Hae Anna.fi-sivustolta

Nainen kuoli, kävi Taivaassa ja heräsi henkiin

Viestiketju osiossa 'Elämänkatsomus' , käynnistäjänä Uskon Rukous, 22.07.2019.

  1. Uskon Rukous Vierailija

    Lääkärit totesivat Eila Kärjen kuolleeksi syyskuussa – kaksi kuukautta tapahtuman jälkeen Kärki on toipunut hyvin
    [​IMG]

    Eila ja Pauli Kärki uskovat Eilan toipumiseen. (Kuva: Riikka Kuosmanen)

    – Verkkoja oltiin laskemassa Siilinlahdella aamulla. Vaimoni Eila oli verkonlaskijana ja minä soutajana. Vaimo otti valokuvia ja sanoi minullekin, että katso, kuinka ihanan kaunis luonto on, muistelee Pauli Kärki syyskuun toista, joka muuttui hetkessä painajaiseksi.

    – Yhtäkkiä Eila sanoi, että koskee kovasti päähän ja meni tajuttomaksi. Soitin hätäkeskukseen ja lähdin soutamaan kohti rantaa. Palolaitoksen vene tuli loppumatkasta vastaan.

    Eila Kärki kuljetettiin helikopterilla Kysiin. Jo matkalla lääkäri oli todennut, ettei Eila selviäisi välttämättä hengissä sairaalaan asti. Aivoissa ollut suuri pullistuma oli revennyt ja vahingoittanut aivoja niin, että toinen puoli aivoista oli painunut kasaan.

    – Sairaalassa neurologian ja teho-osaston lääkärit sanoivat, ettei mitään ole tehtävissä. Toinen aivopuolisko oli painunut kasaan ja vaurioittanut aivoja. Leikkausta ei voitaisi tehdä, Pauli Kärki kertoo.

    – Noin kello 15 lääkärit ilmoittivat, että vaimosi on menehtynyt. Minkäänlaisia elintoimintoja ei ole. Niitä pidettiin yllä koneellisesti. Menimme jättämään jäähyväisiä. Eila oli kylmä ja kalpea. Niin kuin vainaja on. Puhuimme lääkärin kanssa jo ruumiinavauksestakin.

    Kärki pyysi lääkäreiltä, voisiko elintoimintoja pitää yllä siihen asti, että viimeinenkin Kärkien lapsista ehtisi jättämään jäähyväiset äidilleen.

    – Laitoin viestin vapaaseurakuntaan ja Facebookiin, että Eila on kuollut. Pyysin ihmisiä rukoilemaan, että saisin Eilan vielä takaisin hengellisestä ulottuvuudesta. Siitä alkoi rukousten vyöry, joka levisi ensin Siilinjärvellä, sitten valtakunnallisesti ja lopulta maailmanlaajuisesti, kertoo vapaaseurakunnan pastorina työskentelevä Kärki.

    Esirukouksia tuli tuhansia. Muun muassa Englannista, Israelista ja Intiasta asti.

    – Siinä mekin ihan ujostelematta sairaalan ulkopuolella rukoiltiin. Tiedän, että moni pitää tätä huuhaana ja minua idioottina. Mutta kyllä minä ihan terve tunnen olevani, jalat on tiukasti maassa, Kärki virnistää.



    Viimeisiä jäähyväisiä mentiin jättämään, kun Kärkien viimeinen tytär saapui paikalle.

    – Hoitaja sanoi, että Eilan tilassa on tapahtunut muutos. Kysyin, mikä muutos ja hoitaja kertoi, että vaimosi elää. Poissa ollessamme Eila oli alkanut liikuttaa toista kättään ja otsalihaksiaan.

    Puna oli palannut poskille ja iho oli lämmin. Odotimme, että lääkäri tulee kertomaan tilanteen. Hän sanoi, että onhan se leikkaus tehtävä, kun potilas elää, mutta turha leikkaus se on, koska aivot ovat niin pahasti vaurioituneet sekä repeämästä, että hapenpuutteesta.

    – Leikkaus tehtiin, mutta lääkäri ei antanut mitään toivoa toipumisesta. Kysyin, että mikä on ennuste ja lääkäri totesi, ettei hänellä ole kristallipalloa.

    Nyt kaksi kuukautta tapahtuman jälkeen Eila Kärki on toipunut hyvin.

    – Hän näkee, raajat liikkuvat, mitään halvauksia ei ole, aivotoiminta on hyvä ja puhekin jo onnistuu, Kärki luettelee.

    Kun Eila virkosi, kertoi Pauli hänelle kaiken, mitä oli tapahtunut.

