no oonko mä kohtuuton?

["mörri"]

Meillä on ollu erittäin tiukkaa taloudellisesti viimeset kaks vuotta ja muutama kuukausi sitten minulle selvisi, että mies on tehnyt monen tonnin velat (luottokortti) rahoittaakseen elämisemme (?) ja luulenpa, että rahoittaakseen myös kallista kalastusharrastustaan. Asian selvittyä olin aivan raivona ja harkitsin vakavasti jo avioeroa, koska en tykkä tuollaisesta salailusta ja omin nokkine otetuista veloista joista ollaan kuitenkin koko perhe vastuussa.. Mies tuolloin lupasi pyhästi ja vannoi ja vakuutti, että suostuu mun tiukkaan säästöohjelmaan. Järjestettiin lainanmaksut niin, että rahaa riittää vielä elämiseen. Harrastusten oli puhe jäädä jäihin molemmilta, sillä yritämme nyt elää mahdollisimman vähällä, että velat saadaan maksettua nopeasti pois.

Eipä mennyt aikaakaan, kun taas alkoi tilailemaan erilaisia kalastustarvikkeita. Tuotteet vaihtelivat parista euroista muutamiin kymppeihin. Motkotin hänelle noista ja vannotin häntä, ettei osta minun selkäni takana mitään isompia juttuja. Kunnes sitten taas yllättäen oli ostanut 500 euron jonku vavan (?), joka oli muka ollut superedullinen! Vedin isot pultit ja olen ollut nyt mykkäkoulussa 5 päivää, koska mua ärsyttää niin paljon tuon äijän toiminta! Ite en oo ostanu pitkiin aikoihin itelleni mitään, saatika harrastuksiin uskaltanut sijoittaa, ja tämä sen kun vain porskuttaa. Hän nyt väittää, että tarkoituksena on ollut myydä entistä kamaa pois, jolloin saa tasattua tilit noista kalastusvehkeistä.. En ymmärrä tällasta, että miks pitää ensin tehdä se velka ja sitten alkaa toivomaan, että jospa tuon sais myytyä.. argh!!

Pitääkö mun nyt nöyrtyä ja alkaa taas keskustelemaan vai oonko oikeutettu vihanpitoon? En jaksais enää, mutta en kyllä oo valmis antamaan hälle anteeksikaan. Suututtaa niin s***sti!!!

 

[Algoma]

Ma uskoisin ,etta sulla on kohtu.

 

["vieras"]

No älä päästä sitä helpolla.

 

[Algoma]

Ma uskoisin ,etta sulla on kohtu.

Mun vitsit on aina noita puujalkavitsia.

 

[Hankalakinkai]

Pistät sen myymään niitä vanhoja kamojaan nyt kuten on sanonut tekevänsä.Ja vielä kerran korostat sitä budjettia nyt.Mua ärsyttää kans tuollainen selän takana puuhaaminen.Ei sillä,kyllä ihmisellä harrastuksia saa ja pitääkin olla,mutta ei niiden takia mitään velkoja kuulu ottaa.Aivan varmasti olisin todella käärmeissäni tossa tilanteessa.

 

[Algoma]

Kylla sa voit noyrtya ja tietysti antaa anteeksi.Anteeksiantaminen ei tarkoita , etta annat suostumuksesi tyhmaan ostoskeluun.
Anteeksiantaminen tarkoittaa esim. sita , ettet kosta hanelle millaan tavalla.
Anteeksiantaminen ei ole asian unohtamista.

 

["a p"]

Pistät sen myymään niitä vanhoja kamojaan nyt kuten on sanonut tekevänsä.Ja vielä kerran korostat sitä budjettia nyt.Mua ärsyttää kans tuollainen selän takana puuhaaminen.Ei sillä,kyllä ihmisellä harrastuksia saa ja pitääkin olla,mutta ei niiden takia mitään velkoja kuulu ottaa.Aivan varmasti olisin todella käärmeissäni tossa tilanteessa.

