KIRJAUDU
POLITIIKKA”Surkeaa touhua” – Presidentti Stubbin viinasutkautukset närkästyttävät Virossa
Virossa tasavallan presidentti Alexander Stubbin sutkautuksia on pidetty hönkäyksinä viinaturismin täyteiseltä 1990-luvulta.
0 of 7 minutes, 14 secondsVolume 0%
Presidentti Alexander Stubb innostui kertomaan puheessaan alkoholiaiheisia vitsejä maanantai-illan juhlaillallisella. HENRI KÄRKKÄINEN
Sami Lotila
Eilen klo 20:25
Presidentti Alexander Stubbin vitsailu Viron vierailullaan on herättänyt ristiriitaisia tunteita sekä virolaisissa että vironsuomalaisissa. Viron kulttuuria ja tapoja hyvin tuntevien vironsuomalaisten mielestä Stubb veti vitseillään Suomen ja Viron suhteet takaisin viinaturismin tuoksuiselle 1990-luvulle.
Kuvaavaa on, että Viron päämediat ovat jättäneet Stubbin vitsailut käytännöllisesti katsoen täysin ilman huomiota, vaikka muuten ovatkin seuranneet hänen valtiovierailuaan.
Virossa Stubbin alkoholiin ja makkaraan liittyviä vitsejä on pidetty lähinnä noloina ja huonoa tilannetajua osoittavina. Ne eivät ole ainakaan lisänneet mielikuvaa Stubbista Viroa tuntevana valtionpäämiehenä.
Viru Valge
Stubbin ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kunniaksi maanantai-iltana järjestetyillä illallisilla Tallinnan risteilyterminaalissa Stubb innostui kertomaan puheessaan alkoholiaiheisia vitsejä. Stubb kertoi virolaisen musiikin soittolistastaan Spotifyssa ja luetteli paperistaan lukien virolaisartisteja: Eleryn Tiit, Stefan, Karl-Erik Taukar...
Sen jälkeen hän muistutti arvovaltaisia kuulijoitaan kuten Viron presidenttiä, pääministeriä ja europarlamentin jäsentä siitä, miten Karl-Erik Taukarilla on Cuba Libre -niminen kappale ja Smilersilla puolestaan on Mojito-niminen kappale.
— Milloinkohan Eleryn Tiitiltä tulee “Viru Valge” -niminen biisi? Stubb arvuutteli englanniksi saaden vastaukseksi vaivaantunutta naurahtelua etenkin virolaisten taholta.
Alkoholi on yhä keskeinen teema, johon suomalainen Viron-matkailu Virossa usein yhdistetään.
Stubb myös otti puheessaan esiin neljä sellaista virolaista sanaa, jotka tarkoittavat suomeksi jotain ihan muuta. Yksi niistä oli “ämmä”, joka Stubbin mukaan tarkoittaa suomeksi ärtyisää vanhaa naista.
Stubb kohotti maljan puheensa päätteeksi maanantai-iltana. INKA SOVERI
Baaripöytien vitsejä
Virossa kymmeniä vuosia toiminut ja Viron kulttuuriin ja kieleen perusteellisesti perehtynyt suomalaiskonsultti Pekka Linnainen on yksi heistä, jotka Stubbin vitsit saivat tuntemaan myötähäpeää.
— Minua ne Stubbin vuosikymmenten takaiset baaripöytien kielivitsit nolottivat, Linnainen tiivistää.
— Olivatko ne tosiaan Stubbin omaa keksintöä vai oliko niiden takana virkamieskunta? Kiitettäviä olivat presidentin vironkieliset puheenparret Viron parlamentissa Riigikogussa, mutta nämä panivat häpeämään.
Linnainen sanoo Stubbin olevan huumorimiehiä, “mutta hän olisi ansainnut arvoistaan sisältöä”. Linnainen myös arvuuttelee, olisivatko Stubbin viron kieleen liittyneet vitsit peräisin vuonna 1991 julkaistusta Suomalais-virolaisesta eksytyssanakirjasta, joka luettelee runsaasti vastaavia virolaissanoja, jotka merkitsevät suomeksi usein jotain hauskaa.
Surkeaa touhua
Viron suomenkielisen radioaseman, SSS-radion, päätoimittaja Tapio Reini sanoo pitävänsä presidentti Stubbia “huonojen vitsien keksijöiden uhrina”. Hän on samaa mieltä siitä, että Stubbin suusta Tallinnassa tulleet vitsit ovat mauttomia ja ennen kaikkea erittäin vanhanaikaisia.
— En lähtisi kuitenkaan tuomitsemaan Alexia, sillä hän saa vitsinsä varmaankin kuplassa eläviltä neuvonantajiltaan täältä Virosta. He ovat ottaneet käsikirjastaan vanhoja juttuja, jotka ovat auttamattomasti ajastaan jälkeenjääneitä, mutta ovat ehkä naurattaneet suomalaisia joskus 1990-luvun alussa, Reini analysoi.
— Sanoisin että se on surkeaa touhua kun mikään ei tule muuttumaan ja samat jutut kiertävät kehää hamaan ikuisuuteen.
Viron ja Suomen presidenttiparit ottivat vieraita vastaan illallistilaisuudessa maanantaina. INKA SOVERI
Viroon erikoistunut suomalainen tietokirjailija Jari Havia puolestaan näkee Stubbin asenteessa hönkäyksiä aina 1980-luvulta saakka.
— Nyrkkisääntö on se, että jos suomalainen alkaa kertoa Virossa viinavitsejä, niin ne osuvat aina omaan nilkkaan, hän toteaa.
— Stubbin sanojen eri merkityksiä käsittelevät vitsit olisivat sen sijaan saattaneet avautua yleisölleen, jos ne olisi kerrottu sekä suomeksi että viroksi. Nyt Stubb kertoi ne englanniksi, ja meni metsään.
Havialle Stubbin jutut Virossa tuovat mieleen myös vuoden 2015, kun Helsingin Sanomat etsi omassa jutussaan ehdotuksia virolaisten pilkkanimiksi. Siitä nousi iso haloo, ja lehti joutui lopulta pyytämään anteeksi virolaisilta.
POLITIIKKA”Surkeaa touhua” – Presidentti Stubbin viinasutkautukset närkästyttävät Virossa
Virossa tasavallan presidentti Alexander Stubbin sutkautuksia on pidetty hönkäyksinä viinaturismin täyteiseltä 1990-luvulta.
0 of 7 minutes, 14 secondsVolume 0%
Presidentti Alexander Stubb innostui kertomaan puheessaan alkoholiaiheisia vitsejä maanantai-illan juhlaillallisella. HENRI KÄRKKÄINEN
Sami Lotila
Eilen klo 20:25
Presidentti Alexander Stubbin vitsailu Viron vierailullaan on herättänyt ristiriitaisia tunteita sekä virolaisissa että vironsuomalaisissa. Viron kulttuuria ja tapoja hyvin tuntevien vironsuomalaisten mielestä Stubb veti vitseillään Suomen ja Viron suhteet takaisin viinaturismin tuoksuiselle 1990-luvulle.
Kuvaavaa on, että Viron päämediat ovat jättäneet Stubbin vitsailut käytännöllisesti katsoen täysin ilman huomiota, vaikka muuten ovatkin seuranneet hänen valtiovierailuaan.
Virossa Stubbin alkoholiin ja makkaraan liittyviä vitsejä on pidetty lähinnä noloina ja huonoa tilannetajua osoittavina. Ne eivät ole ainakaan lisänneet mielikuvaa Stubbista Viroa tuntevana valtionpäämiehenä.
Viru Valge
Stubbin ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kunniaksi maanantai-iltana järjestetyillä illallisilla Tallinnan risteilyterminaalissa Stubb innostui kertomaan puheessaan alkoholiaiheisia vitsejä. Stubb kertoi virolaisen musiikin soittolistastaan Spotifyssa ja luetteli paperistaan lukien virolaisartisteja: Eleryn Tiit, Stefan, Karl-Erik Taukar...
Sen jälkeen hän muistutti arvovaltaisia kuulijoitaan kuten Viron presidenttiä, pääministeriä ja europarlamentin jäsentä siitä, miten Karl-Erik Taukarilla on Cuba Libre -niminen kappale ja Smilersilla puolestaan on Mojito-niminen kappale.
— Milloinkohan Eleryn Tiitiltä tulee “Viru Valge” -niminen biisi? Stubb arvuutteli englanniksi saaden vastaukseksi vaivaantunutta naurahtelua etenkin virolaisten taholta.
Alkoholi on yhä keskeinen teema, johon suomalainen Viron-matkailu Virossa usein yhdistetään.
Stubb myös otti puheessaan esiin neljä sellaista virolaista sanaa, jotka tarkoittavat suomeksi jotain ihan muuta. Yksi niistä oli “ämmä”, joka Stubbin mukaan tarkoittaa suomeksi ärtyisää vanhaa naista.
Stubb kohotti maljan puheensa päätteeksi maanantai-iltana. INKA SOVERI
Baaripöytien vitsejä
Virossa kymmeniä vuosia toiminut ja Viron kulttuuriin ja kieleen perusteellisesti perehtynyt suomalaiskonsultti Pekka Linnainen on yksi heistä, jotka Stubbin vitsit saivat tuntemaan myötähäpeää.
— Minua ne Stubbin vuosikymmenten takaiset baaripöytien kielivitsit nolottivat, Linnainen tiivistää.
— Olivatko ne tosiaan Stubbin omaa keksintöä vai oliko niiden takana virkamieskunta? Kiitettäviä olivat presidentin vironkieliset puheenparret Viron parlamentissa Riigikogussa, mutta nämä panivat häpeämään.
Linnainen sanoo Stubbin olevan huumorimiehiä, “mutta hän olisi ansainnut arvoistaan sisältöä”. Linnainen myös arvuuttelee, olisivatko Stubbin viron kieleen liittyneet vitsit peräisin vuonna 1991 julkaistusta Suomalais-virolaisesta eksytyssanakirjasta, joka luettelee runsaasti vastaavia virolaissanoja, jotka merkitsevät suomeksi usein jotain hauskaa.
Surkeaa touhua
Viron suomenkielisen radioaseman, SSS-radion, päätoimittaja Tapio Reini sanoo pitävänsä presidentti Stubbia “huonojen vitsien keksijöiden uhrina”. Hän on samaa mieltä siitä, että Stubbin suusta Tallinnassa tulleet vitsit ovat mauttomia ja ennen kaikkea erittäin vanhanaikaisia.
— En lähtisi kuitenkaan tuomitsemaan Alexia, sillä hän saa vitsinsä varmaankin kuplassa eläviltä neuvonantajiltaan täältä Virosta. He ovat ottaneet käsikirjastaan vanhoja juttuja, jotka ovat auttamattomasti ajastaan jälkeenjääneitä, mutta ovat ehkä naurattaneet suomalaisia joskus 1990-luvun alussa, Reini analysoi.
— Sanoisin että se on surkeaa touhua kun mikään ei tule muuttumaan ja samat jutut kiertävät kehää hamaan ikuisuuteen.
Viron ja Suomen presidenttiparit ottivat vieraita vastaan illallistilaisuudessa maanantaina. INKA SOVERI
Viroon erikoistunut suomalainen tietokirjailija Jari Havia puolestaan näkee Stubbin asenteessa hönkäyksiä aina 1980-luvulta saakka.
— Nyrkkisääntö on se, että jos suomalainen alkaa kertoa Virossa viinavitsejä, niin ne osuvat aina omaan nilkkaan, hän toteaa.
— Stubbin sanojen eri merkityksiä käsittelevät vitsit olisivat sen sijaan saattaneet avautua yleisölleen, jos ne olisi kerrottu sekä suomeksi että viroksi. Nyt Stubb kertoi ne englanniksi, ja meni metsään.
Havialle Stubbin jutut Virossa tuovat mieleen myös vuoden 2015, kun Helsingin Sanomat etsi omassa jutussaan ehdotuksia virolaisten pilkkanimiksi. Siitä nousi iso haloo, ja lehti joutui lopulta pyytämään anteeksi virolaisilta.