naistenklinikka

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja bup
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
B

bup

Vieras
Haluaisin kokemuksia synnytyksistä sekä synnytystapa-arviosta naistenklinikalla. Synnytystapa-arvio on parin viikon päästä: millainen tutkimus tuolloin tehdään? saako röntgenkuvauksen lantioasta helposti (kiinnostaa koska heikot luut)? Huomioidaanko kudosten venyvyyttä mitenkään?

Entä synnytys. Millaisia kokemuksia teillä on kivunlievityksestä, mahdollisesta sektiosta, kätilöistä, lääkäreistä, opiskelijoista jne.

Eli kaikenlaiset kokemukset kiinnostavat kun synnytys lähestyy ja pelotttaa. Itse olen käynyt jo kätilön kanssa keskustelemassa pelkopolilla.

Kiitos vastuksista.
 
Synnytin naistenklinikassa joulukuussa, ja kokemukset synnytysosastosta olivat todella hyvät. Sain epiduraalin jo ennen kuin ehdin sitä pyytää. Otin, koska kuitenkin olin ajatellut ottaa, ja se kyllä vei kivut kokonaan ainakin minulla.
Synnytyksessä otettiin toiveet huomioon hyvin, ja henkilökunta oli todella ammattitaitoista.
Olin tyytyväinen, että valitsin naistenklinikan, koska minulla sattui synnytyksessä komplikaatio, jonka korjaaminen vaatii kirurgin apua. Muualla en olisi ehkä saanut yhtä nopeaa apua.
Lapsivuodeosasto olikin sitten pettymys, mutta kyllä siellä ne pari päivää kestää...
 
Kommentoin synnytystä nkl:lla. Kätilöt ja hoitohenkilökunta olivat ammattitaitoisia ja auttavaisia ehkä lukuunottamatta imetysohjausta. Sain suoraa päätä rintakumin käyttöön, kun nännit kipeytyivät, eikä sen käytöstä annettu ohjeita (eli että kannattaa vieroittaa mahd nopeasti pois). Kannattaa lukea siis imetystukilistaa ENNEN synnytystä.

Saimme perhehuoneen suht nopeasti, joten olen tyytyväinen myös lapsivuodepuoleen. 4 hlön huoneessa en olisi saanut lainkaan nukuttua...
 
Olen ollut NKL:lla joulukuussa 2002 ja marraskuussa 2004.Olin ekan kerran osastolla 51 ja sit 61:lla pari vuotta myöhemmin.Henkilökunta oli synnytyssalin puolella aivan mahtavaa, siis anestesialääkäri, kätilö ym.Ja lapsivuodepuolella oli kans henkilökunta mahtavaa. Haikeana muistelen noita aikoja :'( .Kumpa joskus vielä sinne pääsis =)
 
Muakin kiinnostaa kokemukset naitenklinikasta, sillä sinne olen menossa synnyttämään. Mulla on tosin vielä aikaa, laskettuaika elokuussa, mut ensimmäistä odotan ja synnytys jännittää :)
 
Muakin kiinnostaisi toi synnytystapa-arviointi, toivottavasti joku vastaisi siihen! Itse synnytin NKL:llä 12/04. Oli suunniteltu sektio perätilan vuoksi ja sitä ennen otettiin lantioröntgen, jossa todettiin, ettei mahdu ihan mielellään alakautta. Ei siinä röntgenissä käynnissä ollut mitään, muistaakseni selällään ja kyljellään piti maata hetki paikallaan. Vähän hankalaahan se tietysti mahan kanssa.. Mun lääkärimies kylläkin kauhistui kun illalla kerroin olleeni röntgenissä, kun eihän se kovin suositeltavaa ole, mutta laittoi ne jonkin lyijyessun mahan ylempään osaan, missä toivottavasti vauvan pää oli suojassa säteiltä. Muuten mun mielestä siellä oli hyvää henkilökuntaa leikkurissa, heräämössä ja lapsivuodeosastollakin. Itse sektio meni hyvin sinänsä, mutta kamalat kivut siitä tulee ja pitkään kestävät. Mulla oli kyllä aiempi alatiesynnytys kivuttomampi, kun puudutuksella hävisi KAIKKI supistuskivut ja lopuksi vain koski se ponnistusvaihe, mutta sekin meni nopeasti ohi!
 