    – Eila katsoi minua ja nauroi, että eikö olekin ihmeellistä.

    – Uskon, että tämä on Jumalan ihme, joka perustuu rukoukseen. Minulla on sisäinen rauha ja usko Eilan toipumisesta. Aikataulu on mikä on.



    Kärki kertoo, että viime sunnuntaina vaimo oli alkanut kertoa ihmeellisiä asioita.

    – Kysyin, onko sinulla käynyt vieraita. Hän luetteli jo kirkkauteen menneitä ihmisiä. En ensin tajunnut mistä on kyse. Eila kertoi käyneensä kahdesti tuonpuoleisessa. Hän kertoi, että oli nähnyt sukulaisia ja tuttuja.

    Kärki sanoo, ettei ole hänen asiansa kertoa kokemuksista, koska ne eivät ole hänen.

    – Eila varmasti kertoo, kun voimat riittävät. Nämä ovat hyvin henkilökohtaisia asioita.
     
  2. Uskon Rukous Vierailija

    Eila Kärjen kokemus Taivaasta ja mitä hän siellä näki ja koki,
    on nähtävissä seikkaperäisemmin YouTubessa (45 min)

     
  3. Debunkkaaja Vierailija

    Oikein kiva kertomus, mutta videossa minua jäi häiritsemään "muutama" pikku seikka:

    - Molemmat, varsinkin Pauli, ovat merkillisen rauhallisia asiassa jonka pitäisi olla äärimmäisiä tunteita herättävää, kuten toisen menehtymisen muistamisen. Ei pidä unohtaa että juuri sillä hetkellä ei ollut tiedossa että tässä ollaan heräämässä henkiin. Tilanteen olisi pitänyt olla musertava ja sen olisi pitänyt näkyä myös kertomuksessa kun sitä muistetaan noin yksityiskohtaisesti alle vuosi tapahtumasta. Nyt sitä puhutaan kuin se olisi ihan päivittäistä.

    - Taivaassa Eila siis kohtasi lapsen, joka oli menehtynyt ennen syntymää. OK. Vaikka vanhemmat olisivat nimen jo antaneet, ristiäisiä ei ole pidetty, joten se on ristiriidassa sen käsitteen kanssa, että nimen saamisen yhteydessä liitytään osaksi Jumalaa ja seurakuntaa. Tämän lapsen ei pitäisi olla taivaassa.

    - Hän tapasi myös tytön joka oli menehtynyt hedelmöityksen alkuvaiheessa. Sama selitys jälleen, joka on ristiriitainen ja vähän outokin, sillä hedelmöityksen alkuvaiheessa kyseessä ei ole kuin rajallinen määrä jakautuvia soluja. Miten Eila pystyi tunnistamaan siitä valmista ihmistä?

    - Millä perusteella juuri Eila oli sellaisessa asemassa että itse Jeesus tulee tuomaan ketään hänen luo? On outoa että yksityiskohdat ovat juuri tässä kohtaa valtavaa kirkkautta lukuun ottamatta heikot.

    - Seurapelejä pelattiin taivaassa? Selvä...

    - Lapset ylistivät Jeesusta taivaassa. Varmaan vähän pikkupakkokin kun taivaassa ollaan, mutta vähän on outo ja pelottava ajatus että taivaassakin pitää koko ajan ylistää vapahtajaa. Mitä käy jos niin ei tee? Menolippu alakertaan? Häiritsevää tässä on se, että Jumala itse ei näytä saavan mitään kunniaa tästä, vain Jeesus.

    - Kasveja ja puita ja "kaikenlaista" taivaassa. Pääsevätkö puut taivaaseen kun ne kaadetaan tai vaikka porkkanat kun ne syödään? Tämän perusteella myös lemmikkien pitäisi päästä kuoltuaan yhtä lailla taivaaseen, mutta siitä ei Eila sano sanaakaan, ellei se kuulu tuohon "kaikenlaista"-yleistykseen.

    - Eilalta kysyttiin taivaassa haluaako hän palata maan päälle takaisin ja vastaus oli "jos se on Jumalan tahto" ja hän palasi maan päälle. Tämä antaa selvän kuvan siitä että kuolevaiselta kysytään mielipidettä paluusta taivaaseen päästyään, mikä vähän herättää kysymyksiä. Otetaan esimerkki omasta tapauksesta jossa lähiomaiseni menehtyi ja koko tuon ajan hän oli vahvasti sitä mieltä ettei halua kuolla. Hän menehtyi, eikä takaisin palannut. Oliko Eila jollain tavalla jotenkin eri asemassa ja jos oli, silloin kaikki puheet tasavertaisuudesta Jumalan edessä voidaan heittää suoraan romukoppaan.

