Nainen. Mitä tekisit, jos..

[vieraileva]

..olisit juuri eronnut lyhyehköstä parisuhteesta (miehestä, joka olisi periaatteessa ihan hyvä mies, mutta käytäntö ei vain toimisi, etkä voisi kuvitellakaan teidän viettävän loppuelämiänne yhdessä, vaikka mies niin olisi tehnytkin) ja kävisi ilmi, että oletkin raskaana?

Mahdollisesti sinulla olisi lapsi/lapsia ennestään, ja haluaisit vielä yhden. Tämä saattaisi olla viimeinen mahdollisuus siihen. MUTTA et haluaisi olla enää missään tekemisissä miehen kanssa, etkä uskoisi pärjääväsi yksin pienen vauvan kanssa?

 

["..."]

Pitäisin lapsen ja jos mies haluaisi, saisi hän olla lapsen isänä. Jos ei haluaisi, päättäisin pärjätä yksin. Elämässä on pakko tehdä kompromisseja, joten olisin valmis lapseen liittyvistä asioista miehen kanssa puhumaan.

 

[vieraileva]

[QUOTE="...";30394247]Pitäisin lapsen ja jos mies haluaisi, saisi hän olla lapsen isänä. Jos ei haluaisi, päättäisin pärjätä yksin. Elämässä on pakko tehdä kompromisseja, joten olisin valmis lapseen liittyvistä asioista miehen kanssa puhumaan.[/QUOTE]

Entä jos olisit toipumassa vakavasta masennuksesta, etkä oikeasti olisi ollenkaan niin kykenevä noin vain päättämään pärjäämisestä?

 

[Ciervo]

Entä jos olisit toipumassa vakavasta masennuksesta, etkä oikeasti olisi ollenkaan niin kykenevä noin vain päättämään pärjäämisestä?

Tuossa valossa en lisääntyisi missään tilanteessa, enkä suosittele sitä kenellekään.

Noin muuten, mun mielestä ei voi (saa) lisääntyä tilanteessa, jossa ei halua olla lapsen isän kanssa missään tekemisissä.
Lapsi ansaitsee sekä isän, että äidin ja mielellään niin, ettei vanhempien välillä ole kitkaa.

 

[vieraileva]

Tuossa valossa en lisääntyisi missään tilanteessa, enkä suosittele sitä kenellekään.

Noin muuten, mun mielestä ei voi (saa) lisääntyä tilanteessa, jossa ei halua olla lapsen isän kanssa missään tekemisissä.
Lapsi ansaitsee sekä isän, että äidin ja mielellään niin, ettei vanhempien välillä ole kitkaa.

Tämä on totta.

 

["Aina"]

Varmaan tekisin abortin.

 

[oih]

onneksi ei tarvii enää ikinä jossitella mokomia. =)

 

[PaulaLehmä]

tekisin abortin.

 

["vvvv"]

Koittaisin selvittää mitkä mahdollisuudet on saada tarvittaessa vauva sijaisperheeseen, niin että voisin itse kuitenkin saada hänet myöhemmin takaisin. ... Tai koittaa selvittää haluaisiko mies, miehen vanhemmat hoitaa lasta

 

[Marakatti]

tekisin abortin.

Kuin myös. EI tässä iässä enää jaksais kolmatta kertaa tota rumbaa

 

[Mörköäiti]

..olisit juuri eronnut lyhyehköstä parisuhteesta (miehestä, joka olisi periaatteessa ihan hyvä mies, mutta käytäntö ei vain toimisi, etkä voisi kuvitellakaan teidän viettävän loppuelämiänne yhdessä, vaikka mies niin olisi tehnytkin) ja kävisi ilmi, että oletkin raskaana?

Mahdollisesti sinulla olisi lapsi/lapsia ennestään, ja haluaisit vielä yhden. Tämä saattaisi olla viimeinen mahdollisuus siihen. MUTTA et haluaisi olla enää missään tekemisissä miehen kanssa, etkä uskoisi pärjääväsi yksin pienen vauvan kanssa?

