Naisten väkivaltaisuus.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Faktatietoa.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
F

Faktatietoa.

Vieras
Luin tuossa alampana olevaa viestiketjua ""Olen väsynyt"", jossa mies kuvaa parisuhdettaan riitaiseksi ja jopa väkivaltaiseksi vaimonsa taholta, joka sisältää sekä henkistä, että fyysistä väkivaltaa.

Naisten väkivaltaisuus niin puolisoaan, kuin lapsiakin kohtaan on ollut vaiettu tabu, josta ei ole aikaisemmin juurikaan puhuttu ja se on ""lakaistu maton alle"" niin sosiaalitoimen, kuin lääkäripiirienkin tahoilta.

Tämä naisten väkivaltaisuus ongelma nousi julkiseen keskusteluun viime vuoden marraskuussa. Lapsen maailma 11/2005 lehdessä oli artikkeli ""Entä kun äiti lyö"". Artikkelissa käsiteltiin äitien lapsiin kohdistamaa väkivaltaa, joka saattaa olla jopa erittäin julmaa ja raakaa. Myös poliisiylijohtaja Markku Salminen on vaatinut ongelmiin puuttumista ja uudet toimintaohjeet on annettu eri tahoille.

Sosiaali-ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen julkaisemassa Dialogi 6/2005 lehdessä oli useitakin artikkelita, koskien naisten väkivaltaista käyttäytymistä parisuhteessa. Pääkirjoituksessa ""Sukupuolten sota"" päätoimittaja Riittaa Viialainen kirjoitti tästä ""Vaietusta totuudesta"".

Samaisessa lehdessä oli myös Ensi-ja turvakotien liiton projektipäällikkö Hannele Törrösen artikkeli ""Naisten nurjat puolet "", jossa todettiin mm. ""Väkivaltaan syyllistynyt nainen on vieläkin niin mieletön yhdistelmä meidän yhteiskunnassamme, että mies ei kehtaa tehdä rikosilmoitusta. Lapsi ei taas kykene tekemään sitä. Viranomaiset eivät juuri välitä sen enempää miehen kuin lastenkaan kolhuista.""
Tämä ja muut kyseisessä lehdessä olleet artikkeli löytyvät osoitteessa:
http://www.stakes.fi/dialogi/05/dia605/28.htm
Löytyy myös Googlen haulla -Dialogi 6/2005,- mikäli linkissä on jotain häikkää.

Ensi tiistaina 10.1.2006 klo 22.05 alkavassa TV2 ohjelmassa Inhimillinen tekijä on aiheena "" Vaiettu naiseus"". Naisen väkivaltaisuudesta on vaikea puhua:pelko ja häpeä sulkevat perheen jäsenten suut. Kieltäminen on vahingollista paisi väkivaltaa käyttävälle naiselle, myös hänen väkivaltansa uhrille. Vaikeneminen estää myös avun saannin"".

Toisaaltaan on mielenkiintoista, että Amnesty Finland Suomen osasto, sekä Naisjärjestöjen keskusliitto ovat jo kymmenen vuotta toitottaneet miesten perheväkivallasta. Heidän tietojen mukaan 90.000-120.000 naista kokee perheväkivaltaa vuosittain. Tämä tieto perustuu, erääseen 1998 tehtyyn kyselytutkimukseen, jonka luotettavuus on kyseenalainen.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportissa ""Suomalainen turvallisuus 2003 vuosilta 1980-2003 (Heiskanen, Aromaa, Siren 2004) .Vuonna 1980 fyysiseen vammaan johtaneita naisiin kohdistuvia pahoinpitelyitä olisi ollut n. 28.000 . Vuonna 2003 vastaavia tapauksia olisi ollut n. 8000 kpl. Näissä luvuissa on huima ero verrattuna naisjärjestöjen esittämiin lukuihin. Valitse allaolevasta osoitteesta otsake ""Naiset, perheväkivalta ja perhe-elämän rekennemuutos"".
http://www.om.fi/optula/32541.htm

Näiden lukujen ja linkkien avulla pääsee lähemmäksi ""totuutta"", kuin minkälaista mieskuvaa tähän saakka on lanseerattu ja joka ei ole voinut olla vaikuttamatta yleiseen mieskuvaan ja isien asemaan huoltajuusratkaisuja tehtäessä.
 