    - Häiritsevä tekijä kertomuksessa on se, että Eila luki nuo kaikki papereista; printatuista papereista tarkemmin ja kertomuksessa on perin raamattumainen ja ellei perin saarnan tuntuinen poljento. Siitä puuttuu keskiössä olleen kertojan aitous.

    - Paulin kertomus siitä että iso delegaatio lääkäreitä tuli kertomaan menehtymisestä hänelle herättää epäilyjä liiottelusta. Osaston lääkäri on se, joka tulee tällaisia asioita potilaan omaiselle kertomaan ja silloin esim. leikkausta suorittava lääkäri ei siinä ole enää kertomassa mitään leikkauksen tarpeettomuudesta ja mukana on yleensä myös jonkinlainen sairaalapastori, kun kerran viimeisestä voitelusta on kysymys.

    - Paulin kuvaus Eilan tilasta kuoleman suhteen (valkea, kylmä, kuolonkankeus) on täysin virheellinen. Se sopii useamman tunnin kuolleena olevaan ihmiseen, ei sellaiseen joka on vasta menehtynyt. Selitys ettei hän hengittänyt oli myös täysin virheellinen, sillä aiemman selityksen mukaan hän oli hengityskoneessa ja sitä pidettiin juuri nimenomaan hänen pyynnöstään päällä ja lääkärit siihen suostuivat määräajaksi.

    - Selitys syömään lähtemisestä kuoleman toteamisen jälkeen kuulostaa täysin tekaistulta ja oudolta. Kuka jättää hiljattain menehtyneen omaisensa hengityskoneeseen ja lähtee syömään perusteena että yksi lapsista on tulossa vielä katsomaan menehtynyttä, hengityskoneessa olevaa äitiään? Voin kertoa kokemuksesta että kun rakas lähiomainen menehtyy, viimeinen asia joka mielessä on sillä hetkellä on ruoka. Eikö ketään lapsista halunnut jäädä äitinsä vierelle edes istumaan ja suremaan menetystä?

    - Yritin asettaa itseni Paulin lapsen asemaan tilanteessa jossa äiti on menehtynyt, mutta vielä hengityskoneessa isän vaatimuksesta ja isä tulee sanomaan että "tuntee sisimmässään, että tapahtuu [ihme], että äiti palaa takaisin eloon". Itse tuossa tilanteessa olisin täysin raivoissani ja surullinen isälleni. Raivoissani siitä että faktat huomioon ottaen mikään ei tätä ihmistä palauta elävien kirjoihin joten selitykset henkiinpaluusta (etenkin jos edellä mainittu vainajan kuvaus on oikea) ovat turhan toivon luomista ja surullinen siitä että isä on niin menetyksen repimä että luulee asioiden vielä muuttuvan.

    - "On tapahtunut muutos", sanoivat hoitajat. Jos Pauli oikeasti kysyi mihin suuntaan muutos on tapahtunut, ei voi kuin ihmetellä, sillä kuolleesta ei voi tulla kuolleempaa. Suunta ei voi tuossa kohtaa olla kuin vain parempaan päin.

    - En usko hetkeäkään, että mikään lääkäri sanoo "leikkaus on tehtävä [vaikka se olisi turha], sillä potilas onkin nyt elossa", varsinkaan jos henkilö on ensin todettu kliinisesti kuolleeksi ja palautuukin siitä.

    - Paulin väite on ristiriitainen siitä että taivaassa tehtiin päätöksiä. Eila itse sanoi että häneltä kysyttiin mielipidettä ja hän vain sälytti päätöksen Jumalan tahdon varaan mutta silti Pauli intti vastaan että Jumala kunnioitti Eilan päätöstä, jota hän siis ei omien sanojensa mukaan kuitenkaan tehnyt. Tuon jälleen kerran esille lähiomaiseni joka viimeiseen saakka sanoi haluavansa elää, mutta näin ei käynyt. Jumala ei selvästikään kunnioittanut hänen tahtoaan joka tuskin muuttui miksikään.

    - Paulin ja Eilan isät väitetysti tiesivät Eilan palaavan takaisin. Mistä?

    - Pauli sanoo että yhteistä aikaa ei ollut juurikaan ennen kuin vasta tämän tapahtuman jälkeen. En tiedä miksi, mutta haistan tässä kaunisteltua omaishoitajan arjen kertomista. Sanoi Pauli mitä tahansa, ihan täysin ei Eila ole palautunut sillä yhdessä kohtaa hänen oikea kätensä aloittaa tahdosta riippumatta vapinan, johon Eila reagoi ottamalla toisella kädellä kiinni ja hänellä on etähälytysnappi vasemman käden ranteessa. Täydellinen parantuminen? Ei.