Näin muuta ketjua toistaiseksi lukematta... pitäisin lapsen, mutta eläisin miehen kanssa erillään. Jos kyseessäon "periaatteessa ihan hyvä mes", en ymmärrä, miksi ei voisi olla missään tekemisissä? Kuitenkin yhteisiä lapsia on muitakin, joten sopisin miehen kanssa, että vaikka ei asuta yhdessä eikä olla parisuhteessa, kasvatetaan lapset kuitenkin yhdessä. Vauvan (ja muiden lasten) takia sietäisin miehen läsnäoloa niin, että voitaisiin välillä olla samassa paikassa. Jos mies on ihmisenä ihan ok, niin eiköhän se onnistuisi ongelmitta. Voisin luoda häneen uudenlaisen suhteen. Ehkä vauva-aikana voisi sopia, että hän voi olla välillä meillä ja auttaa vauvan hoidossa, jotta ei itse jää vauvan elämästä ulkopuoliseksi? Ja kyllä uskoisin yksinkin pärjääväni, jos ei muuten niin ystävien ja omien vanhempieni tuella.

Miksi en haluaisi olla missään tekemisissä miehen kanssa? Kyllähän lasten asioista pitää voida keskustella ja muutenkin olisi hyvä, että vanhemmat ovat väleissä.

Mitään aborttia en kyllä edes harkitsisi, jos kerran lapsi on itselleni toivottu. Mutta ajattelen, että kun lapsella kerran on isä, niin heillä on myös oikeus muodostaa lapsi-vanhempi -suhde.

 

[Mörköäiti]

Entä jos olisit toipumassa vakavasta masennuksesta, etkä oikeasti olisi ollenkaan niin kykenevä noin vain päättämään pärjäämisestä?

Keskustelisin asiasta terapeutin kanssa.

 

[vieraileva]

Näin muuta ketjua toistaiseksi lukematta... pitäisin lapsen, mutta eläisin miehen kanssa erillään. Jos kyseessäon "periaatteessa ihan hyvä mes", en ymmärrä, miksi ei voisi olla missään tekemisissä? Kuitenkin yhteisiä lapsia on muitakin, joten sopisin miehen kanssa, että vaikka ei asuta yhdessä eikä olla parisuhteessa, kasvatetaan lapset kuitenkin yhdessä. Vauvan (ja muiden lasten) takia sietäisin miehen läsnäoloa niin, että voitaisiin välillä olla samassa paikassa. Jos mies on ihmisenä ihan ok, niin eiköhän se onnistuisi ongelmitta. Voisin luoda häneen uudenlaisen suhteen. Ehkä vauva-aikana voisi sopia, että hän voi olla välillä meillä ja auttaa vauvan hoidossa, jotta ei itse jää vauvan elämästä ulkopuoliseksi? Ja kyllä uskoisin yksinkin pärjääväni, jos ei muuten niin ystävien ja omien vanhempieni tuella.

Miksi en haluaisi olla missään tekemisissä miehen kanssa? Kyllähän lasten asioista pitää voida keskustella ja muutenkin olisi hyvä, että vanhemmat ovat väleissä.

Mitään aborttia en kyllä edes harkitsisi, jos kerran lapsi on itselleni toivottu. Mutta ajattelen, että kun lapsella kerran on isä, niin heillä on myös oikeus muodostaa lapsi-vanhempi -suhde.

Aiempi lapsi (jo iso sellainen) eri isälle.
Kyseisellä miehellä myös edellisestä suhteesta lapsi, jonka kanssa ei vietä aikaa juuri ollenkaan (noin pari tuntia/kk), silloinkin on hätää kärsimässä ja kehittää valtaisan stressin lapsen takia.

 

[Mörköäiti]

Aiempi lapsi (jo iso sellainen) eri isälle.
Kyseisellä miehellä myös edellisestä suhteesta lapsi, jonka kanssa ei vietä aikaa juuri ollenkaan (noin pari tuntia/kk), silloinkin on hätää kärsimässä ja kehittää valtaisan stressin lapsen takia.

Nojoo, pitäisin silti lapsen. Masennustapauksessa ruotisin tilannetta terapeutin kanssa. Lähtökohta olisi kuitenkin se, että pitäisin lapsen.