Kyseessä oli aviomies. Kolmen lapseni isä.
Suurin osa ihmisistä tukee minua, mutta on sellaisiakin joiden silmissä olen se paska ämmä joka teki paskan tempun miesparalle.
Mulla on yksi läheinen ystävä johon tutustuin 5 vuotta ennen kuin riuhtaisin itseni irti. Hänestä pidin kiinni vaikka mies halusi erottaa minut KAIKISTA läheisistä ystävistäni. Myös perheestäni. Hän tietää minkälaista meillä oli. Tietää siis nyt, ei tiennyt silloin. Kulissi pysyi yllä kiitettävän hyvin.
Oma persoonallisuuteni ei muuttunut. En ainakaan myönnä. Toki käytökseni muuttui pikkuhiljaa, selittelin miehen tekosia ja mielivaltaisuutta aina paremmin päin itselleni ja muille. Opin olemaan varpaillani jatkuvasti. Jossain vaiheessa aloin epäillä että MINÄ olen se jolla on jotain pielessä ja en vain osaa olla tarpeeksi hyvä jne.