niin kyllästynyt...

[väsynyt tähän p'skaan..]

Koska pitäs luottaa omaan vaistoon?!koskien omaa parisuhdetta.
mies reilu vuosi sitten jäi kiinni "pettämisestä"tekstaillut yhden akan kanssa pari kk ja kun jotain epäilin ja miehelle niistä puhuin niin tottakai mut siinä teilattiin luulosairaaksi ja vaikka miksi...noh,jätkä jäi kiinni ja mun arvaus oli oikea.
erottiin aika nopeaa sen jälkeen ja taukoa oli n.puoli vuotta.
palasimme yhteen kutenkin,oli huomannut mitä menettänyt ja katui tekoansa...ja minä uskoin...nyt kuitenkin olen tilanteessa jossa epäilen miestä koko ajan,huoh...jos saa viesti puhelimeen,käy koneella sähköpostissa yms...mieleen tulee heti et mitäpä jos hällä onkin taas joku "hoito" jossain...itku sentää...ja kun asiasta puhun,tyrmää syytökset heti ja yrittää vakuutella että mitään syytä ei ole häntä epäillä..
miten näistä tunteista pääsee eroon?!jos nämä mun epäilykset ei olekkaan totta ja mies ottaa ja kyllästyy mun kyttäilyihin/syytöksiin ja lähtee niin sit saan vain syyttää itteäni et pilaisin kaiken..

 

[k]

onko teillä jo lapsia

 

[cothis]

Hmm.. jos luotto ei pelaa, ei pelaa muukaan. Ehkä sun pitää vaan päättää, luotatko vai et ja koittaa pysyä siinä?

 

[ninaTT]

Jos et pysty luottamaan mieheesi uudestaan ei sillä ole kovinkaan paljon väliä jos hän oikeasti nyt pettää vai ei, parisuhteenne ei siltikään tule toimimaan... Kaikki Dr. Philit ja muut hokevat, että vain jos pystytte rakentamaan luottamuksen uudelleen voi jatkaa suhdetta pettämisen jälkeen. Luottamuksen rakentaminen ei tarkoita sitä, että sinä tarkkailet hänen viestejä tai sähköposteja, vaan sitä, ettei sinulla ole mitään tarvetta tehdä niin.

Kysy mieheltä suoraan. Tarkkaile hänen reaktiotansa. Kuulostele omia tunteitasi juuri sillä hetkellä, ja päätä aiotko luottaa häneen vai et.

 

[ap]

juu.lapsia on siunaantunut ja nuorin tosi pieni vielä,huoh...voisko tämä johtua hormooneista tai jotain...?mies kyllä meidän suhteessa aina ollut se osapuoli joka enemmän osoittanut hellyyttä,pusuja ja haleja antaa pitkin päivää.ehkä tää on vain mun korvien välissä....tai niin haluaisin uskoa...:,

ja en todellakaan halua tutkia hänen meilejä tai puhelinta,mutta aina kun tulee esim.viesti,jotenkin mulla tuolla sisällä jokin "särähtää"..en halua ajatella pahinta mutta kuitenkin se tuolla takaalalla kummittelee...VIHAAN TÄTÄ OLOA!!!!

 

[Neith]

en osaa itse auttaa mutta voin kertoa toisen näkökannan, eli itse petin miestäni (meillä meni suhde karille jo enen sitä..) mutta mies olis halunnu jatkaa, mä en.. koska en nimenomaan halunnut jatkuvaa epäilyä ja vahtimista.. ja koin paremmaksi että erotaan kun en kyennyt lupaamaan ettei pettämistä enää tapahtuisi...

joten ehkäpä se että miehesi tajusi mitä menetti ja palasitte yhteen, tarkoittaa sitä ettei miehesi enää halua pettää... ja niin kait se on ajateltava jotta saisitte luottamusken palaamaan..
jatkuva "vahtiminen ja kysely" alkaa pitemmän päälle ahdistamaan, vaikka alunperin toinen on itse sen aiheuttanut mutta ei sitä kuitenkaan jaksa sellaista elämää pitkään, varsinkaan jos ei enää anann mitään aihetta epäilyyn..

koittakaa puhua avoimesti siitä että mitkä tilanteet saavat sussa aikaan epäilyksen ja mistä se johtuu.. avoimuus ja rehellisyys taitaa olla ainoat keinot millä tuollaisesta pääsee yli.. tsemppiä teille sinne