Vielä lisäisin tohon "Rintamaidon" kommenttiin, että samaa mieltä!!!, lukekaa imetyksestä kaikki mahdollinen ENNEN synnytystä. Esim. mun poika oksenteli rintamaitoa 3,5kk asti ja sillä oli tosi herkkä oksennusrefleksi ja alkoi kakomaan helposti heti kun vain joku lähetyikään suuta, mikä saattoi johtua siitä, että sen hengitysteitä imettiin turhanpäiten heti synnyttyä letkulla. Seuraavalla kerralla kieltäisin sen etukäteen, ellei ole TODELLA tarpeen. Myöskin poikaani ei tuotu heräämöön imemään vaan sai ekana maitona korviketta. Kaikki tollaset saattaa vaikuttaa haittaavasti imetyksen aloitukseen. Ottakaa kanssa selvää imetysasennoista kunnolla ja otteesta. Sitä neuvotaan mun mielestä liian huonosti vielä sairaaloissa. Sektioäideillekkin on hyviä asentoja olemassa, missä vauva ei pääse potkimaan suoraan haavaan ym.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.03.2006 klo 23:21 Anne kirjoitti:
Muakin kiinnostaisi toi synnytystapa-arviointi, toivottavasti joku vastaisi siihen! Itse synnytin NKL:llä 12/04. Oli suunniteltu sektio perätilan vuoksi ja sitä ennen otettiin lantioröntgen, jossa todettiin, ettei mahdu ihan mielellään alakautta. Ei siinä röntgenissä käynnissä ollut mitään, muistaakseni selällään ja kyljellään piti maata hetki paikallaan. Vähän hankalaahan se tietysti mahan kanssa.. Mun lääkärimies kylläkin kauhistui kun illalla kerroin olleeni röntgenissä, kun eihän se kovin suositeltavaa ole, mutta laittoi ne jonkin lyijyessun mahan ylempään osaan, missä toivottavasti vauvan pää oli suojassa säteiltä. Muuten mun mielestä siellä oli hyvää henkilökuntaa leikkurissa, heräämössä ja lapsivuodeosastollakin. Itse sektio meni hyvin sinänsä, mutta kamalat kivut siitä tulee ja pitkään kestävät. Mulla oli kyllä aiempi alatiesynnytys kivuttomampi, kun puudutuksella hävisi KAIKKI supistuskivut ja lopuksi vain koski se ponnistusvaihe, mutta sekin meni nopeasti ohi!

Siis jos joutuu synnytystapa-arviointiin syynä lantion kapeus niin otetaanko aina röntgenkuva? Voiko sitä ottaa silloin kun ei vielä ole raskaana? Itse en menisi raskaana kyllä röntgenkuvaan. Senhän on todettu aiheuttavan pienikasvuisuutta lapselle.
 
Kaksi lasta nkl:ssä synnyttänyt. Kuopuksen kohdalla painoarvio tehtiin samana aamuna 2900g, syntyi iltapäivällä ja painoi 3560g. Kivunlievitystä sain onnistuneesti ja esikoisen kohdalla sanoin heti s-saliin tullessa haluavani ebiduraalipuudutuksen ja sain sen juuri oikeaan aikaan, toimi todella tehokkaasti kohdallani. Kuopuksen kohdalla jäin nopean synnytyksen vuoksi kivunlievys ilokaasuun, silloinkin kyllä esitin heti s-saliin mennessä toiveen saada puudutuksen...
 
mulla oli synnytystapa-arviointi naikkarilla mun pituuden vuoksi (150cm) tutkittiin vaan käsin ja ultralla, sano et ensin tutkitaan noin ja sittten vain jos tarpeen ni röntgeniin, kuulemma harvoin joutuu. koeili kyllä kaikin tavoin että mahtuuko tulemaan ja häntäluunki kokeili et joustaa, tais vaan kyl napsahtaa poikki :whistle: no mutta anto arvion tytöstä et tulee kolmikilonen ---> 3048g painoi syntyessään.
salissa oli mulla aivan ihana kätilö, kokoajan opasti ja kerto missä mennään, kipu lääkityksen sain ku halusin ja synnytys olikin kivuton vaikka tyttö tulikin imukupin avustuksella ja mahtavat repeämät tuli. kivut tulikin sitten aika kovana kun puudutteet loppuivat mutta lääkettä saa heti kun pyytää.
ensisynnyttäjänä olisin toivonu enemmän apua imetykseen, tulivat vain tyrkkäämään tissin vauvalle suuhun ja se siitä. yksi kätilö oli ystävällinen ja jutteli kaikkea ja kerto vaikken aina tajunnut kysyä.
loppujenlopuksi kyllä voisin uudestaan mennä :)
 
Synnytin NKL:lla elokuussa ja todella tyytyväinen sairaalavalintaan. Kätilöt, lääkäri ja anestesialääkäri (kaikki naisia) ammattitaitoisia, erittäin mukavia ja empaattisia. Epiduraalin sain vähän myöhäisessä vaiheessa kiireellisenä, mutta eipähän näin ensisynnyttäjällä hidastanut supistuksia ja ponnistusvaihe täysin kivuton. Toivottavasti joskus saadaan toinen vaavi, sairaala on varmasti sama! :)
 
Naistenklinikalla sain todella epäystävällisien kätilön, joka muun muassa tiuski, ettei kannata huutaa, ettei viereisessä huoneessa olevat pelästy. Epiduraalia ei tullut enää lisää ponnistukseen, joka oli aivan niin hirveä tuskallista, että luulin kuolevani. Istukka jäi kohtuun ja kun pyysin lääkärin paikalle, niin tiuskaisi, että jätettäänkö se (=istukka) sinne. Myöhemmin itkien pyysi anteeksi, mutta vieläkin on paha maku. Lääkäriä ei näkynyt ennen kuin leikkaussalissa istukkaa irrottaessa.

Lisäksi lapsen syntymisen jälkeen huoneessa oli 6 naista, jotka vaihtuivat alinomaa. Ei siinä paljon nukuttu, ja jouduin olemaan viikon verenhukan vuoksi. Tosin siellä henkilökunta oli hyvin ystävällistä.

Eli kätilö oli niin tyly, että muistot ovat melko kurjat:-( Vieläkin, kun ajattelen tapausta tulen surulliseksi ja kiukkuiseksi. Lapsi on tosin ihana ja terve. Tosi pelottavaa koko alatiesynnytys. Jos vielä saamme lapsia, niin sektio kiitos.
 

Yhteistyössä