Joo! On se ne ilmeisesti laittanutki jo myyntiin, mutta eihän se sanottua ole, että sais ne myytyä ja katettua jo tekemänsä ostokset. Ja mieshän vihoittelee myös mulle, koska olen hänen mielestään kohtuuton enkä ymmärrä.

Mä en ois ikimaailmassa uskonut, että kalastuksesta voi tulla pakkomielle. Ja että se on niin pirun kallis harrastus!!

 

["vieras"]

Meillä oli suhteessa ihan samanlaisia rahasotkuja. Ite kärvistelin välillä ihan väärän kokosissa vaatteissa ja muutenkin lykkäsin kaikkia asioita mitä olisi tarttenut kotiin, ja sitten kun posti toi kotiin niitä metsästys välineitä monella sadalla eurolla niin, kyllä meinasin miehen nitistää.

Oli niin epäkunnioitettavaa toimintaa ja selän takana otettiin niitä pikavippeja (tosin joitakin kymppejä), jotta itelle voitiin ostaa jotain, vaikka siis todellista tarvetta ei ollut. Monesta muustakin asiasta meillä oli hommat kiinni, mutta kulminoitui jotenkin tohon rahan käyttöön.

No erohan siitä tuli, vaikka oli yksi hyvin pieni lapsi. En vaan voinut enää luottaa mihinkään mitä mies sanoi. Nykyään ihan hyvät välit, varmaan just siksi, ettei enää tarvitse jakaa rahoja

 

[Anatolia]

Pakkohan sun on "nöyrtyä", eli keskustella asiasta ja keksiä joku ratkaisu.

Mitä siitäkin muka tulee, että ollaan vihoissa tai jopa erotaan noinkin pienen asian takia?

Onko mies selittänyt mitenkään sitä, miksi hän on kokenut tarpeelliseksi valehdella & toimia sun selän takana? Harrastuksia saa ja kuuluu olla vaikka miten tiukkaa olisi - aina se pari euroa löytyy, parikymppiäkin satunnaisesti, vaikka tiukilla ollaan - mutta 500 euron vapa tiukassa taloudellisessa tilanteessa on jo ihan liikaa. Ja se salailu on ehkä eniten syvältä.

 

["a p"]

Pakkohan sun on "nöyrtyä", eli keskustella asiasta ja keksiä joku ratkaisu.

Mitä siitäkin muka tulee, että ollaan vihoissa tai jopa erotaan noinkin pienen asian takia?

Onko mies selittänyt mitenkään sitä, miksi hän on kokenut tarpeelliseksi valehdella & toimia sun selän takana? Harrastuksia saa ja kuuluu olla vaikka miten tiukkaa olisi - aina se pari euroa löytyy, parikymppiäkin satunnaisesti, vaikka tiukilla ollaan - mutta 500 euron vapa tiukassa taloudellisessa tilanteessa on jo ihan liikaa. Ja se salailu on ehkä eniten syvältä.

No kun.. mun mielestä mieheni kuuluis nyt nöyrtyä ja tulla hieromaan sovintoa, eikä mun.

Nuo isot velat on selittäny tehneensä sen takia, ettei mun tarvis ressata. Oon kova ressaan rahasta ja hän on yrittänyt miehenä elättää meidät. Meillä on eri rahat, joten en oo ollu tietonen siitä, että kuinka heikko rahatilanne miellä oikeesti on ollutkaan. Ollaan tuo velka-asia jo käsitelty ja oon jo tavallaan ymmärtäny sen vaikka en hyväksykään toimimsta selän takana vaikka mikä ois.

Joo, 500e on todellakin liikaa tässä konkurssissa.

 

[Anatolia]

[QUOTE="a p";25710986]No kun.. mun mielestä mieheni kuuluis nyt nöyrtyä ja tulla hieromaan sovintoa, eikä mun.
[/QUOTE]
Niin pitäisi, mutta mikään ei estä sua sanomasta että kuule, jutellaan. Jutellaan ilman huutamista ja syyttelyä, ihan asiallisesti. Sun ei kuulu pyytää anteeksi, mutta mä henk.koht. en näe mitään järkeä siinäkään että olisit vihainen ja pitäisit mykkäkoulua.

