Hae Anna.fi-sivustolta

Neuvokaa joku

Viestiketju osiossa 'Yleistä keskustelua' , käynnistäjänä vierailija, 26.10.2018.

  1. vierailija Vierailija

    en oikein enään tiedä mitä ajatella joten voisiko joku neuvoa mitä minun pitäisi tehdä?
    Olen ollut kohta neljä vuotta yhdessä miehen kanssa jolla on kaksi lasta.
    Menetimme kaksi kuukautta sitten yhteisen lapsemme kun olin raskaana viikolla 20+.
    Jouduin myös syrjinnän kohteeksi töissä raskauteni johdosta ja menetin työpaikkani.
    Tämä on ollut rankkaa aikaa mutta olen yrittänyt mennä elämässäni eteenpäin parhaani mukaan.
    Nyt tämä minun avopuoliso syyttää minua että hänen täytyy kieltää ja laittaa rajoja lapsilleen minun takia ja että on minun syytä ettei lapset voi olla meillä kuin vain joka toinen viikonloppu kun hänen täyty vaihtaa työpaikkaa. Hänen exänsä myös sekaantuu meidä elämään viikottain kun ei voi pitää kiinni sovituista asioista esim milloin lapset meille tulee niin vaihdellaan viime tingassa vaikka asia alunperin on sovittu toisin.
    Myöskin olen kuulemma ollut huvin vuoksi kotona työttömänä vaikkakin hän itse minua kehotti ottaa itselleni aikaa toipua kaikesta tapahtuneesta.
    Mitä te tekisitte tässä vaiheessa?
     
  2. vierailija Vierailija

    Olisitte oikeita ihmisiä käymään perheneuvonnassa, parisuhdeterapiaakin voitte saada. Se voisi antaa uutta näkökulmaa molemmille jos saisitte ammattiapua. Ainakin sen myötä hahmottaisitte oletteko molemmat valmiita kohtaamaan elämäntilanteenne yhdessä kaikista ongelmista huolimatta vai ette.
     
  3. pidä puolesi Vierailija

    Sovituista ajoista, jolloin lapset ovat isänsä kanssa, tulee pitää kiinni ja tiukasti. Se on myös lasten etu, muuten heille saattaa tulla tunne, että heitä pompotellaan aikuisten taholta. Miehen olisi syytä pitää kiinni rajoista, eikä suostua exän muutosvaatimuksiin.
    Mies hoitakoon itse lapset, kun ovat hänen luonaan. Älä suostu varaemoksi, lähde vaikka shoppailemaan tai kyläilemään. Etenkin jos hän arvostelee, aliarvioi ja syyttää sinua hänen omien lastensa hoitamisesta tai sen puutteesta. Vaatii kärsivällisyyttä ja lujaa tahtoa pysyä pois, mutta kannataa yrittää. Miehen exän kanssa ei myöskään pidä olla tekemisissä.
    En tiedä, osaatko panna hanttiin ja pitää puolesi, kun sinua kohdellaan epäoikeudenmukaisesti, sekin on taito, joka jokaisen pitäisi oppia-
     
  4. Näin elämää nähneestä ikäihmisestä kuulostaa siltä, etä teillä ei ole tässä paletissa tasapainoa oikein missään asiassa. Lapset ovat yksi vaikea asia, toisen ymmärtäminen toinen, luottamus kolmas jne. Lapsen menetys vaikkakin raskausvaiheessa on varsinkin niaselle aina valtava asia, joka vaatii pitkän toipumisajan. Miehesi ei ilmeisesti ole lainkaan tajunnut, miten valtavat paineet sinulla on ja kuinka hän itse tilaasi vielä raskaammaksi tekee.

    Toki voitte saada apua parisuhdeneuvonnasta, mutta minua kyllä epäilyttää, voiko suhteenne tuoda tasapainoa ja tukea sinulle. Arvostusta kumppaniaan kohtaan pitää olla ilman ulkopuolisten opetusta puolin ja toisin.

    Voisi olla paikallaan, että alat valmistella itseäsi luopumaan tästä suhteesta. Se voisi olla sinulle itsellesi parasta. Kun kumppanilla on lapsia, siitä seuraa aina ristiriitoja. Niiden ratkaiseminen riippuu aikuisten kypsyydestä ja omasta tasapainosta, oikeiden asioiden näkemistä ja painottamisesta. Sinä vaikutat olevan tässä suhteessa pahasti alakynnessä syyttelystä päätellen.
     
  5. vierailija Vierailija

    Otan osaa lapsen menetyksestä! <3

    En ihan saanut ajatuksesta kiinni, mutta suosittelen, että keskustelisitte avoimesti miehesi kanssa asiasta.
    Ymmärrän, että tilanteenne on stressaavaa ja rankkaa aikaa sinulle ja varmasti myös miehellesi.
    Eikä varmastikaan ole helppoa, että mies syyttää sinua ja miehen ex on niskassa hengittämässä.

    Mietin vain, että miksi mies sinua syyttää?
    Ja miksei lapset voisi tulla silloin kuin on sovittu? En siis ymmärrä, että miksi miehen(?) työpaikan vaihdos vaikuttaisi lapsiin, jos tulet lasten kanssa toimeen?
    Ymmärsinkö oikein, että ex sekaantuu teidän elämään silloin, jos miehesi ei pidä aikataulusta kiinni?
    Oletteko miehesi kanssa keskustelleet lapsen menettämisestä ja siitä mitä tunteita ja ajatuksia se molemmissa herättää?
    Voisiko miehesi kokea työttömyytesi epäreiluna häntä kohtaan? Ja tällä yrittää kertoa sinua (ääliömäisesti), että sinunkin olisi aika palata työhön, jotta hän ei olisi ainoa, joka toisi leivän pöytään.

    Eli keskustele miehesi kanssa. :)
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti