V
vierailija
Vieras
HU:
"Näin kansainväliset katujengit tekevät tuloaan Helsinkiin, jo 13-vuotiaat huolestuttavassa seurassa – KRP: "Sama kaava kuin Tanskassa ja Ruotsissa"
Christer Ahlgren työskentelee keskusrikospoliisissa (KRP) rikosylikomisariona. KRP
Sanna Jompero-Lahokoski
Viime aikoina on puhuttu paljon nuorisojengeistä. Helsingissä ja sen lähialueilla on useita huolta aiheuttavia nuorisojengejä, sanoo keskusrikospoliisin (KRP) rikosylikomisario Christer Ahlgren.
– Joitakin. Tarkkaa lukua ei pysty sanomaan.
Ahlgrenin mukaan sana nuorisojengi on terminä epämääräinen.
– Eivät kaikki nuorisojengit ole huolta herättäviä.
Huolta KRP:ssä herättää se, että joillakin jengeillä on havaittu olevan vakavaa rikollista tekemistä ja jopa yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
– Maailma on muuttunut viime aikoina kiihtyvällä vauhdilla. Sen myötä myös rikollisuus. Poliisin resurssit eivät kunnolla ole pysyneet tässä kehityksessä mukana.
KRP ei työskentele aktiivisesti nuorisojengien kanssa, mutta astuu kuvaan, kun viitteitä yhteyksistä järjestäytyneen rikollisuuteen alkaa ilmetä. KRP:n tehtävänä on paljastaa ja tutkia vakavinta rikollisuutta.
Nuorisojengeissä pyörivät nuoret voivat päätyä järjestäytyneen rikollisorganisaation polttoaineeksi. Nuoria voidaan käyttää linkkinä esimerkiksi maahantuotujen huumeiden levittämisessä.
– Yhä nuorempien on havaittu liikuskelevan huolestuttavassa seurassa.
Nuorimmat ovat olleet noin 13-vuotiaita. Mukana on pääosin poikia, mutta myös tyttöjä. Huolta aiheuttavissa nuorisoryhmissä on havaittu olevan paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria.
AHLGREN ON jo aiemmin puhunut siitä, että Suomi on vahvasti Ruotsin ja Tanskan tiellä.
– Meillä näytetään seuraavan samaa kaavaa kuin Tanskassa ja Ruotsissa, Ahlgren viittaa rikollisen elämäntavan omaksumiseen esimerkiksi haitallisten esikuvien kautta.
Yhteiskunnan ja päättäjien olisi syytä havahtua ongelmaan ajoissa.
– Osalle nuorista näyttää syntyvän vääränlainen ja epätotuudenmukainen kuva yhteiskunnasta. Voidaan erehtyä kuvittelemaan, että rikosvastuu ei ulotu heihin tai heidän rikollisiin esikuviinsa.
Tästä syntyy tarpeeton ja haitallinen vastakkainasettelu syrjäytyneiden nuorten ja viranomaisten välille.
– Mitä aikaisemmin pystymme ennalta ehkäisemään asioita, sitä parempi ja sitä halvempaa.
Yksi tällaisista vääristä esikuvista voisi olla monikulttuurinen rikollisjengi Mantaqa, joka on ollut viranomaisten laajan huumetutkinnan kohteena.
– Mantaqa ei ole nuoriso- tai katujengi. Poliisi pitää Mantaqaa järjestäytyneenä rikollisryhmänä.
SUOMESSA ei vielä ole viitteitä siitä, että nuoriso- tai katujengejä johdettaisiin aktiivisesti ulkomailta tai että kansainväliset ulkomaiset katujengit olisivat sellaisinaan rantautuneet Suomeen.
– Niitä ei vielä ole Suomessa, mutta se lienee vain ajan kysymys. Tässä viittaan Ruotsin ja Tanskan tiehen.
Ennaltaehkäiseviä keinoja pitäisi vahvistaa entisestään.
– Nuorten syrjäytymistä täytyisi pystyä ennalta estämään tehokkaammin hyödyntämällä käytössä olevia pehmeitä keinoja, kuten esimerkiksi ankkuritoimintaa ja viranomaisyhteistyötä. Kouluilla on tärkeä rooli.
Syrjäytymisen tiellä olevat nuoret pitäisi pystyä tunnistamaan mahdollisimman kattavasti jo varhaisessa vaiheessa.
– Se on tärkeää, jotta ongelmiin olisi mahdollista puuttua ajoissa, eikä väärille esikuville annettaisi tilaa vaikuttaa.
Joidenkin nuorten kohdalla pehmeiden keinojen käyttö on jo myöhäistä.
– Silloin viranomaisilla olisi oltava kyky saattaa heidät rikosvastuuseen teoistaan ja katkaista rikoskierre, pysyvästi. Tässä esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksella (Rise) on tärkeä rooli.
SUOMELLA olisi hyvä olla strategia, jolla Ruotsin tie katkaistaisiin. Siihen tarvitaan moniviranomaisyhteistyötä ja tiedonvaihtoa, Ahlgren pohtii.
– Lisäksi koulut, sosiaalitoimi ja kolmannen sektorin toimijat olisi saatava mukaan. Poliisilla puolestaan pitäisi olla mahdollisuudet luoda asiasta tarkka tilannekuva. Se ei synny pelkästään tilastoja katsomalla. Tilastot kertovat vain pienen osan totuutta eli sen, mitä on jo tapahtunut.
AHLGREN MYÖNTÄÄ olevansa strategian laatimisen suhteen pessimisti.
– Mutta toivoisin, että tästä heräisi oikeaa ja aitoa keskustelua. Julkista keskustelua ei saisi vältellä sen sensitiivisyyden takia. Näin kävi Ruotsissa, jossa ollaan palkkaamassa 10 000 poliisia lisää."
"Näin kansainväliset katujengit tekevät tuloaan Helsinkiin, jo 13-vuotiaat huolestuttavassa seurassa – KRP: "Sama kaava kuin Tanskassa ja Ruotsissa"
Christer Ahlgren työskentelee keskusrikospoliisissa (KRP) rikosylikomisariona. KRP
Sanna Jompero-Lahokoski
Viime aikoina on puhuttu paljon nuorisojengeistä. Helsingissä ja sen lähialueilla on useita huolta aiheuttavia nuorisojengejä, sanoo keskusrikospoliisin (KRP) rikosylikomisario Christer Ahlgren.
– Joitakin. Tarkkaa lukua ei pysty sanomaan.
Ahlgrenin mukaan sana nuorisojengi on terminä epämääräinen.
– Eivät kaikki nuorisojengit ole huolta herättäviä.
Huolta KRP:ssä herättää se, että joillakin jengeillä on havaittu olevan vakavaa rikollista tekemistä ja jopa yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
– Maailma on muuttunut viime aikoina kiihtyvällä vauhdilla. Sen myötä myös rikollisuus. Poliisin resurssit eivät kunnolla ole pysyneet tässä kehityksessä mukana.
KRP ei työskentele aktiivisesti nuorisojengien kanssa, mutta astuu kuvaan, kun viitteitä yhteyksistä järjestäytyneen rikollisuuteen alkaa ilmetä. KRP:n tehtävänä on paljastaa ja tutkia vakavinta rikollisuutta.
Nuorisojengeissä pyörivät nuoret voivat päätyä järjestäytyneen rikollisorganisaation polttoaineeksi. Nuoria voidaan käyttää linkkinä esimerkiksi maahantuotujen huumeiden levittämisessä.
– Yhä nuorempien on havaittu liikuskelevan huolestuttavassa seurassa.
Nuorimmat ovat olleet noin 13-vuotiaita. Mukana on pääosin poikia, mutta myös tyttöjä. Huolta aiheuttavissa nuorisoryhmissä on havaittu olevan paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria.
AHLGREN ON jo aiemmin puhunut siitä, että Suomi on vahvasti Ruotsin ja Tanskan tiellä.
– Meillä näytetään seuraavan samaa kaavaa kuin Tanskassa ja Ruotsissa, Ahlgren viittaa rikollisen elämäntavan omaksumiseen esimerkiksi haitallisten esikuvien kautta.
Yhteiskunnan ja päättäjien olisi syytä havahtua ongelmaan ajoissa.
– Osalle nuorista näyttää syntyvän vääränlainen ja epätotuudenmukainen kuva yhteiskunnasta. Voidaan erehtyä kuvittelemaan, että rikosvastuu ei ulotu heihin tai heidän rikollisiin esikuviinsa.
Tästä syntyy tarpeeton ja haitallinen vastakkainasettelu syrjäytyneiden nuorten ja viranomaisten välille.
– Mitä aikaisemmin pystymme ennalta ehkäisemään asioita, sitä parempi ja sitä halvempaa.
Yksi tällaisista vääristä esikuvista voisi olla monikulttuurinen rikollisjengi Mantaqa, joka on ollut viranomaisten laajan huumetutkinnan kohteena.
– Mantaqa ei ole nuoriso- tai katujengi. Poliisi pitää Mantaqaa järjestäytyneenä rikollisryhmänä.
SUOMESSA ei vielä ole viitteitä siitä, että nuoriso- tai katujengejä johdettaisiin aktiivisesti ulkomailta tai että kansainväliset ulkomaiset katujengit olisivat sellaisinaan rantautuneet Suomeen.
– Niitä ei vielä ole Suomessa, mutta se lienee vain ajan kysymys. Tässä viittaan Ruotsin ja Tanskan tiehen.
Ennaltaehkäiseviä keinoja pitäisi vahvistaa entisestään.
– Nuorten syrjäytymistä täytyisi pystyä ennalta estämään tehokkaammin hyödyntämällä käytössä olevia pehmeitä keinoja, kuten esimerkiksi ankkuritoimintaa ja viranomaisyhteistyötä. Kouluilla on tärkeä rooli.
Syrjäytymisen tiellä olevat nuoret pitäisi pystyä tunnistamaan mahdollisimman kattavasti jo varhaisessa vaiheessa.
– Se on tärkeää, jotta ongelmiin olisi mahdollista puuttua ajoissa, eikä väärille esikuville annettaisi tilaa vaikuttaa.
Joidenkin nuorten kohdalla pehmeiden keinojen käyttö on jo myöhäistä.
– Silloin viranomaisilla olisi oltava kyky saattaa heidät rikosvastuuseen teoistaan ja katkaista rikoskierre, pysyvästi. Tässä esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksella (Rise) on tärkeä rooli.
SUOMELLA olisi hyvä olla strategia, jolla Ruotsin tie katkaistaisiin. Siihen tarvitaan moniviranomaisyhteistyötä ja tiedonvaihtoa, Ahlgren pohtii.
– Lisäksi koulut, sosiaalitoimi ja kolmannen sektorin toimijat olisi saatava mukaan. Poliisilla puolestaan pitäisi olla mahdollisuudet luoda asiasta tarkka tilannekuva. Se ei synny pelkästään tilastoja katsomalla. Tilastot kertovat vain pienen osan totuutta eli sen, mitä on jo tapahtunut.
AHLGREN MYÖNTÄÄ olevansa strategian laatimisen suhteen pessimisti.
– Mutta toivoisin, että tästä heräisi oikeaa ja aitoa keskustelua. Julkista keskustelua ei saisi vältellä sen sensitiivisyyden takia. Näin kävi Ruotsissa, jossa ollaan palkkaamassa 10 000 poliisia lisää."