Jos itse mokaisit niin tuntuisi varmaan hyvältä tietää että puoliso välittää silti, ja on halukas selvittämään asiat?

Aikuisena ihmisenä ja parisuhteessa voi joskus olla se, joka aloittaa sovinnon teon, vaikka itse ei olisikaan syyllistynyt mihinkään kiellettyyn. Se on sitä joustamista se. Oman ylpeyden voi joskus hetkeksi niellä suuremman yhteisen hyvän nimissä.

Miksi se rahatilanne sitten on niin huono? Onko budjetti liian tiukka - voisiko sitä hiukan löysentää, että jäisi kuitenkin tilaa elää ja hengittää (ja harrastaa, kohtuuden rajoissa tietty) vaikka velkoja samalla pois maksetaankin?

 

["Ellida"]

Mä antaisin miehelle viimeisen varoituksen. Jos enää yhtään vastaavaa tekee, niin avioero on seuraus. Mun luottamus olisi kärsinyt niin pahasti ja luottamus on parisuhteen perusedellytys.

 

[Anatolia]

[QUOTE="Ellida";25711033]Mä antaisin miehelle viimeisen varoituksen. Jos enää yhtään vastaavaa tekee, niin avioero on seuraus. Mun luottamus olisi kärsinyt niin pahasti ja luottamus on parisuhteen perusedellytys.[/QUOTE]
Mä taas harrastaisin ihan ekana itsetutkiskelua. Olenko niin pelottava ja niin ehdoton, että oma puolisoni ei uskalla puhua mulle? Onko meidän keskeinen kommunikointi toimivaa ja teemmekö päätökset ja sopimukset ihan oikesti yhdessä, vai päätänkö minä ja mies tulee perässä kun ei perhesovun nimissä "uskalla" vastaankaan sanoa?

(ap:kin puhui HÄNEN tiukasta säästöohjelmastaan johon mies suostui - mun korvaan se vähän särähti)

Vasta sitten, kun käsi sydämellä voisin sanoa että vikaa ei ole minussa, niin voisin harkita eroamista. En koe, että tasavertaisessa suhteessa kumpikaan on sellaisessa asemassa että voisi toiselle säännöt sanella ja viimeisiä varoituksia antaa, vaan asiat pitäisi ihan oikeasti sopia yhdessä, ehkä puolin ja toisin kompromisseja tehden. Jos sellainen ei onnistu niin sitten voi kyllä erota vaikka heti, ilman mitään koeaikojakaan.

 

[vieras...]

Mielestäni et ole kohtuuton. Itse olen samantapaisessa suhteessa elänyt, jossa selän takana rahaa kului. Lopulta totuus tuli ilmi ja velkoja oli useita kymmeniä tuhansia. Toivottavasti teillä tuo on vielä "viatonta", mutta voin hyvin ymmärtää suuttumuksesi.

 

[..]

Voi voi, taas on palstamammat vauhdissa ..

 

["Mona"]

Mä havahduin kaksi vuotta sitten siihen, että miehellä oli salaa otettuja lainoja, kulutusluottoja, pikavippejä jne. yli 50 000 euroa. Tosi kiva. Ehtona yhdessä jatkamiselle vaadin, että mies antaa jatkossa minun hoitaa kaikki perheen raha-asiat, jotta olisin tietoinen mihin rahat käytetään. Vuosi kituutettiin ja saatiin maksettua useampi tonni pois noita velkoja. Vuoden päästä myytiin asunto pienellä voitolla, jolla kuitattiin lisää velkoja ja ostettiin toinen asunto täysin uudella lainalla. Nyt lainoja vielä jokunen tonni jäljellä mutta elämä helpottunut. Olen sitä mieltä ettet ole kohtuuton, mutten kyllä itse pystyisi luottamaan mieheesi jos on aikaisemmin tehnyt velkaa selkäsi takana ja edelleen vastuuttomasti mielestäni kuluttaa rahaa.