    - On huomioitavaa, että Pauli pohjustaa useassa kohdassa ensin kertomustaan jonka jälkeen hän esittää kysymyksen Eilalle siten että vastaukseksi odotetaan on pohjustuksen mukaista ja samanmielistä. Tämä häiritsee poikkeuksellisen paljon heidän dynamiikassaan.

    - Pauli sanoo, että elämänmuutos on ollut valtava ja tapahtui kuin betoniseinään törmäten, jonka jälkeen vanha elämä jäi taakse ja uusi tuli tilalle johon on totuttelemista. Konteksti jolla Pauli asian esittää haiskahtaa enemmän julkisuuden tuomalta muutokselta kuin uskon vahvistumiselta.

    - Hoitohenkilökunnalla ja Paulilla tuntuu olevan eri käsitys nollasta lähdöstä mikä kummaksuttaa, sillä vaikuttaisi siltä että Paulin käsitteen mukaan lähdettiin kuolemasta heräämään henkiin, hoitohenkilökunnan mukaan todennäköisimmin tajuttomuudesta tai jopa koomasta, perustuen siihen ettei mainintaa kuolemasta mainittu mitään, vain epämääräisestä "nollasta" lähdöstä.

    - Pauli venyttää omaa tunnepohjaansa henkiin heräämisen tiedon varmuudesta myös täyteen parantumiseen. Videon perusteella näin ei ole kuitenkaan käynyt. Samaan hengenvetoon hän puhuu täydestä paradoksista - uskovaisesta lääkäristä. Tämä lääkäri sanoi nähneensä Jeesuksen olleen mukana leikkauksessa ja että kertokaa hänen selviävänsä leikkauksesta ja toipuvansa täysin. Täydestä toipumisesta ei ole puhuminen, jos kävely tapahtuu rollaattorin avustuksella.

    - Pauli sanoo että lääkärit ja hoitohenkilökunta ovat myöntäneet toipumisen tapahtuneen, lisäten että he ovat myöntäneet myös ihmeen tapahtuneen. Hänen mukaansa lääkärien on vaikea ottaa Jumalan tekemää ihmettä huomioon. Varmasti onkin, jos sen mahdollisuus on lottopotin kanssa samalla tasolla.

    - Pauli puhui siitä että lääkärit pohjasivat ennusteet lääketieteellisiin realiteetteihin, mm. aivorungon vaurioitumiseen, mutta väittää että otetuissa tarkoissa kuvissa vaurioista osa oli hävinnyt kokonaan ja molemmat kuvat nähnyt lääkäri luonnehti tapahtumaa "ihmeeksi". Kun lääkäriltä Pauli kysyi aivorungon vaurioiden häviämisestä, lääkäri sanoi suoraan että "niiden oli pakkokin hävitä" ja tämän Pauli venyttää Jumalan ihmeeksi, perustellen että niiden ei pitäisi hävitä mutta hävisivät kuitenkin. Vaihtoehto, jota kukaan ei halua tuoda esille on se, että vauriot eivät välttämättä olleet niin suuret tai vaurioita ei todellisuudessa ollut niin paljon kuin mitä kerrotaan.

    - Videosta iso osa oli Paulin ulosantia yksistään. Eila oli asian keskiössä olleena poikkeuksellisen vähäsanainen ja jos ei muuta kuin lukenut saarnamaista kertomusta taivaasta, niin myötäili Paulia häneltä näkemystä kysyessä.

    Minä en ole mikään ekspertti, mutta väitän että Eila pelastui, ei niinkään Jumalan tai Jeesuksen toimesta vaan Paulin vaatimuksesta pitää vaimonsa elintoimintoja yllä. Todellinen ihmeentekijä istuu siis Eilan vieressä, eikä mikään Raamatun hahmo.

    Eilan kokemus taivaasta oli todennäköisemmin aivoihin kohdistuneen paineen ja hapenpuutteen aiheuttamaa, kuin todellinen siirtymä toiseen ulottuvuuteen tai taivaaseen.

    Pauli: "Kaikki on mahdollista".
    Nykylääketieteellä kyllä.

    Haluaisin kovasti nähdä Eilan sairauskertomuksen koko pituudessaan, sillä se sisältää totuuden siitä onko kyseessä oikeasti ihme ja että hän heräsi lääkärin vahvistamasta kuolemasta.

    Videon perusteella tulee helposti päätelleeksi että Eila oli tajuton ja vajonnut jopa koomaan ja oli elintoimintojen ylläpidossa kunnes aivojen paineistus helpottui ja leikkaus pystyttiin tekemään ja että missään vaiheessa Eilan sydän ei ollut pysähtynyt.
     
