lapsi oppii ikinä siivousta, ruualaittoa ym. kodinhoitoa, jos kaikki tapahtuu sillä aikaa kun hän on päiväkodissa? ja tämä tyttö kun menee päiväkotiin jo ennen klo 7 ja haetaan vasta klo 17 jälkeen, kun äiti on eka käynyt kuntosalilla ym ym.
Jotenkin tuli tosi paha olo sen söpön pienen tytön puolesta, joka tuntui olevan vain välttämätön "paha", kun pitäähän perheessä lapsi olla, riippumatta siitä onko hänelle aikaa vai ei.
Voin olla vähän vanhanaikainen äiti, joka tuusaa kaikenlaista lastensa ja miehensä kanssa, mutta on onnellinen siitä eikä kaipaa mitään hienouksia.
Millaisia herätyksiä teissä muissa herätti?