Liian pitkä postaus, mutta ihan asiaa. Naisten antamia lyöntejä vähätellään usein ""läpsätyksiksi"" tms. ja pahoinpideltyjä miehiä halveksitaan eikä oteta tosissaan. Avun hakeminenkin on varmasti miehille huomattavasti vaikeampaa kuin naisille. Väkivalta on aina paheksuttavaa - olipa sen toteuttajana mies tai nainen, lapsi tai aikuinen.
 
Tuo oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus oli mielenkiintoinen. Siinä rajattiin selkeästi se mitä käsite perheväkivalta tarkoittaa ja mikä katsotaan perheväkivallaksi.

""Perheväkivallan mittari.
Tutkimuksen empiirisenä lähtökohtana on kuviossa 1 esitetty tulos, joka koskee fyysiseen vammaan johtaneiden tapausten määrää. On syytä huomioida, että nämä luvut eivät kerro, kuinka monta naista on joutunut väkivallan uhriksi kunakin vuonna. Tietty määrä tapauksia voi jakautua eri tavoin väestön keskuudessa. On mahdollista, että varrattain pieni osa naisista joutuu monta kertaa väkivallan uhriksi. Toinen vaihtoehto on se, että huomattavan suuri joukko naisia kokee väkivaltaa vain yhden kerran. Väkivaltaisten tilanteiden määrä on väestössä sama riippumatta siitä, kokeeko yksi nainen 10 tapausta, vai 10 naista yhden tapauksen.

Toinen tärkeä väkivallan mittaamista koskeva rajaus on se, että tutkimuksessa tarkastellaan ainoastaan niitä uhrikokemuksia, jotka ovat aiheuttaneet fyysisen vamman. Oletuksena ei ole, että muunlainen väkivalta olisi moraalisesti tai yhteiskunnallisesti vähäpätöisempi ongelma. On selvää, että ihmisille voidaan aiheuttaa suurta kärsimystä ilman minkäänlaista fyysistä kontaktia.
Käsillä olevan tutkimuksen kohteena on kuitenkin ainoastaan fyysinen väkivalta, eikä esimerkiksi uhkailu tai muu verbaalinen ahdistelu. Tutkimuksessa käytetään näkyvän vamman -esimerkiksi ruhjeen, mustelman, tai naarmun -aiheutumista fyysisen väkivallan kriteerinä siksi, että se tarjoaa verrattain yhteismitallisen määritelmän tälle hankalasti mitattavalle ilmiölle"".

Tutkimuksessa nousi esiin myös muuttuneet perherakenteet, eli yksinhuoltajaperheiden osuus on kasvanut avioerojen myötä, joka varmastikin selittää osittain nuo tutkimuksessa esitetyt luvut, jotka poikkeavat olennaisesti julkisuudessa esitettyihin lukuihin.
Mielenkiintoinen tutkimus, johonka on tutustuttava tarkemmin ennenkuin tutkimusta voi kommentoida syvällisemmin.

Aika vähän tutkimuksesta on ollut tieoa julkisuudessa ja kuitenkin Amnesty Finlandilla on parhaillaan meneillä nimienkeruu vetoomukseen, jossa puhutaan 90.000 naisesta, jotka joutuvat vuosittain perheväkivallan kohteeksi. Vetoomus on tarkoitus luovuttaa pääministeri Matti Vanhaselle ilmeisestikin lähiaikoina. Kuullostaa hieman oudolta että vetoomuksessa puhutaan luvusta joka todellisuudessa on vain alle 10% vetoomuksessaan olevasta luvusta.
 
Olin päästä palleistani uskottomuuteni takia. Nyt sama nainen puuhailee itse vieraan miehen kanssa enkä ole kuin maininnut asiasta, kun sain selville. Kyse on siis tasa-arvosta niin kauan, kun asia koskee naista-vai onko näin?
 
Ei ole.

Pettäminen on väärin. Itse en hyväksy sitä. Jos puolisoni minua joskus pettää ja jää kiinni, niin sillä on seurauksia: suhteemme päättyy. Samoin suhteemme päättyy, jos hän kerrankin lyö tai käyttäytyy uhkaavasti. Jos olisin sinä, minulla olisi siis jo kaksi syytä häipyä.

Uskottomuus ei oikeuta väkivaltaan tai sillä uhkailuun. Naisesi teki väärin. Hänen uskottomuutensa ei oikeuta väkivaltaan. Jos lankeat siihen, teet väärin. Mikäli hänen toimintansa loukkaa sinua, voit lähteä, mutta et satuttaa.


