I
Irina
Vieras
Olen siis |-| noin lähellä antaa 2v kuopuksen adoptoitavaksi, en enää vaan jaksa!!!
Päivissä ei ole sellaista sekunttiakaan etteikö ole juostava pojan perässä siivoamassa tai ehkäisemässä tuhon jälkiä. Kun yhden teon on saanut valmiiksi poika tekee jo seuraavaansa, olen niin väsynyt tähän.
Kadun syvästi tehdessäni vielä yhden lapsen, olisimme kaikki niin onnellisia ilman jatkuvaa terrorisointia.
Sisarukset pelkäävät pikkuveljeä koska mitään muuta kuin kipua ja tuhoa ei veljen läsnäolo yleensä tuota.
Olen kuitenkin yrittänyt kaikkeni, käyn kerhoissa pojan kanssa jotta edes vähän ihmistyisi, vietämme aikaa pihalla, teemme yhdessä sisällä kaikenlaista, poika auttaa minua esim. kotitöissä omalla tyylillään mutta on kuitenkin läsnä kanssani koko ajan, että huomiota en voii enempää edes antaa. Pidän paljon sylissä ja pussailen, isommat jäävät paljon vähemmälle huomiolle veljensä takia. Mikä siis syynä, en enää jaksa tuota pahan tekoa. Se ei ole normaalia 2v uteliaisuuttakaan, välillä hän käy kiskomassa ihan raivon partaalla isosiskon tukasta kauhean tukon hiuksia, kiipeää pöydälle ja heittää lasin säpäleiksi, ihan tuosta nuon vain ilman että kukaan olisi torunut tai sanonut mitään... alan olla niin loppu että erokin on mielessä jotta saisin lomaa pojastani :`(
Päivissä ei ole sellaista sekunttiakaan etteikö ole juostava pojan perässä siivoamassa tai ehkäisemässä tuhon jälkiä. Kun yhden teon on saanut valmiiksi poika tekee jo seuraavaansa, olen niin väsynyt tähän.
Kadun syvästi tehdessäni vielä yhden lapsen, olisimme kaikki niin onnellisia ilman jatkuvaa terrorisointia.
Sisarukset pelkäävät pikkuveljeä koska mitään muuta kuin kipua ja tuhoa ei veljen läsnäolo yleensä tuota.
Olen kuitenkin yrittänyt kaikkeni, käyn kerhoissa pojan kanssa jotta edes vähän ihmistyisi, vietämme aikaa pihalla, teemme yhdessä sisällä kaikenlaista, poika auttaa minua esim. kotitöissä omalla tyylillään mutta on kuitenkin läsnä kanssani koko ajan, että huomiota en voii enempää edes antaa. Pidän paljon sylissä ja pussailen, isommat jäävät paljon vähemmälle huomiolle veljensä takia. Mikä siis syynä, en enää jaksa tuota pahan tekoa. Se ei ole normaalia 2v uteliaisuuttakaan, välillä hän käy kiskomassa ihan raivon partaalla isosiskon tukasta kauhean tukon hiuksia, kiipeää pöydälle ja heittää lasin säpäleiksi, ihan tuosta nuon vain ilman että kukaan olisi torunut tai sanonut mitään... alan olla niin loppu että erokin on mielessä jotta saisin lomaa pojastani :`(