  4. Uskon Rukous Vierailija

    Pitkä kirjoitus Debunkkaajalta, ja paljon kysymyksiä. Niihin kaikkiin ei pysty millään vastaamaan yhdeltä istumalta. Vastaan muutamaan, jotka jäivät päällimmäisenä mieleen.
    Kirjoitit, miten aviomies Pauli oli niin rauhallisen oloinen, vaikka vaimo oli yhtäkkiä sairastunut todella vakavasti. Tällaisessa tilanteessa ihminen on yleensä sokkivaiheessa, hän toimii automaattisesti näin täysin tyynenä ja rauhallisena. Hoitaa arjen asioita kuten ennenkin. Tässä vaiheessa ihminen ei vielä tajua koko karua totuutta, eikä tunteet ole päässeet vielä pintaan. Tätä sanotaan surutyön ensimmäiseksi vaiheeksi, olen lukenut monia kirjoja ja kuunnellut luentoja asiasta. Tietenkin ihminen on järkyttynyt, jos läheinen sairastuu kuolemanvakavasti, mutta tunteet, kuten suru, viha, kaipaus, ikävä, menetys tulevat kuvioihin myöhemmin. Tässä tapauksessa vaimon henki onnistuttiin pelastamaan, joten menetys ei ollutkaan niin synkkä kuin alkuvaiheessa oletettiin. SAV eli lukinkalvonalainen aivoverenvuoto on niin vaarallinen, että erään tutkimuksen mukaan 40% menehtyy, ennen kuin edes pääsee hoitoon. Ne jotka ehtivät pääsemään leikkaukseen, kärsivät lopun elämänsä erilaisista neurologisista häiriöistä. Eilan kohdalla totesin itsekin, että puheen tuotto on edelleen puutteellista, kävely ei onnistu ilman rollaattoria. käsissä vapinaa. Mutta aviopuoliso oli onnellinen, kun sai vaimonsa elävänä takaisin, ilo siitä hyvästä pursui hänen olemuksestaan ja rakkaus ja yhteenkuuluvaisuus oli lujittunut vaikeuksien keskellä.
     
  5. vierailija Vierailija

    He kaksi eivät enää pelkää kuolemaa jos koskaan ovat pelänneetkään.

    Kuolemanrajakokemuksia tapahtuu toisinaan, ja se maailma jonka kuollut kohtaa on olemassa oikeasti. Minä en pidä niitä ihmeinä, en myöskään ajattele niiden todistavan vain yhden tietyn uskonnollisen käsityksen totuutta.
     
  6. Uskon Rukous Vierailija

    Haastateltavana TV7 huomenna sunnuntaina 22.9. klo 20:00-20:45 Pauli ja Eila Kärki
    myös netin kautta www.tv7.fi
    Martti Ojares haastattelee.
     
  7. ap. Vierailija

    Korjaan: Oikea aika TV7 on klo 20:30-21:45
    tuli eilen väärä aika, pahoittelen.
    www.tv7.fi
     
  8. vierailija Vaasa Vierailija

    Kiitos teille Pauli ja Eila hienosta ohjelmasta. Jaksoitte kaiken jälkeen jakaa kokemuksenne meille katsojille. Tällaista aitoa iloa ja onnellisuutta saa harvoin nähdä. Hienosti annoitte myös lääkäreille kunnian ja hoitohenkilöstölle kiitokset yksilöllisestä hoidosta. Lapsille ja lasten kaltaisille on Taivasten valtakunta. Turhaa spekulaatiota ja kateutta on syyllistää mistään teitä, sillä tutkimattomat ovat Herran tiet. Kiitos Isä, Poika ja Pyhä henki!
     
  9. vierailija Vierailija

    Kukaan ei voi sanoa toisen puolesta pitäisikö jokonkun tilanteen olla musertava vai ei eikä sen läsnäolosta tai poissaolosta voi tehdä kummoisiakaan johtopäätöksiä.


    Jotkut kykenevät ajattelemaan rationaalisesti lähiomaisen kuolemankin äärellä eivätkä vaivu hysteriaan. jopa uskovaisten joukossa voi olla tuollaisia ihmisiä ja syöminen on oikeastaan hyvä ajatus tuollaisessa tilanteessa - se estääverensokerin liiallisen laskemisen ja vähentää hysterian riskiä.

    joskus omaisia painostetaan menemään syömään, jos alkaa vaikuttaa siltä, että ruoka auttaisi tasaamaan mieltä.
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti