Neuvoja miten sopeutua naimisissa oloon?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Morsmaikku"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Oletteko nyt jo harrastaneet seksiä, ja liittyykö se jotenkin tuohon ahdistukseen=oliko kokemus jotenkin huono? Ahdistaako siis se, että joudut nyt avioliitossa olemaankin fyysisesti lähempänä miestä, kuin aiemmin, vai se, että näette joka päivä ja asioista on huolehdittava yhteisesti, kun olette aviossa?
 
[QUOTE="Vieras";28641117]Neitsytmorsian.. Onko tämä nyt sitten ihan provo vain?

Jos et halunnut koeajaa miestäsi seksuaalisesti/ ihan arkisella tasolla ennen naimisiinmenoa, niin itsehän otit riskin. Deal with it.[/QUOTE]

Seksissä ei ole mitään vikaa. En vain ole tottunut näin tiiviiseen arkiseen yhdessäoloon, joten ahdistuin.
 
[QUOTE="Sanna";28641109]Te olette vuoden kuitenkin seurustelleet ja olet yöpynyt miehen luona.
Miten seurusteluaikana. Olitteko silloin kuin paita ja peppu eli ette saaneet tarpeeksenne toistenne seurasta .

Muuttuiko tämä kun menitte naimisiin ja asutte saman katon alla tai onko suhteenne ollut seurustellessakin ei niin kovin kiihkeä läheisyyden suhteen.

Teittekö lomamatkoja yhdessä, miten ne viikon tai pidemmän matkat sujuivat.

Nyt kannattaisi puhua tästä miehelle ja yritätte jotenkin selvittää tämän.

Mutta itselleni vain tuli tekstistäsi kuva, että et rakasta miestä oikein syvästi, palavasti. Ehkä rakastat hiukan, mutta sydämessäsi et tunne että hän on se oikea, se puuttuva pala sinusta.[/QUOTE]

Seurusteluaikana vietimme usein aikaa yhdessä, mutta kunnon yhdessä asumista emme olleet aiemmin kokeneet. Meillä menee muuten aivan loistavasti mutta tämä minun ahdistus häiritsee. Ystäväni varoitteli tästä ja sanoi että häiden jälkeen saattaa tulla tyhjä olo. Emme me ole kylmiä mutta mies haluaisi koko ajan hengata kanssani ja olla kiinni ihossa. Teimme muutamia lomamatkoja ennen häitä. Ne sujuivat ihan hyvin, sillä sain aikaa tutustua mieheeni paremmin ja syventää suhdettamme. Miehelläni tunteet ovat olleet jo pidemmän aika pinnassa kuin minulla. Rakastan häntä kyllä mutta ahdistus häiritsee syvempää rakastamista.
 
Minulla on tullut välillä vain suhteen alkuvaiheessa sellainen jonkin ajan kestävä ahdistus, että heittäytyäkö tähän, vai onko aika jo juosta... mutta ovat menneet ohi... luulen sen vain johtuvan jonkinlaisesta alkushokista, ja se menee ohi. Sulla kenties lienee jotain samantyylistä, mutta teidän tilanne on hieman eri, ja uskon kyllä myös, että tuo menee sinulla ohi. Ajatukset vain tekee tepposiaan aluksi. :) Minä taas en tajua näitä pareja, joiden täytyy kokeilla asumista yhdessä aluksi. Kyllä se toimii, jos haluaa että se toimii, ja siihen on oikeasti sitoutunut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vielä kysymys;28641135:
Oletteko nyt jo harrastaneet seksiä, ja liittyykö se jotenkin tuohon ahdistukseen=oliko kokemus jotenkin huono? Ahdistaako siis se, että joudut nyt avioliitossa olemaankin fyysisesti lähempänä miestä, kuin aiemmin, vai se, että näette joka päivä ja asioista on huolehdittava yhteisesti, kun olette aviossa?

Kyllä olemme muutaman kerran. Ensimmäinen kerta sattui aika paljon, koska jännitin. Mies teki kyllä parhaansa ja oli hellä jne. Enemmän minua ahdistaa näkeminen päivittäin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vielä kysymys;28641135:
Oletteko nyt jo harrastaneet seksiä, ja liittyykö se jotenkin tuohon ahdistukseen=oliko kokemus jotenkin huono? Ahdistaako siis se, että joudut nyt avioliitossa olemaankin fyysisesti lähempänä miestä, kuin aiemmin, vai se, että näette joka päivä ja asioista on huolehdittava yhteisesti, kun olette aviossa?

Niin ja kuten aiemmin sanoin, että seksissä ei enää ole mitään vikaa, mutta ensimmäinen kerta ei mennyt kuten suunnittelin niin siitä jäi huono mieli.
 
Eihän kaikki parit tykkää asua symbioosissa. Sulla edelleen vapaus tulla ja mennä omia aikojas, osalla pariskunnista erilliset huoneet. Eikä avioliitto edes vaadi asumaan saman katon alla. Mietin vaan mitä syitä sulla avioitumisen takana ja mitä kuvittelit saavasi?
 
onko teillä joku uskonto tässä taustalla? oliko ennen naimisiinmenoa seksiä? en ihmettele yhtään jos sinua ahdistaa jos kaikki on uutta. kauanko olet tuntenut miehesi?

Mitä ihmettä tuo uskonto tähän kuuluu? :O

Jos ap:n tarina ei ole provo, ymmärrän ahdistuksen täysin. En sietäisi hetkeäkään sitä, että täytyisi jakaa huusholli jonkun toisen kanssa saati että olisi joku jatkuvasti kyljessä kiinni. Huh. Onneksi saa asua yksin.
 

Yhteistyössä