Jokaisella on oikeus elää ilman pelkoa siitä, että joutuu henkisen tai fyysisen väkivallan kohteeksi tai uhkailluksi väkivallalla. Tämä ei ole sukupuoleen sidottu juttu.

Jos haluaa jotain ero miettiä, miten tasa-arvo väkivallassa ei toteudu:
Tosiasia on se, että miesten harjoittama väkivalta on yleisempää ja raaempaa kuin naisten harjoittama - jälkimmäistä epäilemättä osittain siitä syystä, että mies on keskimäärin fyysisesti vahvempi ja jälki sen mukaista. Vuodessa kuolee n. 50 naista perheväkivallan seurauksena. Miehiä en tiedä mm. viimevuonna kuolleen viittäkään avio- tai avopuolison käden kautta. Tämä kertoo jotain siitä kuinka paljon yleisempää ja raaempaa naisiin kohdistuva väkivalta on.

Se, että väkivalta on raakaa tai vähemmän raakaa ei tee siitä sen oikeutetumpaa. Oli sitten kyseessä raapaisu tai nenän lyöminen sisään, se on väärin.

Olen myös ennen suositellut tätä kirjasta miehille, jotka elävät väkivallan pelossa - vaikka se on kohdistettu naisille, se koskee aivan yhtä lailla parisuhdetta, jossa väkivaltaa kokevana osapuolena on mies.

http://www.stakes.fi/vakivalta/sivut/sivu.asp?no=150

Tärkein pointti on se, että väkivalta ei ole oikein eikä puolusteltavissa. Se ei ole uhrin syy. Väkivallalla on taipumus pahentua, eikä se lopu ilman, että väkivallakko hakee apua.

 
Anneli! Kuulut ilmeisestikin ""Feministien uhrit"" ryhmään jolleka on vuosia syötetty valheellista tietoa ja suoranaista paskaa miesten väkivaltaisuudesta.

Viittasit Stakesin tutkimukseen-.Kävin katsomassa kuka oli tutkimuksen takana ja Sirkka Perttuhan siellä loisti läsnäolollaan. Hänen tutkimuksensa ovat suoraansanoen ihan perseestä ja perustuvat hänen omiin kuvitelmiin ja feministisiin tutkimuksiin, joita voi tilata ihan sellaisilla luvuilla, kuin itse haluaa.

Esitit väittämän, että 50 naista kuolee vuosittain perheväkivallan uhrina. Oliko se Pertulta saatua tietoa?
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan luku on 14.
Nyt en muista kuinka monta miestä kuolee naisen tapaamana, mutta luku on suurempi, kuin tuo 14.

Äidin surmaamia ja pahoinpideltyjä lapsia ei ole rekisteröity, mutta rikosylikomisaari Kari Tolvasen lääkäriltä saamien arvioiden mukaan 300-500 lasta pahoinpideltäisiin pitkäaikaiseen sairaalahoitoon ja lisäksi noin 5000 lasta joutuisi lievemmän väkivallan kohteeksi, joka Tolvasen mukaan on vasta jäävuoren huippu. Hänen arvion mukaan jopa 50 000 lasta kokisi väkivaltaa kodissaan. Tästä saamme virallista tietoa ilmeisestikin lähiaikoina.

Poliisitilastojen mukaan jo vuosikausia naisten osuus törkeästä perheväkivallasta on ollut keskimäärin 40,3%. Tarkempaa tutkimustietoa löytyy Ensi-ja Turvakotien liiton tekemästä raporista.

Kuopion lääninoikeuslääkäri Kari Karkolan mukaan lapsen kuolemaan johtaneita väkivaltatapauksissa surmaajien osuus jakanntuu seuraavasti:

Alle 1v lapset äiti 73% isä 23% muu 4%
1-4v lapset äiti 63% isä 29% muu 8%
5-14v lapset äiti 41% isä 53% muu 6%

Lue tuo Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus perheväkivallasta, sekä lue tuo Hannele Törrösen krjoitus Dialogi lehdessä ""Naisten nurjat puolet"". Katso 10.1. Inhimillinen tekijä ohjelma.- Lue Lapsen maailma lehden 11/2005 artikkeli ""Entä kun äiti lyö"". Ja ota lopuksi nuo ruusunpunaiset lasit pois silmiltäsi, niin heräät todllisuuteen.
 

Yhteistyössä