Nettideittalu. Kannaattako mun? Kun mä pelkään niin kovaa mitä mieltä ne on mun ulkonäöstä..

[Deitti]

En oikein tiedä muutakaan paikkaa, missä miehiä tapailisi. Baarit ehkä joo, mutta en mä niissä niin usein ramppaa ja niissä anti yleensä on mitä on.

Mä en tiedä miksi, mutta mä olen maailman ulkonäkökeskeisin ihmine, mitä tulee siis itseeni. Mä olen koko elämäni 26-vuotta miettinyt joka päivä olenko kaunis, paljonko pitäisi laihduttaa, onko mulla rumat tissit, voinko mennä ärrälle tämän näköisenä, pitääköhän tuo vieressä tankkaava mies mua läskinä, olinkohan tuon naapurin mielestä tänään nätti.

Mä olen nyt netissä tutustunut kahteen tosi mukavaan mieheen ja toiseen olen vähän ehkä "virtuaali-ihastunut". Mä kuitenkin tosissani mietin nyt, voinko mä tavata heitä. En uskalla. En vain oikeasti taida uskaltaa. Pelkään, että ulkonäköni ei miellytä.

Kuviani ovat nähneet, mutta näytän kuvissa aina paljon paremmalta, sillä olen sellainen ns. valokuvauksellinen ihminen.

Eilen kun toinen ehdotti, että käytäisiin kahvilla lauantaina, niin mun kädet alkoi täristä. En mä pysty?
jos olenkin pettymys?

Tietenkin jos jos tilanne olisi se, että mies istuisi ja joisi kahvinsa/bissensä tms ja lähtisi heti pois, niin mähän olisin murtunut loppuiäkseni. Sehän kertoisi vaan, että ulkonäköni ei miellyttänyt.

Olen kuitenkin sellainen perusmukava ja herttainen, ei ne mua muuten säikähdä, kuin korkeintaan sitä naamaani.

 

[Sami77]

Jos kuvasi ovat uusia ja ei muokattuja, niin ei ihminen oikeasti VOI NÄYTTÄÄ livenä täysin erilaiselta.

Mun pitää kertoa sulle esimerkki omasta elämästäni. Tämä aikaa ennen vaimoani.
Mä olin sopinut nettideittini kanssa tapaamisen. Tyttö oli kyllä kaunis ja ihan mukava. Oikeastaan tosi nätti typykkä. Mä silti join kiireesti sen kahvini ja lähdin melkein saman tien lätkimään. Syy ei ollut tytössä. Mä olin vaan viikkoa ennen tavannut nykyisen vaimoni ja mukavuudestaan ja kauneudestaan huolimatta tämä tyttö ei sitten enää tuntunut miltään. Sain treffeille viestin isältäni, että hevoset on karannut. Lähdin sitten porukoille ottamaan hevosia kiinni. Koin sen sillä hetkellä kiireellisemmäksi.

Summa summarun: Kaikkia ihmisiä ei ole luotu yhteen. Voit olla kaunis, hauska, mukava ja ihana. Mitä vain. Silti sua ei ole tarkoitettu kimppaan joka Jampan kanssa.

 

[astrolabe]

Jos otat vaan ihan lunkisti, kaveripohjalta; ilman paineita parisuhteesta tai muuta. Noi on ihan normaaleja pelkoja, ehkä vaan vähän turhan voimakkaana. Huomaa, että myös sinä voit olla pettynyt vastapuolen ulkonäköön tai vaikka ulkonäkö ois ok niin kipinät ei lentele tms. Eli madalla odotuksia ja ota se hyvänä kokemuksena siitä, että miten voi mennä huonosti (jos menee) ja siitä voi silti selvitä.

Mulle on kerran kuvatunlaisilla treffeillä tultu vaan sanomaan että hyi yök ja tyyppi läks menemään.

 

[Sami77]

Jos otat vaan ihan lunkisti, kaveripohjalta; ilman paineita parisuhteesta tai muuta. Noi on ihan normaaleja pelkoja, ehkä vaan vähän turhan voimakkaana. Huomaa, että myös sinä voit olla pettynyt vastapuolen ulkonäköön tai vaikka ulkonäkö ois ok niin kipinät ei lentele tms. Eli madalla odotuksia ja ota se hyvänä kokemuksena siitä, että miten voi mennä huonosti (jos menee) ja siitä voi silti selvitä.

Mulle on kerran kuvatunlaisilla treffeillä tultu vaan sanomaan että hyi yök ja tyyppi läks menemään.

Ja Astrolabekin (mikäli tänne oikeita kuviaan laittanut) aika sievä naikkonen.

 

[Mitenon]

Ehdottomasti tapaat! Jos ei muu auta niin ota pari sidua alle, ei montaa vaan silleen että rentoudut. Oman miehen tapasin nettideitiltä,,Muutamat treffit kerkesin käydä ja paniikki kamala joka kerta! Kuvittelin miten ne karkaa vessan ikkunasta. Ajattelin juurikin että miettivät että voi helvata mikä suomursu! Ei yhtään kuvan näkönen Rehellisyyden nimissä yksillä treffeillä ajattelin itsekkin niin miehestä,,,kertaakaan en kuollut ja nyt onnellisempi kuin koskaan. Baarit on nykysin kavereiden kanssa bilettämistä varten,,,nettideittaaminen päivän sana

 

[astrolabe]

Mä silti join kiireesti sen kahvini ja lähdin melkein saman tien lätkimään. Syy ei ollut tytössä. Mä olin vaan viikkoa ennen tavannut nykyisen vaimoni ja mukavuudestaan ja kauneudestaan huolimatta tämä tyttö ei sitten enää tuntunut miltään. Sain treffeille viestin isältäni, että hevoset on karannut. Lähdin sitten porukoille ottamaan hevosia kiinni. Koin sen sillä hetkellä kiireellisemmäksi.

Sanoitko tuon syyksi? Meinaan, kuulostaa aika lailla hätävalheelta.

 

[Sami77]

Sanoitko tuon syyksi? Meinaan, kuulostaa aika lailla hätävalheelta.

Sanoin. En tiedä menikö läpi.

 

[Sami77]

Mutta se syy oli kyllä ihan totta ja oikea syy.

 

[astrolabe]

Ja Astrolabekin (mikäli tänne oikeita kuviaan laittanut) aika sievä naikkonen.

No tokihan mie oikeita kuviani olen laittanut.

Mutta pointti oli se, että näinkin huonon itsetunnon ihminen selvisi siitä, että tuli täysin torjutuksi heti kärkeen. Olin lähinnä hämmentynyt hetkisen ja jatkoin sitten elämääni, joka pian toikin paremmat treffit eteeni ja sillä tiellä yhä ollaan.

 

[Lau123]

AP:n kannattaisi oikeasti ymmärtää ja tajuta, että kukaan ei ole kaikkien mielestä kaunis ja jokainen on jonkun mielestä kaunis.
Minun yksi miespuolinen kaveri haukkui tänävuonna kaikki missifinalistit. Hänen mielestään sellaiset kiiltokuvattöt ovat etovia. Naisessa pitää kuulemma olla asennetta, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa tatskoja, niittejä, festarihenkisyyttä ja mitä useammalta vuodelta on provinssi rockin ranneke säilynyt kädessä, sitä hotimpi nainen.
Yllättävän moni mies taas sitten ajattelee päinvastoin. He haluavat juuri sen pitätukkaisen mekkotytön.

Sanoohan moni nainen esim. Ville Valoa komeaksi ja sen kun saisi? Siis kauheaa. Mä en koskisi Ville Valoon pitkällä tikullakaan. En näe hänessä mitään komeaa.

Sinä olet saalis ja mies on onnekas ja sut saa. Olet ihan helkkarin hyvännäköinen muija. Sun pitäisi mietitä, riittääkö sen miehen ulkonäkö sulle. Jos mies ei sua halua, niin omapahan oli menetyksensä!

 

[Lau123]

Jos otat vaan ihan lunkisti, kaveripohjalta; ilman paineita parisuhteesta tai muuta. Noi on ihan normaaleja pelkoja, ehkä vaan vähän turhan voimakkaana. Huomaa, että myös sinä voit olla pettynyt vastapuolen ulkonäköön tai vaikka ulkonäkö ois ok niin kipinät ei lentele tms. Eli madalla odotuksia ja ota se hyvänä kokemuksena siitä, että miten voi mennä huonosti (jos menee) ja siitä voi silti selvitä.

Mulle on kerran kuvatunlaisilla treffeillä tultu vaan sanomaan että hyi yök ja tyyppi läks menemään.

Minkä ikäinen mies oli kyseessä? Miltä itse näytti? Oliko se aluksi kuitenkin (netissä) vaikuttanut ihan ok:lta? Aika karu äijä..

 

[astrolabe]

Minkä ikäinen mies oli kyseessä? Miltä itse näytti? Oliko se aluksi kuitenkin (netissä) vaikuttanut ihan ok:lta? Aika karu äijä..

Kaipa se oli jotain 30-40 veen väliltä, sellanen aikamoinen turjake se ite oli. En kauhean pitkään ollut tutustunut ko. tyyppiin, pari viestiä vaihdettu. Kun kerran samalla seudulla oli töissä niin parempi vaan nähä sitte. Ja se olikin hyvä, kun sai sitten vaan ruksata moisen täysin yli ja siirtyä eteenpäin.

 

[.....]

Onko ne sun fb-kavereita? Lätkäse tänään sinne itestä joku "karsea" kuva.

 

[Lau123 harmaana]

Kaipa se oli jotain 30-40 veen väliltä, sellanen aikamoinen turjake se ite oli. En kauhean pitkään ollut tutustunut ko. tyyppiin, pari viestiä vaihdettu. Kun kerran samalla seudulla oli töissä niin parempi vaan nähä sitte. Ja se olikin hyvä, kun sai sitten vaan ruksata moisen täysin yli ja siirtyä eteenpäin.

Jotenkin olisin odottanut, että tämä tapahtui ajat sitten. Silloin kun olitte tyyliin
17vee. Mutta aikuinen mies... Siis vaikea uskoa. Miten on pokkaa!!!!!!

 

["Eee"]

Olen ollut useammilla nettitreffeillä, joilla mies on ollut mun mielestä oikeinkin komea ja muutenkin hyvän näköinen jne. mutta olen silti jättänyt homman siihen, koska ei vaan ole muuten ollut sitä jotain. Ei kukaan voi oikeasti olla niin yksinkertainen, että kuvittelee pakkien johtuvan aina ulkonäöstä. Ja jos on, niin silloin luultavammin se pakkien saaminen johtuu siitä yksinkertaisuudesta.

 

[soja]

jos ap panikoit noin paljon itsestäsi miten voit elää? Ehkäpä kannattaa omaakin asennetta tarkastaa ja sit lähtee AVOIMIN mielin tutustumaan ihmisiin

 

[astrolabe]

Jotenkin olisin odottanut, että tämä tapahtui ajat sitten. Silloin kun olitte tyyliin
17vee. Mutta aikuinen mies... Siis vaikea uskoa. Miten on pokkaa!!!!!!

Säästi molempien aikaa ja rahaa. Yhdessä tv-sarjassa Barney lanseerasi ns. lemon cardin, jolla saattoi treffit lopettaa alkuunsa, jos ei inspannut. Se kortti ois tietty kohteliaampi.

 

[Deitti]

Toinen on fb-kaveri ja toinen ei.

Mä en usko, että kumpikaan näistä nyt marssisi paikalle sanomaan "hyi", mutta ei sitä netissä ihmiseen kunnolla voi tutustua. Voi hyvinkin olla, että hörppivät pikavauhtia juomasta ja lähtevät sitten "aikaisin nukkumaan, kiire viikko ollut". Jotenkin se tuntuisi todella pahalta. Tälläydyn toista varten ja ostan uuden hameen ja sitten se on ohi tyyliin vartissa.

 

[eeerika]

[QUOTE="Eee";28542617]Olen ollut useammilla nettitreffeillä, joilla mies on ollut mun mielestä oikeinkin komea ja muutenkin hyvän näköinen jne. mutta olen silti jättänyt homman siihen, koska ei vaan ole muuten ollut sitä jotain. Ei kukaan voi oikeasti olla niin yksinkertainen, että kuvittelee pakkien johtuvan aina ulkonäöstä. Ja jos on, niin silloin luultavammin se pakkien saaminen johtuu siitä yksinkertaisuudesta.[/QUOTE]

mistä muusta se voisi olla kiinni? Jos toinen kuitenkin juttelee ja on asiallinen. Kyllä sitä silloin tunnin verran istuu toisen seurassa ja varmaan haluaa vähän maistella tilannetta.

 

[Deitti]

jos ap panikoit noin paljon itsestäsi miten voit elää? Ehkäpä kannattaa omaakin asennetta tarkastaa ja sit lähtee AVOIMIN mielin tutustumaan ihmisiin

Olen oppinut tähän. Mä muistan jo kerhoiässä ajatelleeni, että olen rumempi kuin muut. Mä olen jo alakouluiässä jännittänyt kauppaan menoa ja pelännyt, entäs joku huutaa mulle jotakin rumaa ulkonöstäni. Olen siis kasvanut tämän asian kanssa. Ihan jees näin, en tiedä muunlaisesta elämästä mitään. Olen ihan normaali tyyppi ja ei ole aihetta ajatella, että olisin joku monsteri. Kiitos vain sukuni...

Olen kuitenkin persoonastani itsevarma. Olen hauska, herttainen, mukava ja älykäs.

 

[soja]

Olen oppinut tähän. Mä muistan jo kerhoiässä ajatelleeni, että olen rumempi kuin muut. Mä olen jo alakouluiässä jännittänyt kauppaan menoa ja pelännyt, entäs joku huutaa mulle jotakin rumaa ulkonöstäni. Olen siis kasvanut tämän asian kanssa. Ihan jees näin, en tiedä muunlaisesta elämästä mitään. Olen ihan normaali tyyppi ja ei ole aihetta ajatella, että olisin joku monsteri. Kiitos vain sukuni...

Olen kuitenkin persoonastani itsevarma. Olen hauska, herttainen, mukava ja älykäs.

no eihän sulla sit oo mitään hätää, persoonahan se ratkasee! kyllä varmaan jokaisella on mielessä joku "ihanne" ihmisen ulkönäkö, mut ne oikeesti tärkeet ihmiset elämässä harvoin siihen muottiin menee...

 

["Linda"]

Nykyään vain kaikki on ulkonäöstä kiinni. Ihmisiä kiinnostaa ensisijaisesti sun ulkonäkö. Vaikka saapuisit kaatokännissä kahden poliisin taluttamana sinne treffeille kirosanoja huutaen, niin jos vaan olet kaunis tai komea, niin kyllä se deitti sun kanssa toisenkin kaljan juo.

Sitten kun on aikansa tutustuttu, niin ne kemiat alkaa vaikuttamaan. Jos ei kolahda, niin se kauniskin voi saada pakit. Hyvännäköinen ei ensimmäisillä viisillä treffeillä pakkeja saa.

 

["mies"]

Se on jännää, miten monille se ulkonäkö on se kaikkein keskeisin asia. Vaikka se toisen ulkonäkö ei olisi sitä mitä odotti, vähän pettyisi jne, niin miksi sitä ei voi silti tutustua ihmiseen edes yhden illan ajan? Juoda kahvit ja istua ja jutella. Se kuuluu ihan kohteliaisuuteenkin.
Eri asia jos se toinen on täysi sika tai sitten kyseessä on joku räikeä valehtelut, eli lähettänyt ihan eri ihmisen kuvia tms.

 

[nuori leski]

Mulle ei oo ikinä ollut ulkonäkö tärkeä asia. Ajattelen, että en tyydy pelkkään hyvään ulkonäköön vaan sen ihmisen pitää kolahtaa nimenomaan koko sielussa ja sydämessä. Ja tietty tunteen on oltava molemminpuolinen.
Minusta sellanen ihminen jolle riittää toisen ulkonäkö tyytyy todella vähään. Mut jokainen saa tietysti etsiä mitä haluaa.

 

[Vierasmies]

Ei kannata ennenkuin olet kasannut itsetuntosi ilman toisen apua.

En oikein tiedä muutakaan paikkaa, missä miehiä tapailisi. Baarit ehkä joo, mutta en mä niissä niin usein ramppaa ja niissä anti yleensä on mitä on.

Mä en tiedä miksi, mutta mä olen maailman ulkonäkökeskeisin ihmine, mitä tulee siis itseeni. Mä olen koko elämäni 26-vuotta miettinyt joka päivä olenko kaunis, paljonko pitäisi laihduttaa, onko mulla rumat tissit, voinko mennä ärrälle tämän näköisenä, pitääköhän tuo vieressä tankkaava mies mua läskinä, olinkohan tuon naapurin mielestä tänään nätti.

Mä olen nyt netissä tutustunut kahteen tosi mukavaan mieheen ja toiseen olen vähän ehkä "virtuaali-ihastunut". Mä kuitenkin tosissani mietin nyt, voinko mä tavata heitä. En uskalla. En vain oikeasti taida uskaltaa. Pelkään, että ulkonäköni ei miellytä.

Kuviani ovat nähneet, mutta näytän kuvissa aina paljon paremmalta, sillä olen sellainen ns. valokuvauksellinen ihminen.

Eilen kun toinen ehdotti, että käytäisiin kahvilla lauantaina, niin mun kädet alkoi täristä. En mä pysty?
jos olenkin pettymys?

Tietenkin jos jos tilanne olisi se, että mies istuisi ja joisi kahvinsa/bissensä tms ja lähtisi heti pois, niin mähän olisin murtunut loppuiäkseni. Sehän kertoisi vaan, että ulkonäköni ei miellyttänyt.

Olen kuitenkin sellainen perusmukava ja herttainen, ei ne mua muuten säikähdä, kuin korkeintaan sitä naamaani.